Asia T‑68/09

Soliver NV

vastaan

Euroopan komissio

Kilpailu – Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Euroopan autonlasimarkkinat – Päätös, jolla todetaan EY 81 artiklan rikkominen – Markkinoiden jakamista koskevat sopimukset ja kaupallisesti arkaluonteisten tietojen vaihtaminen – Asetus (EY) N:o 1/2003 – Yhtenä kokonaisuutena pidettävä jatkettu kilpailusääntöjen rikkominen – Kilpailusääntöjen rikkomiseen osallistuminen

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 10.10.2014

1.      Euroopan unionin oikeus – Periaatteet – Perusoikeudet – Syyttömyysolettama – Kilpailualaa koskeva menettely – Sovellettavuus – Komission hyväksymiltä todisteilta edellytettävän todistusvoiman aste

(EY 81 artiklan 1 kohta; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 48 artiklan 1 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 2 artikla)

2.      Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Sopimukset ja yhdenmukaistetut menettelytavat, jotka muodostavat yhtenä kokonaisuutena pidettävän kilpailusääntöjen rikkomisen – Yritykset, joiden voidaan katsoa rikkoneen kilpailusääntöjä osallistumalla kartellikokonaisuuteen – Edellytykset – Todistustaakka

(EY 81 artiklan 1 kohta)

3.      Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Kilpailua rajoittava vaikutus – Arviointiperusteet – Kilpailunvastainen tarkoitus – Riittävä todentaminen – Sellaisen yrityksen käyttäytyminen, joka on osallistunut tiettyyn kilpailunvastaiseen yhteydenpitoon mutta joka ei ole osallistunut yhteenkään kartellin kokoukseen – Olosuhteiden perusteella ei voida todeta yrityksen osallistuneen kartellikokonaisuuteen

(EY 81 artiklan 1 kohta)

4.      Kumoamiskanne – Kumoamistuomio – Ulottuvuus – Unionin oikeuden toimen osittainen kumoaminen – Edellytykset – Komission päätöksen, jossa kartellikokonaisuus katsotaan yhtenä kokonaisuutena pidettäväksi jatketuksi kilpailusääntöjen rikkomiseksi ja jossa määrätään sakko, kumoaminen kokonaisuudessaan siitä huolimatta, että kantajana oleva yritys osallistui tiettyyn kilpailunvastaiseen yhteydenpitoon – Mainitun yrityksen ei ole päätöksen perusteella mahdollista ymmärtää siihen mainitun yhteydenpidon osalta kohdistettuja moitteita riippumatta yrityksen osallisuudesta yhtenä kokonaisuutena pidettävään jatkettuun kilpailusääntöjen rikkomiseen

(EY 81 artiklan 1 kohta; SEUT 264 artiklan ensimmäinen kohta)

1.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 57–59 kohta)

2.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 60–65, 101 ja 105 kohta)

3.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 76 kohta)

4.      SEUT 264 artiklan ensimmäistä kohtaa on tulkittava siten, että kumoamiskanteen kohteena oleva toimi kumotaan vain siltä osin kuin kanne on perusteltu. Unionin yleinen tuomioistuin ei siten voi pelkästään sen seikan perusteella, että se pitää kantajan kumoamiskanteensa tueksi esittämää kanneperustetta perusteltuna, automaattisesti kumota riitautettua toimea kokonaisuudessaan. Kumoaminen kokonaisuudessaan ei ole mahdollista silloin, kun on ilmeisen selvää, että kyseinen kanneperuste, joka koskee vain erityistä osaa riitautetusta toimesta, voi johtaa vain osittaiseen kumoamiseen.

Jos yritys on osallistunut välittömästi yhteen tai useampaan yhtenä kokonaisuutena pidettävän jatketun kilpailusääntöjen rikkomisen muodostavaan kilpailunvastaiseen toimintaan, mutta ei ole näytetty toteen, että kyseinen yritys aikoi omalla toiminnallaan myötävaikuttaa muiden kartellin osallistujien yhteisten päämäärien tavoittelemiseen ja että yritys tiesi kyseisten samaan päämäärään pyrkivien osallistujien suunnittelemasta tai toteuttamasta muusta kilpailunvastaisesta käyttäytymisestä tai että se saattoi kohtuudella ennakoida sen ja oli valmis hyväksymään siihen sisältyvän riskin, komissiolla on oikeus katsoa tämän yrityksen olevan vastuussa ainoastaan toiminnasta, johon se on osallistunut välittömästi, ja muiden samaan päämäärään pyrkivien osallistujien suunnittelemasta tai toteuttamasta käyttäytymisestä, jonka osalta on todistettu, että se tiesi siitä tai että se on saattanut kohtuudella ennakoida sen ja on ollut valmis hyväksymään siihen sisältyvän riskin. Tämä ei voi kuitenkaan johtaa siihen, että tämä yritys vapautetaan vastuustaan sellaisen käyttäytymisen osalta, johon se on kiistatta osallistunut tai josta sen voidaan tosiasiallisesti katsoa olevan vastuussa.

Komission päätös, jossa kartellikokonaisuus katsotaan yhtenä kokonaisuutena pidettäväksi jatketuksi kilpailusääntöjen rikkomiseksi, voidaan kuitenkin jakaa tällä tavalla ainoastaan, jos yhtäältä kyseiselle yritykselle on hallinnollisen menettelyn aikana annettu mahdollisuus ymmärtää, että sitä moitittiin paitsi mainittuun kilpailusääntöjen rikkomiseen osallistumisesta myös tietystä kartellin osatekijänä olevasta käyttäytymisestä, ja näin ollen puolustautua tätä moitetta vastaan ja jos toisaalta kyseinen päätös on tältä osin riittävän selvä.

Tilanne ei kuitenkaan ole tällainen silloin, kun kyseessä olevassa päätöksessä ei luokitella mainittua käyttäytymistä erilliseksi SEUT 101 artiklan rikkomiseksi, sillä unionin tuomioistuimet eivät voi tällaisessa tilanteessa tehdä itse tällaista luokittelua puuttumatta komissiolle SEUT 105 artiklassa annettuihin toimivaltuuksiin.

(ks. 108–113 kohta)