Väliaikainen versio
UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (laajennettu kolmas jaosto)
8 päivänä toukokuuta 2024 (*)
Yhteisömalli – Mitättömyysmenettely – Rekisteröity yhteisömalli, joka esittää jalkinetta – Aikaisemmat yhteisömallit – Mitättömyysperusteet – Yksilöllinen luonne – Asetuksen (EY) N:o 6/2002 25 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 6 artiklan 1 kohta
Asiassa T‑758/22,
Puma SE, kotipaikka Herzogenaurach (Saksa), edustajinaan asianajajat M. Schunke ja P. Trieb,
kantajana,
vastaan
Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO), asiamiehenään J. Ivanauskas,
vastaajana,
jossa muuna osapuolena EUIPO:n valituslautakunnassa käydyssä menettelyssä oli
Fujian Daocheng Electronic Commerce Co. Ltd, kotipaikka Quanzhou (Kiina),
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (laajennettu kolmas jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja F. Schalin (esittelevä tuomari) sekä tuomarit P. Škvařilová-Pelzl, I. Nõmm, G. Steinfatt ja D. Kukovec,
kirjaaja: hallintovirkamies A. Juhász-Tóth,
ottaen huomioon asian käsittelyn kirjallisessa vaiheessa esitetyn,
ottaen huomioon 18.10.2023 pidetyssä istunnossa esitetyn,
on antanut seuraavan
tuomion
1 Kantajana oleva Puma SE vaatii SEUT 263 artiklaan perustuvalla kanteellaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) kolmannen valituslautakunnan 21.9.2022 tekemän päätöksen (asia R 1876/2021-3) (jäljempänä riidanalainen päätös) kumoamista.
Asian tausta
2 Kantaja teki 1.4.2021 EUIPO:lle Fujian Daocheng Electronic Commerce Co. Ltd:n 23.12.2020 tekemästä hakemuksesta rekisteröidyn yhteisömallin, sellaisena kuin se esitetään seuraavissa kuvissa, mitättömäksi julistamista koskevan hakemuksen.
3 Tuote, johon riidanalainen malli on tarkoitus sisällyttää, kuului 8.10.1968 tehdyn teollisuusmallien kansainvälisen luokituksen perustamista koskevan Locarnon sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna, luokkaan 02.04, ja vastasi seuraavaa kuvausta: ”Jalkineet”.
4 Mitättömäksi julistamista koskevan hakemuksen tueksi vedottiin yhteisömallista 12.12.2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 (EYVL 2002, L 3, s. 1) 25 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, luettuna yhdessä saman asetuksen 6 artiklan 1 kohdan kanssa, tarkoitettuun perusteeseen.
5 Mitättömäksi julistamista koskeva hakemus perustui siihen, ettei riidanalainen malli ole luonteeltaan yksilöllinen suhteessa muun muassa seuraaviin jäljempänä esitettyihin aikaisempiin malleihin ja tuotteisiin:
– aikaisempi malli nro 1286116-0005 (jäljempänä D 1)
– aikaisempi malli nro 1286116-0006 (jäljempänä D 2)
– aikaisempi malli nro 1286116-0003 (jäljempänä D 3)
– aikaisempi malli nro 1286116-0002 (jäljempänä D 4)
– aikaisempi malli nro 1286116-0001 (jäljempänä D 5)
– PUMA-tavaramerkin NRGY v2 ‑tuote, joka sisältyy luetteloon ”Run/Train/Fit A/W 2016” (jäljempänä D 6)
– Mega NRGY Knit ‑tuote, joka on internetissä luettelossa ”Run/Train/Fit A/W 2017” (jäljempänä D 7).
6 Mitättömyysosasto hylkäsi 10.9.2021 riidanalaisen mallin mitättömäksi julistamista koskevan hakemuksen sillä perusteella, että riidanalainen malli on luonteeltaan yksilöllinen.
7 Kantaja teki 8.11.2021 mitättömyysosaston päätöksestä valituksen EUIPO:n sisällä.
8 Valituslautakunta hylkäsi valituksen riidanalaisella päätöksellä. Ensinnäkin valituslautakunta katsoi lähinnä, että aikaisemmat mallit D 1–D 7 ovat tulleet julkisiksi asetuksen N:o 6/2002 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Toiseksi se katsoi asetuksen N:o 6/2002 6 artiklassa tarkoitetun asiantuntevan käyttäjän määritelmästä, että asiantunteva käyttäjä on henkilö, joka yleensä ostaa jalkineita ja jonka tarkkaavaisuuden taso on suhteellisen korkea. Kolmanneksi se totesi luomisvapaudesta, että mallin luoneella on suuri vapaus jalkineiden luomisessa ja erityisesti rakenteen, muodon, materiaalin, värin, kuvioiden ja koristeellisten osien osalta. Neljänneksi se katsoi yleisvaikutelmasta, että asiantunteva käyttäjä saa riidanalaisesta mallista ja aikaisemmista malleista D 1–D 7 erilaisen yleisvaikutelman. Valituslautakunta päätteli näin ollen, ettei riidanalaista mallia ollut julistettava mitättömäksi asetuksen N:o 6/2002 25 artiklan 1 kohdan b alakohdan, luettuna yhdessä saman asetuksen 6 artiklan 1 kohdan kanssa, nojalla.
Asianosaisten vaatimukset
9 Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
– kumoaa riidanalaisen päätöksen ja julistaa riidanalaisen mallin mitättömäksi ja
– velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut, valituslautakunnassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut mukaan lukien.
10 EUIPO vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
– hylkää kanteen ja
– velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos asiassa pidetään istunto.
Oikeudellinen arviointi
Kantajan ensimmäisen vaatimuksen toinen osa
11 Ensimmäisen vaatimuksen toisessa osassa kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta julistamaan riidanalaisen mallin mitättömäksi.
12 Tältä osin on katsottava, että kantaja on tällä vaatimuksella esittänyt asetuksen N:o 6/2002 61 artiklan 3 kohdan nojalla muuttamisvaatimuksen, jolla pyritään siihen, että unionin yleinen tuomioistuin tekee päätöksen, joka valituslautakunnan olisi pitänyt tehdä (ks. vastaavasti tuomio 7.2.2018, Şölen Çikolata Gıda Sanayi ve Ticaret v. EUIPO – Zaharieva (Jäätelötuuttien pakkaus), T‑794/16, ei julkaistu, EU:T:2018:70, 84 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
Asiakysymys
13 Kantaja vetoaa yhteen ainoaan kanneperusteeseen, joka perustuu asetuksen N:o 6/2002 25 artiklan 1 kohdan b alakohdan, luettuna yhdessä saman asetuksen 6 artiklan 1 kohdan kanssa, rikkomiseen siltä osin lähinnä kuin valituslautakunta ei ole ottanut asianmukaisesti huomioon aikaisempien mallien suojan laajuutta ja on päätellyt virheellisesti, että riidanalainen malli on luonteeltaan yksilöllinen.
14 Asetuksen N:o 6/2002 25 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan yhteisömalli voidaan julistaa mitättömäksi, jos se ei täytä kyseisen asetuksen 4–9 artiklassa säädettyjä edellytyksiä eikä etenkään uutuutta ja yksilöllistä luonnetta koskevia edellytyksiä.
15 Asetuksen N:o 6/2002 6 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan rekisteröityä yhteisömallia pidetään luonteeltaan yksilöllisenä, jos asiantuntevan käyttäjän siitä saama yleisvaikutelma eroaa yleisvaikutelmasta, jonka hän on saanut muista malleista, jotka ovat tulleet julkisiksi ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää.
16 Yhteisömallin yksilöllistä luonnetta arvioidaan pääosin nelivaiheisessa tutkinnassa. Tässä tutkinnassa määritetään ensiksi se sektori, johon kuuluviin tuotteisiin malli on tarkoitus sisällyttää tai sitä on tarkoitus soveltaa, toiseksi mainittujen tuotteiden käyttötarkoituksen mukainen asiantunteva käyttäjä ja tämän asiantuntevan käyttäjän tuntemus aikaisemmasta muotoilusta sekä tarkkaavaisuuden aste mallien samankaltaisuuksien ja erojen vertailussa, kolmanneksi mallin luoneella ollut vapaus mallin kehittelyssä, minkä vaikutus on käänteisessä suhteessa mallin yksilölliseen luonteeseen, ja neljänneksi kyseinen vapaus huomioon ottaen asiantuntevan käyttäjän riidanalaisesta mallista ja kaikista aikaisemmista julkisiksi tulleista malleista erikseen tarkasteltuina saamien yleisvaikutelmien – jos mahdollista suoran – vertailun tulos (ks. tuomio 13.6.2019, Visi/one v. EUIPO – EasyFix (Ajoneuvoissa käytettävä ilmoituskotelo), T‑74/18, EU:T:2019:417, 66 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
17 Näiden periaatteiden valossa on tutkittava, saattoiko valituslautakunta katsoa käsiteltävässä asiassa perustellusti, että riidanalainen malli on luonteeltaan yksilöllinen.
Aikaisempien mallien julkisiksi tuleminen, asiantunteva käyttäjä ja mallin luoneella ollut vapaus
18 Aikaisempien mallien julkisiksi tulemisesta valituslautakunta katsoi ensinnäkin riidanalaisen päätöksen 25 kohdassa lähinnä, että yhtäältä EUIPO:n tietokannasta ”eSearch” peräisin olevista kuvista ilmenee aikaisempien mallien D 1–D 5 osalta ja toisaalta kuvastojen otteista ilmenee aikaisempien mallien D 6–D 7 osalta, että ne ovat tulleet riittävällä tavalla julkisiksi siten, että ne voitiin ottaa huomioon riidanalaisen mallin pätevyyden arvioinnissa.
19 Tämän jälkeen valituslautakunta totesi riidanalaisen päätöksen 27 kohdassa, että riidanalaista mallia on tarkoitus soveltaa jalkineisiin ja että asiantuntevan käyttäjän tarkkaavaisuuden taso on hänen niihin kohdistamansa kiinnostuksen vuoksi siis niitä käytettäessä suhteellisen korkea.
20 Lopuksi valituslautakunta katsoi riidanalaisen päätöksen 30 kohdassa, että mallin luoneen vapaus on ollut suuri, koska vapautta oli rajoitettu vain siltä osin kuin jalkineet on muotoiltava siten, että ne noudattavat jalan ergonomiaa, ja niiden on oltava tukevat, mahdollistettava vakaan asennon säilyttäminen ja oltava käyttäjälle mukavat ja turvalliset. Mallin luojalla on kuitenkin vapaus valita muun muassa muoto, materiaali, väri, kuviot ja koristeelliset osat.
21 On vahvistettava nämä valituslautakunnan päätelmät, jotka näyttävät pitävän paikkansa, kun otetaan huomioon asiaa koskevaan asiakirja-aineistoon sisältyvät seikat, joita asianosaiset eivät myöskään ole riitauttaneet.
Kyseessä olevien mallien merkitykselliset osat
22 Kantaja väittää, että aikaisemmat mallit D 1–D 5 on rekisteröity maininnalla ”jalkineiden pohjat” ja että jalkineen muun osan graafinen esitys, joka on merkitty näihin aikaisempiin malleihin katkoviivalla, on esitetty ainoastaan siinä tarkoituksessa, että tarkkailijalle ilmoitetaan, miten pohja kiinnittyy muuhun jalkineeseen. Riidanalaista mallia voidaan siis kantajan mukaan verrata aikaisempiin malleihin D 1–D 5 vain jalkineiden pohjien, jotka ovat niiden olennainen osa, perusteella, sillä muussa tapauksessa näiden osien suojalla ei olisi enää vaikutuksia.
23 EUIPO kiistää kantajan väitteet.
24 Nyt käsiteltävässä asiassa kantaja riitauttaa sen, että kyseessä olevista malleista saatavien yleisvaikutelmien vertailussa on otettu huomioon yhtäältä riidanalaisen mallin varsi ja toisaalta aikaisemmissa malleissa D 1–D 5 olevat katkoviivalla merkityt osat. Näitä kahta väitettä on tutkittava peräkkäin niiden merkityksellisten osien määrittämiseksi, jotka on otettava huomioon vertailtaessa kyseessä olevista malleista saatavia yleisvaikutelmia.
– Riidanalaisessa mallissa huomioon otettavat merkitykselliset osat
25 On muistutettava, että asetuksen N:o 6/2002 6 artiklan nojalla vastakkain olevista malleista saatavaa yleisvaikutelmaa on vertailtava kunkin mallin koko ulkoasun perusteella (tuomio 28.10.2021, Ferrari, C‑123/20, EU:C:2021:889, 46 kohta).
26 Asetuksen N:o 6/2002 25 artiklan 1 kohdan b alakohdan, luettuna yhdessä mainitun asetuksen 6 artiklan kanssa, nojalla vastakkain olevista malleista saatavien yleisvaikutelmien vertailun perusteeksi on kuitenkin otettava riidanalaisen mallin julkisiksi tulleet piirteet, ja sen on koskettava pelkästään kyseisen mallin suojattuja piirteitä ottamatta huomioon suojan ulkopuolelle jätettyjä – erityisesti teknisiä – piirteitä (ks. vastaavasti tuomio 10.11.2021, Eternit v. EUIPO – Eternit Österreich (Rakennuslevy), T‑193/20, EU:T:2021:782, 72 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
27 Tältä osin sillä, että aikaisemmasta mallista ilmenee muita osia, joita riidanalaisessa mallissa ei ole, ei ole merkitystä kyseessä olevien mallien vertailussa (ks. vastaavasti tuomio 21.6.2018, Haverkamp IP v. EUIPO – Sissel (Pikkukivirannan pinnan kuvio), T‑228/16, ei julkaistu, EU:T:2018:369, 38 kohta ja tuomio 10.11.2021, Rakennuslevy, T‑193/20, EU:T:2021:782, 82 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
28 Vastakkain olevien mallien vertailun suorittamiseksi on näin ollen määritettävä, mitkä ovat ne riidanalaisella mallilla tosiasiallisesti suojatut osat, jotka ovat siis tältä osin merkityksellisiä (tuomio 21.6.2018, Pikkukivirannan pinnan kuvio, T‑228/16, ei julkaistu, EU:T:2018:369, 37 kohta).
29 Nyt käsiteltävässä asiassa on todettava, että riidanalainen malli on rekisteröity maininnalla ”jalkineet” ja että siinä esitetään erilaisia kuvia kokonaisesta kenkämallista, kuten edellä 2 kohdasta ilmenee.
30 Kun otetaan huomioon edellä 25 ja 28 kohdassa mainittu oikeuskäytäntö, riidanalaisen mallin ja aikaisempien mallien vertailussa on näin ollen otettava huomioon kaikki riidanalaisella mallilla, joka esittää kokonaista jalkinetta, joka koostuu sekä jalkineen pohjasta että sen varresta, tosiasiallisesti suojatut osat.
31 Kyseessä olevien mallien vertailussa ei siis voida rajoittua vertaamaan pelkästään riidanalaisen mallin pohjan ulkoasua aikaisemmissa malleissa D 1–D 5 olevaan pohjaan, joka on niiden ainoa suojattu osa.
32 Kantaja väittää, että tällaisesta ratkaisusta seuraa, että ainoastaan tuotteen yhden osan suojaaminen mallina kyseenalaistetaan. On kuitenkin huomautettava, että asetuksen N:o 6/2002 25 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun mitättömyysperusteen tutkiminen ei – saman asetuksen 25 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetusta mitättömyysperusteesta tai loukkausmenettelystä poiketen – perustu aikaisemman oikeuden suojaamisen logiikkaan. Asetuksen N:o 6/2002 25 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa mitättömyysperusteessa on näet kyse yksinomaan sen määrittämisestä, täyttääkö riidanalainen malli kyseisen asetuksen 4–9 artiklassa säädetyt rekisteröinnin edellytykset.
33 Jos perustaksi otettaisiin aikaisemman mallin suojatut piirteet, kuten kantaja toivoo, eikä riidanalaisen mallin suojattuja piirteitä, vertailussa ei otettaisi kuitenkaan huomioon riidanalaisen mallin niitä osia, jotka on suojattu. Tämän seurauksena jätettäisiin tarkastamatta, täyttääkö kyseinen malli kokonaisuudessaan suojan edellytykset, mikä olisi siis vastoin asetuksen N:o 6/2002 4 artiklaa.
34 Kantajan väitteestä, jonka mukaan pohja on jälkineen olennainen osa, on lisäksi muistutettava, että oikeuskäytännön mukaan ei ole poissuljettua, että malleja vertailtaessa kustakin mallista saatavaa yleisvaikutelmaa voivat hallita asianomaisten tuotteiden tai tuotteiden osien tietyt piirteet. Sen määrittämiseksi, hallitseeko tietty piirre tuotetta tai tuotteen osaa, on tarpeen arvioida sitä enemmän tai vähemmän selvää vaikutusta, joka kyseisen tuotteen tai kyseisen osan eri piirteillä on kyseisen tuotteen tai kyseisen osan ulkoasuun (ks. vastaavasti tuomio 25.10.2013, Merlin ym. v. SMHV – Dusyma (Pelit), T‑231/10, ei julkaistu, EU:T:2013:560, 36 kohta).
35 On kuitenkin todettava EUIPO:n tavoin, että kantaja ei ole ilmoittanut, miksi pohjaa olisi pidettävä jalkineen olennaisena osana, joka voisi yksinään olla vertailun perustana. Vaikka oletetaan, että näin on puhtaasti tekniseltä kannalta, tällä toteamuksella ei ole kuitenkaan merkitystä mallin suojaamisen yhteydessä, koska patenteista poiketen suojaa saa ainoastaan ulkoasu.
36 Nyt käsiteltävässä asiassa ei ole syytä katsoa, että puhtaasti visuaaliselta kannalta pohja on asiantuntevalle käyttäjälle piirre, joka on hallitseva jalkineen muuhun osaan nähden. Pohjalla on korkeintaan yhtä suuri merkitys kuin varrella jalkineen visuaalisessa yleisvaikutelmassa.
37 Kun otetaan huomioon edellä 34 kohdassa mainittu oikeuskäytäntö, ei siis ole syytä katsoa, että kyseessä olevien mallien välistä yleisvaikutelmaa hallitsee pohjien ulkoasu.
– Aikaisemmissa malleissa D 1–D 5 huomioon otettavat merkitykselliset osat
38 Vaikka rekisteröityjä yhteisömalleja koskevien hakemusten tutkintaa koskevat EUIPO:n ohjeet eivät ole sitovia, ne muodostavat kuitenkin viitelähteen EUIPO:n mallikäytännölle (ks. analogisesti tuomio 8.6.2022, Muschaweck v. EUIPO – Conze (UM), T‑293/21, EU:T:2022:345, 38 kohta). Mainittujen ohjeiden, sellaisina kuin niitä sovellettiin 31.3.2023, 5.4 kohdassa todetaan tältä osin seuraavaa:
”Visuaalisilla erottamislausumilla ilmoitetaan, että esityksessä näkyvän mallin tietyille piirteille ei haeta suojaa eikä niille ole myönnetty rekisteröintiä. Niillä osoitetaan siis ne mallin osat, joita ei ole tarkoitus suojata. Tämä voidaan toteuttaa [muun muassa] merkitsemällä katkoviivoilla, sumentamalla tai värivarjostuksella ne mallin piirteet, joille ei haeta suojaa – –”
39 Nyt käsiteltävässä asiassa aikaisemmat mallit D 1–D 5 on rekisteröity tuoteilmoituksella ”jalkineiden pohjat”, ja niissä esitetään, kuten edellä 5 kohdasta ilmenee, jalkineen pohjan ulkoasu ja niissä näkyy katkoviivoin jalkineen varren ulkoasu. On todettava, ettei katkoviivoilla merkitylle varrelle ole haettu mitään suojaa.
40 Kuten edellä 26 kohdassa mainitusta oikeuskäytännöstä ilmenee, vastakkain olevista malleista saatavien yleisvaikutelmien vertailun perustana on kuitenkin oltava riidanalaisen mallin julkisiksi tehdyt ja suojatut piirteet, joita ovat jalkineen pohjan ja varren ulkoasu.
41 On siis määritettävä, voidaanko myös aikaisempien mallien D 1–D 5 jalkineen varren ulkoasu ottaa huomioon vertailtaessa vastakkain olevista malleista saatavia yleisvaikutelmia siitä huolimatta, ettei kyse ole piirteistä, joille on haettu suojaa.
42 Tältä osin asetuksen N:o 6/2002 johdanto-osan 14 perustelukappaleesta ilmenee, että asetuksen N:o 6/2002 25 artiklan 1 kohdan b alakohdan, luettuna yhdessä saman asetuksen 6 artiklan kanssa, mukaisessa mallin yksilöllisen luonteen arvioinnissa olisi määritettävä, poikkeaako mallia tarkastelevan asiantuntevan käyttäjän siitä saama yleisvaikutelma selvästi olemassa olevien mallien antamasta yleisvaikutelmasta (tuomio 16.6.2021, Davide Groppi v. EUIPO – Viabizzuno (Pöytälamppu), T‑187/20, EU:T:2021:363, 25 kohta).
43 Asetuksen N:o 6/2002 25 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, luettuna yhdessä saman asetuksen 6 artiklan kanssa, tarkoitettua mitättömyysperustetta tutkittaessa aikaisemman mallin ainoana tehtävänä on näet ilmentää aikaisempaa tilannetta. Aikaisemmalla tilanteella tarkoitetaan kyseessä olevan tuotteen jo olemassa olevia malleja, jotka ovat tulleet julkisiksi kyseisen mallin rekisteröintihakemuksen tekemispäivänä. Aikaisemman mallin kuuluminen jo olemassa oleviin malleihin voi kuitenkin perustua vain sen julkiseksi tulemiseen (ks. tuomio 16.6.2021, Pöytälamppu, T‑187/20, EU:T:2021:363, 26 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
44 Näin ollen sen määrittämiseksi, voidaanko aikaisemman mallin osat ottaa huomioon, huomiota ei saa kiinnittää kyseisen mallin suojan kohteeseen vaan yksinomaan siihen, ovatko nämä osat tulleet julkisiksi.
45 Asetuksen N:o 6/2002 7 artiklan 1 kohdassa täsmennetään tältä osin, että mallin katsotaan tulleen julkiseksi, jos se on julkaistu rekisteröinnin jälkeen tai muutoin, asetettu näytteille, jos sitä on käytetty liiketoiminnassa tai se on muulla tavoin julkistettu ennen asetuksen N:o 6/2002 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua ajankohtaa, paitsi silloin, kun nämä toimet eivät kohtuudella ole voineet tulla Euroopan unionissa alalla toimivien tahojen tietoon tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä.
46 Lisäksi on niin, että jotta mallin julkiseksi tuleminen johtaisi kaikkien sen osien julkiseksi tulemiseen, on välttämätöntä, että ne ovat selvästi ja täsmällisesti tunnistettavissa kyseisen julkiseksi tekemisen yhteydessä (ks. vastaavasti tuomio 28.10.2021, Ferrari, C‑123/20, EU:C:2021:889, 38 ja 39 kohta).
47 Nyt käsiteltävässä asiassa kantaja ei ole kiistänyt sitä, etteivätkö myös aikaisempien mallien D 1–D 5 ne osat, joille suojaa ei ole haettu, eli katkoviivoilla merkitty jalkineen varren ulkoasu, olisi tulleet julkisiksi samaan aikaan kuin mainittujen mallien suojattu osa. Lisäksi on huomattava, että aikaisempien mallien D 1–D 5 ne osat, joille suojaa ei ole haettu, ovat riittävän selviä ja täsmällisiä, jotta jalkineen varren ja sen eri osien, kuten muun muassa kannanvahvikkeen, kengännauhojen tai etupäällisen, ulkoasu ovat havaittavissa ilman tulkintaponnisteluja.
48 Valituslautakunta katsoi näin ollen perustellusti riidanalaisen päätöksen 32 kohdassa, että aikaisempien mallien D 1–D 5 ne osat, joille suojaa ei ollut haettu, voitiin ottaa huomioon arvioitaessa riidanalaisen mallin yksilöllistä luonnetta.
Yleisvaikutelma
49 Kantaja väittää yhtäältä, että riidanalainen malli ja aikaisemmat mallit ovat piirteiltään samanlaisia pohjan tasolla ja toisaalta, että riidanalaisen mallin välipohjan piirteet ovat täysin samanlaiset kuin aikaisemman mallin D 7.
50 Toissijaisesti kantaja väittää, että kaikkien kyseessä olevien mallien vertailu on mahdollista vain aikaisempien mallien D 6–D 7 kanssa, joista saadaan sama yleisvaikutelma kuin riidanalaisesta mallista. Kantaja riitauttaa tältä osin sen, että riidanalaisen päätöksen 42 kohdassa on otettu huomioon alaosaltaan leveä aluksi vaakasuorassa olevan kaistale, joka ohenee sivulla ja joka sisältyy aikaisempaan malliin D 6, koska kyse on EU-tavaramerkistä. Kantaja riitauttaa lisäksi sen, että riidanalaisen päätöksen 43 kohdassa on otettu huomioon se, miten kengännauhat on pujotettu kyseessä olevissa malleissa, koska kyse on irrotettavista osista.
51 Kantaja väittää lisäksi, että toisin kuin valituslautakunta on todennut, myös aikaisemmissa malleissa D 6 ja D 7 on riidanalaisen mallin tavoin silmukka kengännauhojen pitämiseksi läpän päällä.
52 Kantaja riitauttaa myös valituslautakunnan arvioinnin, jonka mukaan riidanalaisen mallin varsi on paksumpi ja kaarevampi kuin aikaisempien mallien D 6 ja D 7 ohuempi varsi. Nämä erot eivät sen mukaan ilmene kuvista eivätkä ne voi siis johtaa erilaiseen yleisvaikutelmaan.
53 EUIPO kiistää kantajan väitteet.
54 Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan mallilla on yksilöllinen luonne, kun asiantunteva käyttäjä saa siitä erilaisen yleisvaikutelman kuin aikaisemmista malleista tai hänelle ei synny ”déjà vu ‑vaikutelmaa”, jolloin hän ei ota huomioon eroja, jotka eivät ole riittäviä vaikuttamaan mainittuun yleisvaikutelmaan, vaikka ne eivät olekaan merkityksettömiä yksityiskohtia, vaan hän ottaa huomioon riittävät erot, jotka luovat erilaiset yleisvaikutelmat (ks. tuomio 16.2.2017, Antrax It v. EUIPO – Vasco Group (Luonnollisen kierron vedenlämmittimet, joita käytetään lämpöpattereissa), T‑828/14 ja T‑829/14, EU:T:2017:87, 53 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
55 Oikeuskäytännöstä ilmenee lisäksi, että malleista saatavien yleisvaikutelmien vertailun on oltava synteettinen, eikä siinä voida rajoittua lueteltujen samankaltaisuuksien ja erojen analyyttiseen vertailuun (tuomio 29.10.2015, Roca Sanitario v. SMHV – Villeroy & Boch (Vipuhana), T‑334/14, ei julkaistu, EU:T:2015:817, 58 kohta).
56 Lisäksi on niin, että jos kyseessä olevissa malleissa olevat sana- ja kuvio-osat ovat erottamiskykyisiä tavaramerkkejä tai merkkejä, jotka on kiinnitetty tuotteeseen sen alkuperän osoittamiseksi, eikä näillä osilla ole koristeellista tehtävää, eivätkä ne ole asetuksen N:o 6/2002 3 artiklan a ja b alakohdassa tarkoitettuja tuotteen piirteitä, jotka muodostavat sen ulkoasun, näillä osilla ei ole merkitystä vertailtaessa yleisvaikutelmia riidanalaisen mallin yksilöllisen luonteen osoittamiseksi (ks. vastaavasti tuomio 10.11.2021, Sanford v. EUIPO – Avery Zweckform (Etiketit), T‑443/20, EU:T:2021:767, 80 kohta).
57 Aluksi on todettava, että – kuten edellä 31 ja 48 kohdasta ilmenee – aikaisemmissa malleissa D 1–D 5 olevat osat, joista on luovuttu, on otettava huomioon, koska nämä osat ovat tulleet julkisiksi ja ilmenevät selkeästi ja täsmällisesti ja koska kyseessä olevien mallien vertailussa ei voida rajoittua – toisin kuin kantaja väittää – vertailemaan keskenään niiden pohjia.
58 Kuten edellä 37 kohdasta ilmenee, myöskään kyseessä olevista malleista saatavan yleisvaikutelman kannalta ei ole syytä antaa enemmän merkitystä jalkineen jommallekummalle osalle.
– Riidanalaisen mallin ja aikaisempien mallien D 1 ja D 2 välinen vertailu
59 Valituslautakunta totesi riidanalaisen päätöksen 34 kohdassa, että kyseessä olevat mallit ovat yhteneviä vain sen vuoksi, että niissä on viisi reikäparia nauhoille ja paksuudeltaan ohuemmaksi muuttuva pintakäsitelty pohja, ja että niissä on riittävästi eroja, jotta asiantunteva käyttäjä saa niistä erilaiset yleisvaikutelmat.
60 Valituslautakunta katsoi tältä osin riidanalaisen päätöksen 35 kohdassa, että riidanalainen malli eroaa aikaisemmista malleista D 1 ja D 2 muun muassa sillä, että siinä on varsi, jonka kaulus on leikattu matalaksi, kohollaan oleva kieleke akillesjänteen kohdalla, esiin työntyvä läppä, silmukka kengännauhojen pitämiseksi läpän päällä ja koristelu, jossa on käytetty värejä, jotka muuttuvat asteittain kärjessä olevasta tummemmasta väristä kannassa olevaan vaaleampaan väriin, ja useita pitkulaisia osia sivuilla. Riidanalaisessa mallissa on lisäksi ristikkäin pujotetut nauhat, joiden johdosta sen näyttää urheilullisemmalta kuin aikaisemmat mallit D 1 ja D 2.
61 Valituslautakunta huomautti myös riidanalaisen päätöksen 35 ja 36 kohdassa, että riidanalaisesta mallista poiketen aikaisemmissa malleissa D 1 ja D 2 on kaksi erillistä raitaa kannanvahvikkeessa ja varvasosassa ja että niiden pohja muodostuu vain yhdestä ainoasta kerroksesta, joka ei ulotu kantaa pidemmälle ja joka ei näytä olevan suipompi varvasosassa.
62 Edellä mainitut valituslautakunnan päätelmät on hyväksyttävä.
63 Kyseessä olevissa malleissa saattaa tosin olla tiettyjä yhteisiä visuaalisia piirteitä etenkin siltä osin kuin on kyse aikaisemman mallin D 1 pohjan pintakäsittelystä. Riidanalainen malli eroaa kuitenkin pääasiallisesti aikaisemmista malleista D 1 ja D 2 varren koristelultaan, matalaksi leikatulta kaulukseltaan, siinä olevalta ulkopohjaltaan, kannan kohdalla olevalta paksulta pohjaltaan, joka ohenee kärkeä kohden, ja lopuksi välipohjaltaan, joka ulottuu kannan ulkopuolelle ja muodostuu kahdesta kerroksesta, joiden välissä on esiin työntyvä viiva. Nämä pääasialliset erot riittävät kuitenkin siihen, että kyseessä olevista malleista saadaan erilainen yleisvaikutelma, joka ei jää huomaamatta asiantuntevalta käyttäjältä, jonka tarkkaavaisuuden taso on korkea.
64 Kantajan väitteillä ei voida kyseenalaistaa edellä esitettyä.
65 Kantaja on näet nojautunut yksinomaan kyseessä olevien mallien pohjien vertailuun ja väittänyt, että niissä on tietty määrä samoja piirteitä, joihin kuuluu muun muassa pohja, joka suippenee hieman kannan alueelta jalkineen kärkeä kohden, jossa se nousee hieman ylöspäin, pinta, joka vastaa rakenteeltaan polystyreeniä, yksilölliset vierekkäin sijoitetut yhtenäisen valkoiset eri moduulit, rakenne, joka on yhtenäinen katsottaessa pohjan sivukuvaa kokonaisuutena, ja ulkopohjan päällä oleva pohja.
66 Edellä 63 kohdassa yksilöidyt erot ovat kuitenkin merkittävämpiä kuin kantajan yksilöimät yhteiset piirteet, ja ne riittävät siihen, että kyseessä olevista malleista saadaan erilaiset yleisvaikutelmat. Tämä päätelmä perustuu muun muassa siihen, että kantajan arvioinneista poiketen valituslautakunnan arvioinnit eivät perustu yksinomaan pohjien vertailuun ja että kyseessä olevien mallien varsissa on huomattavia eroja, joiden johdosta asiantunteva käyttäjä voi saada niistä erilaiset yleisvaikutelmat.
67 Kantajan väitteestä, jonka mukaan valituslautakunta teki virheen ottaessaan huomioon nauhoituksen kyseessä olevista malleista saadussa yleisvaikutelmassa, on todettava, että tällaisella väitteellä – olettaen, että se pitää paikkansa – ei voida kyseenalaistaa edellä esitettyjä päätelmiä, koska erilainen nauhoitus mainituissa malleissa vaikuttaa vain vähän niistä saatuun yleisvaikutelmaan.
– Riidanalaisen mallin ja aikaisempien mallien D 3 ja D 5 välinen vertailu
68 Valituslautakunta totesi riidanalaisen päätöksen 39 kohdassa, että riidanalainen malli eroaa kyseessä olevista aikaisemmista malleista muun muassa koristelultaan, jossa on käytetty värejä, jotka muuttuvat asteittain kärjessä olevasta tummemmasta väristä kannassa olevaan vaaleampaan väriin, ja jossa on useita pitkulaisia osia sivuilla, takalenkiltään, silmukaltaan nauhojen pitämiseksi läpän päällä ja litteiltä nauhoiltaan, jotka on pujotettu ristiin. Riidanalaisessa mallissa on lisäksi kohollaan oleva kieleke akillesjänteen kohdalla ja sen varvasosa on laajempi ja paksumpi kuin aikaisemmissa malleissa D 3–D 5.
69 Valituslautakunta huomautti myös samassa kohdassa, että riidanalaisesta mallista poiketen aikaisemmissa malleissa on kaksi erillistä nauhaa kannanvahvikkeen ja varvasosan kohdalla ja että nauhat on vedetty suoraan.
70 Valituslautakunta totesi erityisesti pohjan osalta riidanalaisen päätöksen 40 kohdassa, että riidanalaisessa mallissa on pohja, jossa on kaksi eri kerrosta ja joka työntyy esiin merkittävästi kannan kohdalla, ja että se yhtyy tasaisesti varteen. Aikaisempien mallien D 3–D 5 kannat muodostuvat sitä vastoin yhdestä ainoasta kerroksesta ja työntyvät kannan kohdalla esiin pienemmässä määrin kuin riidanalaisessa mallissa. Riidanalaisen mallin ulkopohja kattaa lisäksi koko pohjan perustan ja siinä on teräväkärkisiä kulutuspintoja, kun taas aikaisemman mallin D 4 ulkopohja kattaa siitä vain osan ja aikaisemman mallin D 3 ulkopohjassa on vähemmän kulutuspintoja. Aikaisemmassa mallissa D 5 ei puolestaan ole ulkopohjaa, jossa on kulutuspintoja.
71 Valituslautakunta katsoi siis riidanalaisen päätöksen 41 kohdassa, että asiantuntevan käyttäjän riidanalaisesta mallista saama yleisvaikutelma poikkeaa aikaisemmista malleista D 3–D 5 saaduista yleisvaikutelmista.
72 Edellä mainitut valituslautakunnan päätelmät on hyväksyttävä.
73 Kyseessä olevissa malleissa voi olla tiettyjä yhteisiä visuaalisia piirteitä. Riidanalainen malli eroaa kuitenkin pääasiallisesti aikaisemmista malleista D 3–D 5 varren koristelultaan, matalaksi leikatulta kaulukseltaan, kannan kohdalla olevalta paksulta pohjaltaan, joka suippenee kärkeä kohden, ja lopuksi välipohjaltaan, joka muodostuu kahdesta kerroksesta, joiden välissä on esiin työntyvä viiva. Nämä pääasialliset erot riittävät kuitenkin siihen, että kyseessä olevista malleista saadaan erilainen yleisvaikutelma, joka ei jää huomaamatta asiantuntevalta käyttäjältä, jonka tarkkaavaisuuden taso on korkea.
74 Kantajan väitteillä ei voida kyseenalaistaa edellä esitettyä.
75 Kyseessä olevien mallien yhteisten piirteiden, joita kantaja korostaa ja jotka on esitetty soveltuvin osin edellä 65 kohdassa, nojalla ei näet voida kumota näistä malleista saatavaa erilaista yleisvaikutelmaa. Tämä päätelmä perustuu etenkin siihen, että valituslautakunnan arvioinneissa ei nojauduta yksinomaan pohjien vertailuun ja että kyseessä olevien mallien varsissa on merkittäviä eroja, joiden johdosta asiantunteva käyttäjä voi saada niistä erilaiset yleisvaikutelmat.
76 Kuten edellä 67 kohdassa on jo todettu, mainituissa malleissa olevan nauhoituksen huomioon ottaminen ei myöskään voi kyseenalaistaa toteamusta siitä erilaisesta yleisvaikutelmasta, joka riidanalaisesta mallista saadaan suhteessa aikaisempiin malleihin D 3–D 5.
– Riidanalaisen mallin ja aikaisempien mallien D 6 ja D 7 välinen vertailu
77 Riidanalaisen päätöksen 42 kohdassa valituslautakunta huomautti, että kyseessä olevat mallit eroavat toisistaan varreltaan. Se korosti erityisesti, että aikaisemmassa mallissa D 6 on alaosaltaan leveän aluksi vaakasuorassa olevan kaistaleen, joka ohenee sivulla, ja että aikaisemman mallin D 7 sivulla on jyrkästi erottuva kolmio, joka muodostuu varren etuosasta ja jota reunustavat useat samansuuntaiset raidat. Riidanalaisessa mallissa on sitä vastoin värejä, jotka muuttuvat asteittain kärjessä olevasta tummemmasta väristä kannassa olevaan vaaleampaan väriin, useita pitkulaisia osia sivuilla ja sanaosa läpän päällä.
78 Valituslautakunta totesi riidanalaisen päätöksen 43 kohdassa varren rakenteesta, että riidanalaisessa mallissa on viisi reikäparia, ristiin pujotetut nauhat ja silmukka nauhojen pitämiseksi jalkineen läpän päällä. Se huomautti sitä vastoin, että aikaisemmissa malleissa D 6 ja D 7 on vain kolme reikäparia ja erilaiset nauhansilmukat siltä osin kuin aikaisemmassa mallissa D 6 edessä läpän pinnalla on paksu nauha ja aikaisemmassa mallissa D 7 läpässä ei ole mitään silmukkaa ja että niissä on silmukka myös läpän yläpäässä. Riidanalaisen mallin varsi on lisäksi myös paksumpi ja pyöristetympi kuin aikaisempien mallien D 6 ja D 7 ohuempi ja suipompi varsi.
79 Valituslautakunta totesi lopuksi pohjan sisäosasta riidanalaisen päätöksen 44 kohdassa, että riidanalaisessa mallissa on erityinen kuvio, joka koostuu suorakulmaisista selvästi erottuvista täplistä, kun taas aikaisemmassa mallissa D 6 on useita raitoja ja viivoja ja aikaisemmassa mallissa D 6 on selvästi erottuva hajanainen suorakulmaisten täplien kuvio. Valituslautakunta katsoi siis, että näiden kuvioiden johdosta riidanalaisessa mallissa on esiin työntyviä kulutuspintoja ulkopohjassa, kun taas aikaisemmassa mallissa D 7 näyttää olevan pienemmät ja sileämmät kulutuspinnat ja että aikaisemmassa mallissa D 6 ei ole mitään kulutuspintaa.
80 Valituslautakunta päätteli siis riidanalaisen päätöksen 45 kohdassa, että asiantunteva käyttäjä saa riidanalaisesta mallista erilaisen yleisvaikutelman.
81 Edellä mainitut valituslautakunnan päätelmät on hyväksyttävä.
82 Kyseessä olevissa malleissa voi tosin olla tiettyjä yhteisiä visuaalisia piirteitä etenkin siltä osin kuin on kyse aikaisemman mallin D 6 pohjan rakenteesta. Riidanalainen malli eroaa kuitenkin pääasiallisesti aikaisemmasta mallista D 6 siinä olevalta ulkopohjaltaan, varren koristelultaan, matalaksi leikatulta kaulukseltaan, siitä puuttuvalta esiin työntyvältä läpältään ja lopuksi välipohjaltaan, joka ulottuu reunan yli kannan kohdalla ja muodostuu kahdesta kerroksesta, joiden välissä on esiin työntyvä viiva. Aikaisemmasta mallista D 7 on todettava, että riidanalainen malli eroaa siitä pääasiallisesti varren koristelultaan, matalalta läpältään, siinä olevilta rei’iltä ja lopuksi kaulukseltaan, jota ei ole leikattu yhtä syväksi. Nämä pääasialliset erot riittävät kuitenkin siihen, että kyseessä olevista malleista saadaan erilainen yleisvaikutelma, joka ei jää huomaamatta asiantuntevalta käyttäjältä, jonka tarkkaavaisuuden taso on korkea.
83 Kantajan väitteillä ei voida kyseenalaistaa edellä esitettyä.
84 Kyseessä olevien mallien yhteisten piirteiden, joita kantaja korostaa ja jotka on esitetty soveltuvin osin edellä 65 kohdassa, nojalla ei näet voida kumota näistä malleista saatavaa erilaista yleisvaikutelmaa. Kantaja väittää tältä osin myös, että riidanalaisen mallin ulkopohjassa on samat piirteet kuin aikaisemman mallin D 7 ulkopohjassa, koska niissä kummassakin on pieniä valkoisia kuvioita pohjan etu- ja takaosassa. Vaikka pitää paikkansa, että déjà vu ‑vaikutelma voi perustua jalkineen alaosan vertailuun, on todettava, että tämän vaikutelman kumoavat kyseessä olevien mallien väliset olemassa olevat erot, sellaisina kuin ne on mainittu edellä 82 kohdassa.
85 Toisin kuin kantaja väittää, on lisäksi todettava, että valituslautakunta ei tehnyt arviointivirhettä ottaessaan huomioon ”alaosaltaan leveä[n] aluksi vaakasuorassa oleva[n] kaistale[en], joka ohenee” ja vastaa EU-tavaramerkkiä, koska kyseinen kuviomerkki vaikuttaa erityisesti kokonsa vuoksi suuresti aikaisemman mallin D 6 ulkoasuun ja erityisesti sen koristeluun (ks. vastaavasti tuomio 10.11.2021, Etiketit, T‑443/20, EU:T:2021:767, 80 kohta).
86 Kantaja on myös riitauttanut sen, että valituslautakunta katsoi, ettei aikaisemmissa malleissa D 6 ja D 7 ole silmukkaa nauhojen pitämiseksi läpän päällä. Toisin kuin kantaja väittää, valituslautakunta huomautti kuitenkin aikaisemman mallin D 6 osalta riidanalaisen päätöksen 43 kohdassa, että nauhan silmukan osalta mallissa on todellakin edessä läpän pinnalla paksu nauha. Valituslautakunta totesi aikaisemman mallin D 7 osalta, ettei siinä näytä olevan silmukkaa. Vaikka on kantajan tavoin huomautettava, että tällainen silmukka on todellakin aikaisemmassa mallissa D 7, se eroaa kuitenkin suuresti riidanalaisessa mallissa olevassa silmukasta. Sillä, ettei sitä ole otettu huomioon, ei siis voida kyseenalaistaa toteamusta siitä erilaisesta yleisvaikutelmasta, jonka asiantunteva käyttäjä saa riidanalaisesta mallista.
87 Toisin kuin kantaja väittää, valituslautakunta ei lopuksi tehnyt arviointivirhettä todetessaan riidanalaisen päätöksen 43 kohdassa, että riidanalaisen mallin varsi on paksumpi ja pyöreämpi kuin aikaisempien mallien D 6 ja D 7 varsi. Niiden varsi näyttää näet pidemmältä ja litteämmältä kuin riidanalaisen mallin varsi. Tällaiset piirteet ilmenevät lisäksi riittävällä tavalla kyseessä olevista malleista ja vaikuttavat osaltaan niistä saatuun erilaiseen yleisvaikutelmaan.
88 Valituslautakunta katsoi siis perustellusti, että riidanalaisesta mallista saadaan erilainen yleisvaikutelma kuin aikaisemmista malleista D 1–D 7.
89 Edellä esitetystä seuraa, ettei mistään kantajan vetoamista aikaisemmista malleista saada samaa yleisvaikutelmaa kuin riidanalaisesta mallista ja ettei riidanalaisessa päätöksessä ole mitään, jonka perusteella se olisi kumottava tai sitä olisi muutettava.
90 Kantajan esittämä ainoa kanneperuste ja näin ollen kanne kokonaisuudessaan on siis hylättävä.
Oikeudenkäyntikulut
91 Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut.
92 Koska asiassa on pidetty istunto ja kantaja on hävinnyt asian, kantaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut EUIPO:n vaatimusten mukaisesti.
Näillä perusteilla
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (laajennettu kolmas jaosto)
on ratkaissut asian seuraavasti:
1) Kanne hylätään.
2) Puma SE velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Schalin | Škvařilová-Pelzl | Nõmm |
Julistettiin Luxemburgissa 8 päivänä toukokuuta 2024.
Allekirjoitukset