YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN
TUOMIO (laajennettu kolmas jaosto)
10 päivänä heinäkuuta 1997(1)
[234sPolkumyynti Komission ehdotus polkumyynnin vastaisen menettelyn
päättämisestä ilman suojatoimenpiteiden määräämistä Neuvoston hylkäävä
päätös Kumoamiskanne Laiminlyöntikanne[s
Asiassa T-212/95,
Asociación de fabricantes de cemento de España (Oficemen), Espanjan
lainsäädännön mukaan perustettu järjestö, kotipaikka Madrid, edustajanaan
asianajajat Jaime Folguera Crespo ja Edurne Navarro Varona, Barcelona,
prosessiosoite Luxemburgissa asianajotoimisto Luc Frieden, 62 avenue Guillaume,
kantajana,
jota tukee
Espanjan kuningaskunta, asiamiehenään aluksi yhteisön oikeutta koskevia asioita
hoitavan osaston valtionasiamies Gloria Calvo Díaz ja sittemmin saman osaston
valtionasiamies Luis Pérez De Ayala Becerril, prosessiosoite Luxemburgissa
Espanjan suurlähetystö, 46 boulevard Emmanuel Servais,
väliintulijana,
vastaan
Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään aluksi oikeudellisen yksikön
virkamiehet Nicholas Kahn ja Francisco Enrique González-Díaz ja sittemmin
oikeudellisen yksikön virkamiehet Nicholas Kahn ja Fernando Castillo De la Torre,
prosessiosoite Luxemburgissa c/o oikeudellisen yksikön virkamies Carlos Gómez de
la Cruz, Centre Wagner, Kirchberg,
vastaajana,
jossa kantaja vaatii ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta yhtäältä kumoamaan
helmikuussa 1994 tehdyn komission päätöksen, jolla komissio tosiasiallisesti päätti
huhtikuussa 1992 Oficemenin pyynnöstä aloitetun polkumyynnin vastaisen
menettelyn ja jossa komissio kieltäytyi siten määräämästä Oficemenin vaatimia
suojatoimenpiteitä, ja toisaalta toteamaan, että komissio on laiminlyönyt
velvollisuutensa pitäessään muodollisesti vireillä polkumyynnin vastaisen menettelyn,
kun se ei ole määrännyt asianmukaisia toimenpiteitä, joilla menettely olisi
virallisesti päätetty, mikä tässä tapauksessa olisi voitu tehdä suojatoimenpiteistä
määräämällä.
EUROOPAN YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN
TUOMIOISTUIN (laajennettu kolmas jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja B. Vesterdorf sekä tuomarit
C. P. Briët, P. Lindh, A. Potocki ja J. D. Cooke,
kirjaaja: hallintovirkamies J. Palacio González,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 4.2.1997 pidetyssä suullisessa
käsittelyssä esitetyn,
on antanut seuraavan
tuomion
- Tosiseikkojen tapahtuma-aikana polkumyyntiin sovellettiin polkumyynnillä tai
vientituella muista kuin Euroopan talousyhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta
tuonnilta suojautumisesta 11 päivänä heinäkuuta 1988 annettua neuvoston asetusta
(ETY) N:o 2423/88 (EYVL L 209, s. 1, jäljempänä perusasetus).
- Perusasetuksen 5 artiklan 1 kohdan mukaan jokainen luonnollinen henkilö tai
oikeushenkilö taikka ilman oikeushenkilöllisyyttä oleva yhteenliittymä, joka toimii
sellaisen yhteisön tuottajan puolesta, joka katsoo polkumyynnillä tai vientituella
tapahtuvan tuonnin aiheuttavan tai uhkaavan aiheuttaa vahinkoa toiminnalleen, voi
tehdä kirjallisen valituksen.
- Perusasetuksen 7 artiklan 1 kohdassa säädetään, että jos valituksen ja neuvoa-antavassa komiteassa suoritettujen kuulemisten perusteella ilmenee, että
polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamiseksi on olemassa riittävää näyttöä,
komission on ilmoitettava menettelyn aloittamisesta Euroopan yhteisöjen virallisessa
lehdessä ja aloitettava tutkimus, joka koskee samalla sekä polkumyyntiä tai
vientitukea että siitä johtuvaa vahinkoa.
- Perusasetuksen 7 artiklan 9 kohdassa säädetään seuraavaa:
"a) Tutkimus lopetetaan joko sen päätökseen saattamisella tai lopullisella
toimenpiteellä. Tutkimus on tavallisesti lopetettava vuoden kuluessa
menettelyn aloittamisesta;
b) Menettely päättyy joko tutkimuksen päätökseen saattamisella ilman tullien
määräämistä ja sitoumusten hyväksymistä tai tällaisten tullien
voimassaoloajan päättyessä tai kumottaessa ne, taikka sitoumusten
päättyessä ."
- Perusasetuksen 9 artiklassa, joka koskee polkumyynnin vastaisen menettelyn
päättämistä suojatoimenpiteiden ollessa tarpeettomia, säädetään seuraavaa:
"1. Jos suojatoimenpiteet osoittautuvat tarpeettomiksi ja jos tätä ei
vastusteta neuvoa-antavassa komiteassa, menettely saatetaan päätökseen.
Muissa tapauksissa komissio toimittaa välittömästi neuvostolle kertomuksen
kuulemisten tuloksista sekä ehdotuksen menettelyn saattamisesta päätökseen.
Menettely saatetaan päätökseen, jos neuvosto ei ole kuukauden määräajassa
määräenemmistöllä päättänyt toisin.
2. Komissio ilmoittaa asiasta alkuperä- tai viejämaan edustajille ja niille, joita
asian tiedetään koskevan, sekä ilmoittaa menettelyn päättämisestä Euroopan
yhteisöjen virallisessa lehdessä ja esittää ilmoituksessa keskeiset päätelmänsä sekä
yhteenvedon niiden syistä."
Oikeudenkäynnin perustana olevat tosiseikat
- Oficemen on Espanjan lainsäädännön mukaan perustettu Espanjan
sementtituottajia edustava järjestö.
- Koska Oficemen katsoi, että Turkista, Romaniasta ja Tunisiasta peräisin olevaa ns.
portlandsementtiä myytiin Espanjassa polkumyynnillä, mistä aiheutui vakavaa
vahinkoa Espanjan sementtiteollisuudelle, Oficemen teki tammikuussa 1992
perusasetuksen 5 artiklan 1 kohdan nojalla komissiolle valituksen. Valituksessaan
se vaati komissiota määräämään suojatoimenpiteitä riidanalaista tuontia vastaan.
- Tämän jälkeen komissio päätti aloittaa polkumyynnin vastaisen menettelyn
perusasetuksen 7 artiklan mukaisesti. Menettelyn aloittamista koskeva tiedonanto
julkaistiin Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä 22.4.1992 (EYVL C 100, s. 4).
- Tämän menettelyn yhteydessä komissio aloitti tutkimuksen, jonka kuluessa
Oficemen toimitti sille täydentäviä huomautuksia ja osallistui useisiin komission
kokouksiin.
- Komissio ilmoitti 15.10.1993 Oficemenille, että sen mukaan perusasetuksen 4
artiklassa säädetty edellytys vakavasta vahingosta ei täyttynyt ja että se aikoi tämän
vuoksi ehdottaa perusasetuksen 9 artiklan mukaisesti polkumyynnin vastaisen
menettelyn päättämistä ilman suojatoimenpiteiden määräämistä.
- Oficemen ilmoitti 13.1.1994 päivätyssä kirjeessään komission jäsen Sir Leon
Brittanille, että se oli huolissaan polkumyynnin vastaisen menettelyn etenemisestä
ja että se pelkäsi, että menettely päätetään ilman suojatoimenpiteiden määräämistä,
vaikka kyseessä olevana aikana Espanjan sementtiteollisuuden nettotulokset selvästi
laskivat.
- Komission jäsen Sir Leon Brittan vastasi 1.2.1994, että komissio tekisi lähiaikoina
perustellun päätöksen, ilmoittamatta kuitenkaan päätöksen sisältöä.
- Komissio lähetti 9.2.1994 neuvoa-antavalle komitealle ehdotuksen polkumyynnin
vastaisen menettelyn päättämisestä ilman suojatoimenpiteiden määräämistä, koska
riidanalainen tuonti ei ollut aiheuttanut vakavaa vahinkoa Espanjan
sementtiteollisuudelle perusasetuksen 4 artiklassa tarkoitetulla tavalla.
- Koska tätä ehdotusta vastustettiin neuvoa-antavassa komiteassa, komissio toimitti
perusasetuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti neuvostolle kertomuksen
kuulemisten tuloksista sekä ehdotuksen menettelyn päättämisestä.
- Neuvosto päätti 7.3.1994 yksimielisesti hylätä komission ehdotuksen.
- Espanjan viranomaisten ehdotuksesta komissio neuvotteli Turkin ja Romanian
viranomaisten kanssa kaikkien osapuolten kannalta hyväksyttävän ratkaisun
löytämiseksi. Nämä neuvottelut eivät johtaneet mihinkään konreettiseen tulokseen.
Koska komissio piti Tunisian markkinaosuutta merkityksettömänä, se ei neuvotellut
tämän maan viranomaisten kanssa.
- Koska Oficemen ei ollut 1.2.1994 jälkeen saanut komissiolta minkäänlaista tietoa
menettelyn tilanteesta, se lähetti 25.7.1995 komissiolle kirjeen, jossa todettiin
seuraavaa:
"Joka tapauksessa menettelyn aloittamisesta on kulunut yli kolme vuotta, mutta
komissio ei ole vieläkään tehnyt päätöstä. [Perus]asetuksen 7 artiklan 9 kohdan a
alakohdan mukaan komission olisi pitänyt tehdä päätös vuoden kuluessa menettelyn
aloittamisesta.
Tästä syystä Oficemen kehottaa virallisesti komissiota ryhtymään toimenpiteisiin ja
tekemään päätöksen, jolla päätetään vireillä oleva menettely ja määrätään
Oficemenin vaatimat suojatoimenpiteet. On itsestään selvää, että Oficemen aikoo
turvautua sen käytettävissä oleviin oikeussuojakeinoihin, jollei komissio tee päätöstä
kahden kuukauden kuluessa."
- Komissio vastasi 21.9.1995 kirjeellä, jossa se totesi seuraavaa:
"Komissio ei ole laiminlyönyt ratkaisun tekemistä tässä tapauksessa, koska
tutkimuksen päättämisestä tehtiin päätös, joka perustui tutkimuksen tuloksiin.
Komissio päätti [perus]asetuksen 9 artiklan mukaisesti päättää menettelyn
helmikuussa 1994 todettuaan, että suojatoimenpiteet eivät olleet tarpeen, koska
kyseisen tuotteen tuonti ei ollut aiheuttanut [perus]asetuksen 4 artiklassa
tarkoitettua vakavaa vahinkoa koko tai lähes koko tuotannonalalle Espanjassa,
kuten komissio on päätöksessään todennut. Neuvosto ei kuitenkaan antanut
suostumustaan asian käsittelyn päättämiselle.
Neuvoston päätöksen jälkeen komissio, joka oli tietoinen Oficemenin intresseistä,
jatkoi Espanjaan suuntautuvan tuonnin kehityksen valvomista . Komissio jatkaa
tilanteen tarkkailua, vaikka 12 kuukauden tutkimusajanjakso päättyi 31.3.1992 ja
vaikka tämän jälkeistä tuontia koskevat tiedot eivät tue uusia väitteitä vahingosta.
Päinvastoin, nämä tiedot vahvistavat, että komission päätös oli oikea, eikä komissio
voi nyt muuttaa niitä aikaisempia tutkimustuloksia, jotka se oli esittänyt neuvostolle
helmikuussa 1994.
Komissio on luonnollisesti valmis tutkimaan mahdollisuutta aloittaa uusi
polkumyynnin vastainen menettely, jos sellaisia ajan tasalla olevia tietoja tulee ilmi,
jotka tukevat väitteitä vahinkoa aiheuttavasta polkumyynnistä. Mahdolliset uudet
valitukset tutkitaan tällä hetkellä voimassaolevien yhteisön säännösten perusteella
eli [polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta
tuonnilta suojautumisesta 22 päivänä joulukuuta 1994 annetun neuvoston] asetuksen
(EY) N:o 3283/94 [(EYVL L 349, s. 1)] perusteella."
- Oficemen viittasi 29.9.1995 päivätyssä kirjeessään 21.9.1995 päivättyyn komission
kirjeeseen ja huomautti, ettei se ollut tietoinen päätöksestä, jolla komissio olisi
päättänyt menettelyn. Näin ollen se pyysi komissiota toimittamaan sille tämän
päätöksen.
- Komissio vastasi 18.10.1995 päivätyllä kirjeellään, jossa todettiin seuraavaa:
"Ottaen huomioon, että neuvosto ei hyväksynyt komission päätöstä asian käsittelyn
päättämisestä, menettely pysyy [perus]asetuksen 9 artiklan mukaan vireillä. Kyseistä
päätöstä ei myöskään ole julkaistu."
Oikeudenkäyntimenettely ja asianosaisten sekä väliintulijan vaatimukset
- Oficemen nosti tämän kanteen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen
kirjaamoon 23.11.1995 toimittamallaan kannekirjelmällä.
- Espanjan kuningaskunta hyväksyttiin väliintulijaksi tukemaan kantajan vaatimuksia
ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen laajennetun kolmannen jaoston
puheenjohtajan 14.6.1996 antamalla määräyksellä.
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (laajennettu kolmas jaosto) päätti
esittelevän tuomarin kertomuksen perusteella aloittaa suullisen käsittelyn ilman
edeltäviä asian selvittämistoimia.
- Asianosaisten ja väliintulijan lausumat sekä vastaukset ensimmäisen oikeusasteen
tuomioistuimen suullisiin kysymyksiin kuultiin 4.2.1997 pidetyssä julkisessa
istunnossa.
- Oficemen vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
- kumoaa EY:n perustamissopimuksen 173 ja 174 artiklan nojalla helmikuussa
1994 tehdyn komission päätöksen, jolla komissio teki lopullisiksi sen
ehdotuksensa vaikutukset, jonka mukaan Turkista, Romaniasta ja Tunisiasta
peräisin olevan sementin tuontia vastaan ei määrätä suojatoimenpiteitä;
- toteaa perustamissopimuksen 175 artiklan mukaisesti komission rikkoneen
perusasetuksen 7 artiklan 9 kohdan a alakohtaa, koska se ei ole tehnyt
päätöstä, jolla polkumyynnin vastainen menettely olisi virallisesti päätettykohtuullisen ajan kuluessa;
- velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
- Espanjan kuningaskunta vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
- hyväksyy kantajan vaatimukset;
- velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
- Komissio vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
- jättää kumoamisvaatimukset tutkimatta tai muussa tapauksessa hylkää ne
perusteettomina;
- jättää laiminlyönnin toteamista koskevat vaatimukset tutkimatta tai muussa
tapauksessa hylkää ne perusteettomina, tai toissijaisesti toteaa, että nämä
vaatimukset ovat menettäneet kohteensa;
- velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Kanteen nostamisen jälkeen tapahtuneet tosiseikat
- Komissio lähetti 3.5.1996 neuvoa-antavalle komitealle uuden ehdotuksen
polkumyynnin vastaisen menettelyn päättämisestä ilman suojatoimenpiteiden
määräämistä.
- Koska tätä ehdotusta vastustettiin neuvoa-antavassa komiteassa, komissio lähetti
31.1.1997 perusasetuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti neuvostolle kertomuksen
kuulemisten tuloksista sekä uuden ehdotuksen menettelyn päättämisestä.
- Neuvosto ei päättänyt asiasta toisin menettelyn päättämistä koskevan ehdotuksen
vastaanottamista seuraavan kuukauden kuluessa. Näin ollen komission ehdotuksesta
tuli perusasetuksen 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti lopullinen päätös].
- Polkumyynnin vastaisen menettelyn päättämisestä Romaniasta, Tunisiasta ja
Turkista peräisin olevan tietyn portlandsementin tuonnissa Espanjaan 30 päivänä
tammikuuta 1997 tehty komission päätös 97/169/EY (EYVL L 67, s. 27, jäljempänä
päätös 97/169) julkaistiin Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä 7.3.1997.
- Komissio ilmoitti 21.3.1997 ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaajalle
osoittamassaan kirjeessä päätöksen julkaisemisesta Euroopan yhteisöjen virallisessa
lehdessä. Komissio ilmoitti, että koska laiminlyönnin toteamista koskevilla
vaatimuksilla ei enää ole kohdetta, niitä ei enää ole tarpeen ratkaista.
- Oficemen ja Espanjan kuningaskunta jättivät kirjaajan kehotuksesta tätä kirjettä
koskevat huomautuksensa 28.4. ja 24.4.1997.
Kumoamisvaatimusten tutkittavaksi ottamisen edellytykset
Asianosaisten ja väliintulijan väitteet
- Komissio katsoo, että kumoamisvaatimukset on jätettävä tutkimatta. Se vetoaa
perusasetuksen 9 artiklan 1 kohtaan ja huomauttaa, että sen ehdotus polkumyynnin
vastaisen menettelyn päättämisestä ilman suojatoimenpiteiden määräämistä on
ainoastaan alustava toimi, joka on myöhemmin hyväksyttävä joko neuvoa-antavassa
komiteassa, jos tämä on samaa mieltä ehdotuksesta, tai neuvostossa, jos neuvoa-antava komitea vastustaa ehdotusta. Lisäksi komissio toteaa, että menettely pysyy
vireillä siinä tapauksessa, että neuvosto ei hyväksy komission ehdotusta.
- Komission mukaan tämä tarkoittaa, että tällaisessa tapauksessa, jossa neuvosto on
vastustanut komission ehdotusta polkumyynnin vastaisen menettelyn päättämisestä
ilman suojatoimenpiteiden määräämistä, komission on yksinkertaisesti mahdotonta
päättää menettelyä. Lisäksi koska ehdotus on ainoastaan valmisteleva toimi, sitä ei
voida pitää kannekelpoisena (asia 60/81, IBM v. komissio, tuomio 11.11.1981, Kok.
1981, s. 2639 ja asia T-64/89, Automec v. komissio, tuomio 10.7.1990, Kok. 1990,
s. II-367).
- Oficemen toteaa, että kumoamisvaatimukset kohdistuvat päätökseen, jolla komissio
tosiasiallisesti päätti huhtikuussa 1992 Oficemenin pyynnöstä aloitetun
polkumyynnin vastaisen menettelyn määräämättä siis Oficemenin vaatimia
suojatoimenpiteitä. Päätöksen olemassaolo ja sisältö käyvät selvästi ilmi sekä
21.9.1995 päivätystä komission kirjeestä että vastaajan asenteesta helmikuun 1994
jälkeen.
- Oficemen huomauttaa, että komissio on 21.9.1995 päivätyssä kirjeessään todennut,
että helmikuussa 1994 "komissio päätti päättää menettelyn" ja että myöhemmin
saadut tiedot "vahvistavat, että komission päätös oli oikea". Oficemen huomauttaa
lisäksi, että komissio on kirjeessään todennut olevansa "valmis tutkimaan
mahdollisuutta aloittaa uusi polkumyynnin vastainen menettely".
- Viimeksi mainitun komission toteamuksen osalta Oficemen huomauttaa, että
perusasetuksessa ei ole säädetty mahdollisuudesta aloittaa jo vireillä olevan
menettelyn kanssa samanaikaisesti toinen polkumyynnin vastainen menettely. Näin
ollen Oficemen katsoo, että komissio olisi tuskin voinut ehdottaa uuden menettelyn
aloittamista, jos se ei olisi pitänyt ensimmäistä menettelyä päättyneenä.
- Vastauksena Oficemenin väitteisiin komissio toteaa, että Oficeman on lainannut
21.9.1995 päivätyssä kirjeessä olevaa kohtaa, jonka mukaan komissio "päätti
päättää menettelyn", erillään sen asiayhteydestä. Kantaja ei komission mukaan
myöskään ole ottanut huomioon 18.10.1995 päivättyä kirjettä, jossa todetaan
selvästi, ettei helmikuussa 1994 tehdyllä komission päätöksellä päätetty menettelyä.
Näiden kirjeiden sisältö ei siten osoita, että menettelyn päättämisestä olisi ollut
olemassa komission päätös.
- Komission mielestä 21.9.1995 päivätyn kirjeen kohta, jonka mukaan komissio on
"valmis tutkimaan mahdollisuutta aloittaa uusi polkumyynnin vastainen menettely",
ei osoita, että (ensimmäinen) polkumyynnin vastainen menettely olisi päätetty.
Mikään perusasetuksen säännös ei nimittäin estä tekemästä uutta valitusta, joka
koskee eri viiteajanjaksoa kuin se, jota parhaillaan tutkitaan (ensimmäisen)
valituksen seurauksena aloitetussa polkumyynnin vastaisessa menettelyssä.
- Espanjan kuningaskunta huomauttaa, että oikeuskäytännön mukaan
kumoamiskanteen kohteena voivat olla toimielimen sisäiset määräykset sekä toimet,
joilla jokin menettely tosiasiallisesti päätetään ennen kuin lopullinen päätös olisi
pitänyt tehdä, vaikka periaatteessa nämä toimet ovat välivaiheita kyseisessö
menettelyssä (em. asia IBM v. komissio; asia C-366/88, Ranska v. komissio, tuomio
9.10.1990, Kok. 1990, s. I-3571, ja asia T-37/92, BEUC ja NCC v. komissio, tuomio
18.5.1994, Kok. 1994, s. II-289).
- Koska toimen muodon valinta ei myöskään voi muuttaa toimielimen toimen
luonnetta, se, että tietty toimi on tehty epätavallisessa muodossa, ei Espanjan
kuningaskunnan mukaan estä kumoamiskanteen nostamista, jos toimesta on
todellisuudessa aiheutunut oikeusvaikutuksia kolmansille osapuolille (asia T-3/93,
Air France v. komissio, tuomio 24.3.1994, Kok. 1994, s. II-121, 58 kohta).
- Väliintulijan mielestä komission 21.9.1995 päivättyyn kirjeeseen sisältyy piirteitä,
joiden perusteella edellä mainitun vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan voidaan
katsoa, että kyseessä on itse asiassa perusolemukseltaan toimi, jolla vireillä oleva
tutkimus tosiasiallisesti päätetään, vaikka se muodoltaan olisikin yksi menettelyyn
sisältyvistä toimenpiteistä. Koska komissio ei ole tehnyt neuvostolle uutta ehdotusta
ja osoittanut tällä tavalla lopullista tahtoaan, kyseinen toimi voidaan väliintulijan
mukaan rinnastaa menettelyn lopullisesti päättävään toimeen.
- Väliintulija korostaa vielä, että komissio yrittää estää Oficemenia turvautumasta
kahteen sen käytössä olevaan oikeussuojakeinoon. Kun komissio toteaa 21.9.1995
päivätyssä kirjeessään, että se "ei ole laiminlyönyt ratkaisun tekemistä tässä
tapauksessa, koska tutkimuksen päättämisestä tehtiin päätös", se yrittää välttää sen,
että sen todettaisiin syyllistyneen laiminlyöntiin perustamissopimuksen 175 artiklassa
tarkoitetulla tavalla. Kun komissio puolestaan 18.10.1995 päivätyssä kirjeessään
ristiriitaisesti toteaa, että menettely "pysyy vireillä", se yrittää välttää
perustamissopimuksen 173 artiklaan perustuvan kumoamiskanteen, koska se yrittää
uskotella, ettei kannekelpoista lopullista päätöstä ole vielä tehty.
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
- Perustamissopimuksen 173 artiklan mukaan yksityisillä on tietyin edellytyksin
mahdollisuus nostaa kumoamiskanne, jotta yhteisöjen tuomioistuimet tutkisivat
yhteisöjen toimielinten toimien laillisuuden.
- Arvioitaessa sitä, voidaanko tässä asiassa esitetyt kumoamisvaatimukset ottaa
tutkittaviksi, ensin on syytä tutkia, onko kyseessä toimi, joka voi olla
kumoamiskanteen kohteena.
- Perusasetuksen 9 artiklan sanamuodosta (lainaus edellä 5 kohdassa) ilmenee, että
yhteisöjen lainsäätäjä on halunnut säätää niitä tilanteita varten, joissa polkumyynnin
vastainen menettely päätetään ilman suojatoimenpiteiden määräämistä,
päätöksentekomenettelystä, joka perustuu yhtäältä komission ja toisaalta neuvoa-antavan komitean ja neuvoston välillä jaettuun päätösvaltaan.
- Jos komissio katsoo, että polkumyynnin vastainen menettely on päätettävä ilman
suojatoimenpiteiden määräämistä, sen on annettava tätä koskeva ehdotus neuvoa-antavan komitean käsiteltäväksi. Jos neuvoa-antavassa komiteassa ei vastusteta
komission ehdotusta, ehdotus tulee lopulliseksi ja menettely päättyy. Komissio
ilmoittaa menettelyn päättämisestä Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.
- Jos yksi tai useampi neuvoa-antavan komitean jäsen vastustaa komission ehdotusta,
komission on annettava neuvostolle kertomus kuulemisten tuloksista sekä ehdotus
menettelyn päättämisestä, jos komissio katsoo edelleen tarkoituksenmukaiseksi
päättää polkumyynnin vastaisen menettelyn ilman suojatoimenpiteiden
määräämistä. Jos neuvosto ei kuukauden kuluessa päätä määräenemmistöllä toisin,
komission ehdotus tulee lopulliseksi ja menettely päättyy. Komissio ilmoittaa
menettelyn päättämisestä Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.
- Sitä vastoin jos neuvoston määräenemmistö vastustaa komission ehdotusta ja hylkää
sen, menettelyä ei voida päättää. Perusasetuksen 9 artiklassa säädetystä
päätöksentekomenettelystä seuraa, että tällaisessa tapauksessa asia palautetaan
komissiolle, jotta tämä tutkii sen uudelleen neuvoston kannan huomioon ottaen.
- Tässä tapauksessa Oficemen vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
kumoaa "helmikuussa 1994 tehdyn komission päätöksen, jolla komissio teki
lopullisiksi sen ehdotuksensa vaikutukset, jonka mukaan Turkista, Romaniasta ja
Tunisiasta peräisin olevan sementin tuontia vastaan ei määrätä suojatoimenpiteitä".
- Jos kantaja tarkoittaa helmikuussa 1994 tehdyllä komission päätöksellä sitä
polkumyynnin vastaisen menettelyn päättämistä koskevaa ehdotusta, jonka komissio
esitti helmikuussa 1994 neuvoa-antavalle komitealle ja neuvostolle, on todettava,
että edellä kuvaillussa perustamissopimuksen 9 artiklassa säädetyssä
päätöksentekomenettelyssä tällainen ehdotus on välivaiheen toimenpide, jonka
tarkoituksena on valmistella lopullista päätöstä polkumyynnin vastaisen menettelyn
päättämisestä.
- Oikeuskäytännön mukaan silloin, kun on kyse toimista tai päätöksistä, jotka
tehdään monivaiheisessa menettelyssä esimerkiksi toimielinten sisäisen menettelyn
päätteeksi, kannekelpoisia toimenpiteitä ovat pääsääntöisesti ainoastaan sellaiset
toimet, joissa lopullisesti vahvistetaan toimielimen kanta kyseisen menettelyn
päätteeksi; sen sijaan menettelyn kuluessa tehdyt toimenpiteet, joilla valmistellaan
lopullista päätöstä, eivät ole kannekelpoisia (ks. esim. yhdistetyt asiat C-133/87 ja
C-150/87, Nashua Corporation ym. v. komissio ja neuvosto, tuomio 14.3.1990,
Kok. 1990, s. I-719, 9 kohta; yhdistetyt asiat T-10/92, T-11/92, T-12/92 ja T-15/92,
Cimenteries CBR ym. v. komissio, tuomio 18.12.1992, Kok. 1992, s. II-2667, 28
kohta).
- Tästä seuraa, että näin määriteltynä riidanalaista toimea ei voida pitää
perustamissopimuksen 173 artiklassa tarkoitettuna kannekelpoisena toimena.
- Näin ollen kumoamisvaatimukset on jätettävä tutkimatta.
- Vastauksena ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen esittämään kysymykseen
kantajan asianajaja on suullisessa käsittelyssä vielä todennut, että Oficemen on
vaatinut sen toimenpiteen kumoamista, jolla komissio on vahvistanut alustavat
päätelmänsä, joiden mukaan polkumyynnin vastainen menettely oli päätettävä ilman
suojatoimenpiteiden määräämistä. Tämä on epävirallinen päätös, joka tehtiin
tarkemmin määrittelemättömänä ajankohtana sen jälkeen, kun asia oli 7.3.1994
palautettu komissiolle, ja jota ei ollut annettu kantajalle tiedoksi ainakaan ennen
syyskuuta 1995.
- Tältä osin on todettava, että kanteen vireilletulon jälkeen komissio lähetti neuvoa-antavalle komitealle 3.5.1996 ja neuvostolle 31.1.1997 uuden ehdotuksen
polkumyynnin vastaisen menettelyn päättämisestä ilman suojatoimenpiteiden
määräämistä. Koska neuvosto ei päättänyt toisin kuukauden kuluessa tämän
ehdotuksen saatuaan, ehdotuksesta tuli päätös 97/169, jolla polkumyynnin vastainenmenettely lopullisesti päätettiin.
- Näin ollen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo, ettei ole tarpeen
ratkaista kysymystä siitä, voiko kantajan suullisessa käsittelyssä mainitsema
epävirallinen päätös olla perusasetuksen 9 artiklassa säädetyssä
päätöksentekomenettelyssä sellainen toimi, josta voidaan nostaa kanne.
Laiminlyönnin toteamista koskevat vaatimukset
Asianosaisten ja väliintulijan väitteet
- Oficemen esittää tältä osin ainoana kanneperusteenaan, ettei komissio ole
määritellyt kantaansa sen jälkeen, kun sitä kehotettiin tekemään ratkaisu, ja ettei
komissio ole tehnyt mitään niistä toimenpiteistä, jotka sen on perusasetuksen
mukaan tehtävä silloin, kun neuvosto hylkää komission ehdotuksen polkumyynnin
vastaisen menettelyn päättämisestä ilman suojatoimenpiteiden määräämistä.
- Kantajan mukaan komission pitäisi tällaisessa tilanteessa harkita uudelleen aiemmin
tekemiänsä päätelmiä, jatkaa tutkimusta ja esittää uusi ehdotus, jonka perusteella
polkumyynnin vastainen menettely voitaisiin päättää. Kantajan mielestä komission
ei pitäisi voida välttää tätä velvollisuuttaan. Muuten komissio voisi lamauttaa
menettelyn ja estää niitä, joita asia koskee, turvautumasta oikeussuojakeinoihin,
koska toimielinten toimien laillisuusvalvonta olisi tällaisessa tilanteessa mahdotonta.
- Espanjan kuningaskunta huomauttaa, että perusasetuksen mukaan silloin, kun
neuvosto hylkää komission ehdotuksen polkumyynnin vastaisen menettelyn
päättämisestä ilman suojatoimenpiteiden määräämistä, komission on annettava sille
uusi ehdotus.
- Espanjan kuningaskunta muistuttaa, että neuvosto hylkäsi yksimielisesti komission
ehdotuksen menettelyn päättämisestä. Väliintulijan mukaan se, että
polkumyyntimenettely oli aloitettu vuonna 1992, mutta komissio ei vielä vuonna
1996 ollut tehnyt tässä menettelyssä päätöstä, jonka perusteella neuvosto olisi
voinut päättää tarkoituksenmukaisiksi katsomistaan toimenpiteistä, osoittaa selvästi,
että valituksentekijä on tämän vuoksi joutunut odottamaan, että tilanne kehittyy
itsestään, ja että sen on ollut täysin mahdotonta käyttää oikeuksiaan. Tämä on sen
tilanteen vastakohta, jossa toimielin voi vedota siihen, että sillä ei ollut oikeudellista
velvollisuutta toimia.
- Komissio puolestaan katsoo, että laiminlyönnin toteamista koskevat vaatimukset
ovat perusteettomia, koska se ei ole lakannut toimimasta sen jälkeen, kun neuvosto
hylkäsi sen ehdotuksen polkumyynnin vastaisen menettelyn päättämisestä.
- Vastauskirjelmässään vastaaja korostaa sitä, että se lähetti 3.5.1996 neuvoa-antavalle komitealle toisen ehdotuksen polkumyynnin vastaisen menettelyn
päättämisestä ilman suojatoimenpiteiden määräämistä. Tästä syystä se katsoo
toissijaisesti, että tämän ehdotuksen lähettämisen jälkeen laiminlyönnin toteamista
koskevat vaatimukset ovat menettäneet kohteensa, koska kantajan logiikan mukaan
tällaisen valmistelevan toimen tekemistä on pidettävä perustamissopimuksen 175
artiklassa tarkoitettuna kannan määrittelynä.
Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen arviointi asiasta
- On totta ja kiistatonta, että kanteen nostamisen ajankohtana laiminlyönnin
toteamista koskevat vaatimukset täyttivät tutkittavaksi ottamisen edellytykset. On
kuitenkin tutkittava, ovatko nämä vaatimukset myöhemmin menettäneet
alkuperäisen kohteensa sen vuoksi, että komissio on määritellyt kantansa
oikeudenkäynnin aikana.
- Tässä tapauksessa komissio lähetti 3.5.1996 eli kanteen nostamisen jälkeen neuvoa-antavalla komitealle uuden ehdotuksen polkumyynnin vastaisen menettelyn
päättämisestä ilman suojatoimenpiteiden määräämistä.
- Siten komissio on ennen tuomion julistamista asianmukaisesti määritellyt kantansa
Oficemenin kehotettua sitä tekemään ratkaisun, kuten perustamissopimuksen 175
artiklan toisessa kohdassa edellytetään.
- Näin ollen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi todeta ainoastaan, että
laiminlyönnin toteamista koskevilla vaatimuksilla ei enää ole kohdetta, joten
lausunnon antaminen näistä vaatimuksista raukeaa.
Oikeudenkäyntikulut
Kumoamisvaatimuksista aiheutuneet oikeudenkäyntikulut
- Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan
mukaan hävinnyt asianosainen velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos
vastapuoli on sitä vaatinut. Työjärjestyksen 87 artiklan 3 kohdan mukaan
ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi kuitenkin poikkeuksellisista syistä
määrätä oikeudenkäyntikulut jaettaviksi asianosaisten kesken.
- Tässä tapauksessa kumoamisvaatimukset on jätetty tutkimatta. Oficemen on
kuitenkin esittänyt nämä vaatimuksensa juuri 21.9.1995 päivätyn kirjeen sisällön
vuoksi, ja tämä kirje antoi aihetta olettaa, että komissio oli itse päättänyt saattaa
polkumyynnin vastaisen menettelyn päätökseen.
- Näin ollen komissio velvoitetaan korvaamaan puolet Oficemenille
kumoamisvaatimuksista aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista ja vastaamaan omista
kuluistaan; Oficemen vastaa itse sille aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen toisesta
puolesta.
Laiminlyönnin toteamista koskevista vaatimuksista aiheutuneet oikeudenkäyntikulut
- Työjärjestyksen 87 artiklan 6 kohdassa määrätään, että jos lausunnon antaminen
asiasta raukeaa, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin määrää
oikeudenkäyntikuluista harkintansa mukaan.
- Tässä tapauksessa 25.7.1995, jolloin vastaajaa kehotettiin tekemään ratkaisu, yli 15
kuukautta oli jo kulunut siitä, kun neuvosto oli palauttanut asian komissiolle, eikä
komissio ollut vielä ryhtynyt toimenpiteisiin asiassa.
- Lisäksi komissio ryhtyi toimenpiteisiin yli viisi kuukautta kanteen nostamisen
jälkeen eli vasta 3.5.1996, jolloin se lähetti neuvoa-antavalle komitealle uuden
ehdotuksen menettelyn päättämisestä.
- Näin ollen komissio on velvoitettava korvaamaan Oficemenille laiminlyönnin
toteamista koskevista vaatimuksista aiheutuneet oikeudenkäyntikulut sekä
vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Espanjan kuningaskunnalle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut
- Työjärjestyksen 87 artiklan 4 kohdan mukaan oikeudenkäynnissä väliintulijoina
olleet jäsenvaltiot vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.
- Näin ollen Espanjan kuningaskunta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Näillä perusteillaYHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN
(laajennettu kolmas jaosto)
on antanut seuraavan tuomiolauselman:
- Kumoamisvaatimukset jätetään tutkimatta.
- Lausunnon antaminen laiminlyönnin toteamista koskevista vaatimuksista
raukeaa.
- Komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan
korvaamaan puolet kantajalle kumoamisvaatimuksista aiheutuneista
oikeudenkäyntikuluista ja kaikki laiminlyönnin toteamista koskevista
vaatimuksista aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.
- Kantaja vastaa itse sille aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen toisesta
puolesta.
- Espanjan kuningaskunta vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.
VesterdorfBriët
Lindh
Potocki Cooke
|
Julistettiin Luxemburgissa 10 päivänä heinäkuuta 1997.
H. Jung
B. Vesterdorf
kirjaaja
jaoston puheenjohtaja
1: Oikeudenkäyntikieli: espanja.