Asia T‑6/12

(julkaistu otteina)

Godrej Industries Ltd

ja

VVF Ltd

vastaan

Euroopan unionin neuvosto

Polkumyynti – Tiettyjen Intiasta, Indonesiasta ja Malesiasta peräisin olevien rasva-alkoholien ja niiden seosten tuonti – Vaadittu valuuttojen muuntamisen oikaisu – Todistustaakka – Vahinko – Lopullinen polkumyyntitulli

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 6.9.2013

1.      Yhteinen kauppapolitiikka – Polkumyynniltä suojautuminen – Vahinko – Syy-yhteyden osoittaminen – Toimielinten velvollisuudet – Muiden kuin polkumyyntiin liittyvien seikkojen huomioon ottaminen – Se, ettei näiden seikkojen aiheuttamaa vahinkoa pidetä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana

(Neuvoston asetuksen N:o 1225/2009 3 artiklan 6 ja 7 kohta)

2.      Yhteinen kauppapolitiikka – Polkumyynniltä suojautuminen – Vahinko – Unionin tuotannonalan käsite – Se, että unionin tuottaja tuo polkumyyntitutkimuksessa tarkoitetuista maista peräisin olevia tuotteita, kuuluu kyseiseen käsitteeseen – Kyseisen tuonnin ottaminen huomioon asetuksen N:o 1225/2009 3 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuna ”muuna tekijänä” – Hyväksyttävyys

(Neuvoston asetuksen N:o 1225/2009 3 artiklan 7 kohta ja 4 artiklan 1 kohdan a alakohta)

1.      Polkumyyntiä koskevan perusasetuksen N:o 1225/2009 3 artiklan 6 kohdasta ilmenee, että unionin toimielinten on osoitettava, että polkumyynnillä tapahtuva tuonti aiheuttaa merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle, kun tuonnin määrä ja hinta otetaan huomioon. Kyse on tällöin sen tarkastelusta, johtuuko vahinko tuonnista. Asetuksen 3 artiklan 7 kohdasta ilmenee lisäksi, että kyseisten toimielinten on yhtäältä tutkittava kaikki muut tunnetut tekijät, jotka aiheuttavat unionin tuotannonalalle vahinkoa samaan aikaan kuin polkumyynnillä tapahtuva tuonti, ja toisaalta varmistettava, ettei näiden muiden tekijöiden aiheuttamaa vahinkoa pidetä kyseisestä tuonnista johtuvana. Tällöin on kyse sen tarkastelusta, johtuuko vahinko muista tekijöistä kuin tuonnista.

Asetuksen N:o 1225/2009 3 artiklan 6 ja 7 kohdan tavoitteena on siis varmistaa, että unionin toimielimet erottavat polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vahingolliset vaikutukset muiden tekijöiden aiheuttamista vahingollisista vaikutuksista ja pitävät ne erillään. Elleivät toimielimet erottaisi eri vahinkotekijöiden vaikutuksia toisistaan ja pitäisi niitä erillään, ne eivät voisi todeta pätevästi, että polkumyynnillä tapahtunut tuonti on aiheuttanut vahinkoa unionin tuotannonalalle. Toiseksi vahinkoa määrittäessään toimielinten on muun muassa tutkittava, aiheutuuko vahinko, johon ne aikovat perustaa päätelmänsä, unionin tuottajien omasta käyttäytymisestä.

(ks. 62–64 kohta)

2.      Unionin tuotannonalan käsite sisältyy polkumyyntiä koskevan perusasetuksen N:o 1225/2009 4 artiklan 1 kohdan a alakohtaan. Tuottajan, joka itse on väitetyn polkumyynnin alaisen tuotteen tuoja, sisällyttäminen unionin tuotannonalan määritelmään ei kuitenkaan merkitse automaattisesti, ettei tällaisen tuottajan tuontia ole enää pidettävä kyseisen asetuksen 3 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuna ”muuna tekijänä”. Niinpä vahingon luonne itse aiheutettuna, mikä voisi mahdollisesti johtua siitä, että unionin tuottaja ostaa polkumyyntitutkimuksessa tarkoitetuista maista peräisin olevia polkumyynnin alaisia tuotteita, on sellainen ”muu tekijä”, jota toimielinten on tarkasteltava vahinkoanalyysin yhteydessä. Asetuksesta N:o 1225/2009 ja oikeuskäytännöstä ei kuitenkaan ilmene, että sitä, että unionin tuottaja tuo polkumyyntitutkimuksessa tarkoitetuista maista peräisin olevia polkumyynnin alaisia tuotteita, ei voida koskaan ottaa huomioon vahinkoanalyysin yhteydessä.

(ks. 65 ja 67 kohta)