Tiedonanto virallisessa lehdessä

 

EasyJet Airline Company Limitedin 15.7.2004 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne

(Asia T-300/04)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

EasyJet Airline Company Limited, Luton (Yhdistynyt kuningaskunta), on nostanut 15.7.2004 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan. Kantajan edustajina ovat solicitor J. Cook ja solicitor L. Mills.

Kantaja vaatii, että yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

kumoaa komission EY 81 artiklan soveltamismenettelyssä asiassa (COMP/38.284/D2 Societé Air France/Alitalia Linee Aeree Italiane S.p.A) 7.4.2004 tekemän päätöksen,

velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Riidanalaisessa päätöksessä komissio katsoi, että EY 81 artiklan 1 kohta ei sovellu lentoyhtiöiden Air France ja Alitalia väliseen yhteistyösopimukseen ajalle 12.11.2001 - 11.11.2007 edellyttäen, että osapuolet myöntyvät päätöksen liitteenä oleviin sitoumuksiin.

Kantaja, joka on myös lentoyhtiö, vaatii päätöksen kumoamista. Kantaja väittää, että yhteistyösopimus merkitsee sopimuksen osapuolten toimintojen yhteensulautumista Ranskan ja Italian välisessä liikenteessä ja näin ollen siihen olisi pitänyt soveltaa neuvoston asetusta 4064/89¹. Kantaja lisää, että komissio ei määritellyt kyseessä olevia markkinoita oikein, koska se ei tarkastellut sopimuksen osapuolten asemaa lentokenttäpalvelujen ostajina ja koska se päätteli virheellisesti, että Pariisin kaksi lentokenttää ovat korvattavissa ja että halpalentoyhtiöt eivät ole todellinen vaihtoehto ajastaan tarkoille matkustajille Ranskan ja Italian välisessä liikenteessä.

Lisäksi kantajan mukaan komissio ei soveltanut EY 81 artiklan 1 kohtaa oikein, koska se arvioi sopimuksen osapuolten välistä mahdollista kilpailua riittämättömästi ja jätti määrittämättä tarkasti sen, täyttääkö sopimus kyseisen artiklan 3 kohdassa asetetut neljä edellytystä, ja koska sen johtopäätökset perustuivat selviin oikeudellisiin virheisiin ja virheellisiin arviointeihin. Päätöksen liitteenä olevien sitoumusten osalta kantaja väittää, että komissio ei arvioinut riittävästi niiden tehokkuutta ja sitä, riittävätkö ne palauttamaan kilpailutilanteen ennalleen. Lopuksi kantaja esittää, että riidanalainen päätös ei ole riittävästi perusteltu, koska komissio ei tarkastellut osapuolten hallitsevaa asemaa millään markkinoilla eikä harkinnut EY 82 artiklan soveltuvuutta niiden sopimukseen.

____________

¹ - Yrityskeskittymien valvonnasta 21 päivänä joulukuuta 1989 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 4064/89 (EYVL L 257/90, s. 13).