Language of document : ECLI:EU:T:2011:720

Asia T-421/07

Deutsche Post AG

vastaan

Euroopan komissio

Valtiontuet – Saksan viranomaisten Deutsche Post AG:n hyväksi toteuttamat toimenpiteet – Päätös EY 88 artiklan 2 kohdassa määrätyn menettelyn aloittamisesta – Aikaisemmin tehdyn lopullisen päätöksen puuttuminen – Tutkimatta jättäminen

Tuomion tiivistelmä

Kumoamiskanne – Toimenpiteet, jotka voivat olla kanteen kohteena – Toimet, joilla on oikeusvaikutuksia – Valtion toimenpidettä, jonka täytäntöönpano on jo aloitettu, koskevan muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehty komission päätös, jossa toimenpide luokitellaan alustavasti uudeksi tueksi – Toimenpide, joka voi olla kanteen kohteena – Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehty komission päätös, joka koskee samoja toimenpiteitä kuin muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta aiemmin tehty päätös – Tutkimatta jättäminen silloin, kun ensiksi aloitettua tutkintamenettelyä ei ole päätetty

(EY 87 artiklan 1 kohta, EY 88 artiklan 2 ja 3 kohta sekä EY 230 artikla; neuvoston asetuksen N:o 659/1999 7 artikla)

EY 230 artiklassa tarkoitettuja kumoamiskanteen kohteeksi kelpaavia toimia tai päätöksiä ovat vain sellaiset toimenpiteet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa kantajan etuihin muuttaen tämän oikeusasemaa selvästi. Valtiontukia koskevan muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta tehty päätös on tällainen päätös, kun komissio määrittelee toimenpiteen, jonka täytäntöönpano on jo aloitettu, uudeksi tueksi, ja näin on myös silloin, kun asianomaisen jäsenvaltion viranomaiset pitävät toimenpidettä voimassa olevana tukena ja kun ne kiistävät sen, että toimenpide kuuluu EY 87 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan.

Päätös aloittaa muodollinen tutkintamenettely sellaisen toimenpiteen osalta, jonka täytäntöönpano on jo aloitettu ja jonka komissio on määritellyt uudeksi tueksi, muuttaa välttämättä tarkasteltavana olevan toimenpiteen oikeudellista ulottuvuutta sekä siitä hyötyvien yritysten oikeudellista asemaa erityisesti toimenpiteen täytäntöönpanon jatkamisen osalta. Tällaiseen päätökseen voitaisiin myös vedota kansallisessa tuomioistuimessa, jonka on määrättävä kaikki EY 88 artiklan 3 kohdan viimeisen virkkeen rikkomisesta johtuvat seuraamukset. Lopuksi on todettava, että tällainen päätös voi joka tapauksessa johtaa siihen, etteivät tuensaajayritykset ota vastaan uusia tukimaksuja tai uusia etuuksia tai että ne hankkivat tarvittavat summat varautuen siihen, että ne mahdollisesti joutuvat palauttamaan ne myöhemmin. Tällöin myös muut liikeyhteisössä toimivat yritykset ottavat suhteissaan tuensaajien kanssa huomioon tuensaajien epävarman oikeudellisen ja taloudellisen tilanteen.

Tällaisella päätöksellä ei sen sijaan voi olla itsenäisiä oikeusvaikutuksia eikä siitä näin ollen voida nostaa kumoamiskannetta, kun päätös koskee samoja toimenpiteitä kuin muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskeva aiemmin tehty päätös, jos kyseisiä toimenpiteitä koskevaa muodollista tutkintamenettelyä ei ole päätetty ja jos komissio on jo kyseisen käsittelyn yhteydessä todennut, että riidanalaisiin toimiin voitiin soveltaa EY 87 artiklan 1 kohdan kieltoa.

Tällaisessa tilanteessa muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskeva ensiksi tehty päätös on jo nimittäin aiheuttanut muodolliseen tutkintamenettelyyn liittyviä itsenäisiä oikeusvaikutuksia.

(ks. 49–51, 61 ja 63 kohta)