Valitus, jonka Hengshi Egypt Fiberglass Fabrics SAE ja Jushi Egypt for Fiberglass Industry SAE ovat tehneet 23.4.2023 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu ensimmäinen jaosto) asiassa T-301/20, Hengshi Egypt Fiberglass Fabrics ja Jushi Egypt for Fiberglass Industry v. komissio, 1.3.2023 antamasta tuomiosta
(asia C-261/23 P)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Valittajat: Hengshi Egypt Fiberglass Fabrics SAE ja Jushi Egypt for Fiberglass Industry SAE (edustajat: B. Servais ja V. Crochet, avocats)
Muut osapuolet: Euroopan komissio ja Tech-Fab Europe eV
Vaatimukset
Valittajat vaativat, että unionin tuomioistuin
kumoaa valituksenalaisen tuomion,
hyväksyy ensimmäisessä oikeusasteessa esitetyn ensimmäisen kanneperusteen ensimmäisen, kolmannen ja viidennen osan ja
velvoittaa muun osapuolen ja mahdolliset väliintulijat korvaamaan oikeudenkäyntikulut mukaan lukien ensimmäisessä oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi valituksenalaisessa tuomiossaan kumoamiskanteen, jonka valittajat olivat nostaneet lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta ja Egyptistä peräisin olevien tiettyjen silmukka- ja/tai ristikudokseksi kudottujen lasikuitukankaiden tuonnissa 1.1.2020 annetusta komission täytäntöönpanoasetuksesta 2020/4921 .
Valituksensa tueksi valittajat esittävät kolme valitusperustetta:
Ensimmäinen valitusperuste: Unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen katsoessaan, että koska roving-lankojen hinta ei Hengshin kirjanpidossa ollut markkinaehtoinen, tätä hintaa oli oikaistava polkumyyntiä koskevan perusasetuksen1 2 artiklan 5 kohdan ensimmäisessä alakohdassa olevan toisen edellytyksen mukaisesti.
Toinen valitusperuste: Unionin yleinen tuomioistuin on tulkinnut ja soveltanut virheellisesti polkumyyntiä koskevan perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan toista alakohtaa katsoessaan, että komissio oli perustellusti oikaissut Hengshin roving-lankojen kustannuksia käyttäen “mitä tahansa muuta hyväksyttävää perustetta”, ja tehnyt oikeudellisen virheen katsoessaan, että komissio ei ollut laiminlyönyt perusteluvelvollisuuttaan, ja hyväksyessään virheellisesti perustelut, jotka esitettiin ensimmäisen kerran unionin yleisessä tuomioistuimessa.
Kolmas valitusperuste: Unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen katsoessaan, että komissio ei soveltanut polkumyyntimarginaalin ylittävää polkumyyntitullia eikä näin ollen rikkonut polkumyyntiä koskevan perusasetuksen 9 artiklan 4 kohtaa.
Ensimmäisessä valitusperusteessaan valittajat väittävät, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen katsoessaan, että koska roving-lankojen hinta ei Hengshin kirjanpidossa ollut markkinaehtoinen, hintaa ei voitu pitää sellaisena, että siinä otettiin kohtuudella huomioon kyseisen tuotteen valmistukseen ja myyntiin liittyvät kustannukset ja että näin ollen tätä hintaa oli oikaistava polkumyyntiä koskevan perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan ensimmäisessä alakohdassa olevan toisen edellytyksen mukaisesti. Valittajat väittävät erityisesti, että unionin yleinen tuomioistuin ei ole tehnyt oikeaa johtopäätöstä siitä seikasta, että polkumyyntiä koskevan perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan ensimmäisessä alakohdassa olevaa toista edellytystä on tulkittava suppeasti. Unionin yleinen tuomioistuin ei myöskään ole tehnyt oikeaa johtopäätöstä siitä seikasta, että polkumyyntiä koskevan perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan ensimmäisessä alakohdassa olevaa toista edellytystä on tulkittava WTO:n polkumyynnin vastaisen sopimuksen 2.2.1.1 artiklan, sellaisena kuin WTO:n riitojenratkaisuelin on sitä tulkinnut, mukaisesti.
Toisessa valitusperusteessaan valittajat esittävät kaksi väitettä. Ensinnäkin valittajien mukaan unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen katsoessaan, että komissio oli perustellusti oikaissut Hengshin roving-lankojen kustannuksia käyttäen “mitä tahansa muuta hyväksyttävää perustetta” polkumyyntiä koskevan perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan toisen alakohdassa säädetyn poikkeuksen mukaisesti, sillä tätä poikkeusta on tulkittava suppeasti. Toiseksi valittajat väittävät, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen katsoessaan, että komissio ei ollut laiminlyönyt perusteluvelvollisuuttaan mainitun oikaisun osalta, koska unionin yleinen tuomioistuin on tulkinnut virheellisesti riidanalaisen asetuksen merkityksellistä säännöstä, jonka nojalla sen oli väitetysti sovellettava polkumyyntiä koskevan perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan mukaista poikkeusta, ja se on todennut virheellisesti, että Hengshin ja Jushin ”vertailukelpoisuutta” koskevat syyt olivat vain ”asiayhteyteen liittyvä seikka”.
Kolmannessa valitusperusteessaan valittajat väittävät, että unionin yleinen tuomioistuin on ensimmäisessä ja toisessa valitusperusteessa esitetyistä syistä tehnyt oikeudellisen virheen katsoessaan, että valittajat eivät osoittaneet, että komissio oli tehnyt oikeudellisia virheitä tai ilmeisen arviointivirheen Hengshin laskennallisen normaaliarvon muodostaessaan. Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin teki myös oikeudellisen virheen katsoessaan, että komissio ei soveltanut polkumyyntimarginaalin ylittävää polkumyyntitullia eikä näin ollen rikkonut polkumyyntiä koskevan perusasetuksen 9 artiklan 4 kohtaa.
____________
1 EUVL 2020, L 108, s. 1.
1 Polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8.6.2016 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1036 (EUVL 2016, L 176, s. 21).