VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS
(ensimmäinen jaosto)
26 päivänä syyskuuta 2007
Asia F-129/06
Rocío Salvador Roldán
vastaan
Euroopan yhteisöjen komissio
Henkilöstö – Virkamiehet – Palkkaus – Ulkomaankorvaus – Henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa asetettu edellytys – Tavanomainen asuinpaikka – Selvästi perusteeton kanne
Aihe: EY 236 ja EA 152 artiklan nojalla nostettu kanne, jossa Rocío Salvador Roldán vaatii yhtäältä komission nimittävän viranomaisen 18.8.2006 tekemän sen päätöksen kumoamista, jolla on hylätty hänen 15.5.2006 tekemänsä valitus komission 6.4.2006 tekemästä päätöksestä olla myöntämättä hänelle ulkomaankorvausta, ja toisaalta komission velvoittamista maksamaan hänelle kyseistä korvausta vastaavat summat 1.4.2006 alkaen korkoineen
Ratkaisu: Kanne hylätään, koska se on selvästi perusteeton. Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Tiivistelmä
Henkilöstö – Palkkaus – Ulkomaankorvaus – Myöntämisedellytykset
(Henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 4 artiklan 1 kohdan a alakohta)
Henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tavanomainen asuinpaikka ulkomaankorvausta myönnettäessä vastaa paikkaa, johon asianomainen henkilö on keskittänyt pysyvästi tai tavanomaisesti intressinsä siten, että hänen tarkoituksenaan on näiden intressien keskittämisen jatkuvuus, ja tavanomaista asuinpaikkaa määritettäessä on otettava huomioon kaikki sen perustana olevat seikat ja erityisesti virkamiehen tosiasiallinen asuinpaikka.
Tältä osin paikka, jossa henkilö harjoittaa ansiotoimintaa, riippumatta sen merkityksestä itsenäisenä kriteerinä henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 4 artiklan 1 kohdan a alakohtaa sovellettaessa, on painava peruste tavanomaista asuinpaikkaa määritettäessä.
Se, että henkilö on mahdollisesti aikonut hakea töitä muualta kuin asuinmaastaan, ei ole peruste kyseenalaistaa hänen tavanomaisen asuinpaikkansa määrittelyä, jos on selvää, että koko tarkasteltavan jakson aikana kyseinen henkilö on edelleen keskittänyt intressinsä viimeiseen asemapaikkaansa, jossa hän on asunut ja jossa hän on harjoittanut ansiotoimintaa pääosan tarkasteltavasta jaksosta. Näin ollen tällaista edellytystä tahdosta jatkuvaan intressien keskittämiseen ei voida tulkita siten, että kyseisen virkamiehen on täytynyt poissulkea paluu kotimaahansa tai lähtö toiseen Euroopan unionin valtioon.
Virkamiehen liittymäkohdat kotimaahansa, kuten auton omistaminen, lääkäripalvelujen käyttäminen, hänen vanhempiensa kiinteä omaisuus tässä maassa, virallisten henkilöasiakirjojen uusiminen siellä, kansalaisoikeuksien käyttäminen, verotuksellinen kotipaikka ja siellä oleva omaisuus ja varoihin liittyvät intressit, kuten pankkitili, sekä suoritetut vierailut ovat vain tavanomaisia yhteyksiä, joita henkilöt ylläpitävät maahan, jossa heidän vanhempansa asuvat tai jossa he ovat asuneet pitkään, mutta niiden perusteella ei voida osoittaa tavanomaisen asuinpaikan olevan tässä maassa.
(ks. 48, 51, 56 ja 59 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑18/91, Costacurta Gelabert v. komissio, 8.4.1992 (Kok. 1992, s. II‑1655, 42 kohta); asia T‑90/92, Magdalena Fernández v. komissio, 28.9.1993 (Kok. 1993, s. II‑971, 30 kohta); asia T‑18/98, Reichert v. parlamentti, 13.4.2000 (Kok. H. 2000, s. I‑A‑73 ja II‑309, 25 kohta); asia T‑60/00, Liaskou v. neuvosto, 3.5.2001 (Kok. H. 2001, s. I‑A‑107 ja II‑489, 53 ja 64 kohta); asia T‑283/03, Recalde Langarica v. komissio, 13.9.2005 (Kok. H. 2005, s. I‑A‑235 ja II‑1075, 114 kohta); asia T‑83/03, Salazar Brier v. komissio, 25.10.2005 (Kok. H. 2005, s. I‑A‑311 ja II‑1407, 56 ja 71 kohta, valitus yhteisöjen tuomioistuimeen, asia C‑9/06 P); asia T‑259/04, Koistinen v. komissio, 27.9.2006 (Kok. H. 2006, s. I-A-2-177 ja II-A-2-879, 34 kohta) ja asia T‑324/04, F v. komissio, 16.5.2007 (Kok. H. 2007, s. I-A-2-0000 ja II-A-2-0000, 87 kohta).