Asia T-36/10

Internationaler Hilfsfonds eV

vastaan

Euroopan komissio

Kumoamiskanne – Oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus (EY) N:o 1049/2001 – Sopimukseen LIEN 97-2011 liittyvät asiakirjat – Vastaus aikaisempaan vaatimukseen – Kanteen nostamisen määräaika – Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen – Asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden implisiittinen epääminen – Oikeussuojan tarve – Kanteen nostamisen jälkeen tehty nimenomainen päätös – Lausunnon antamisen raukeaminen

Määräyksen tiivistelmä

1.      Kumoamiskanne – Määräajat – Ehdottomuus – Peruste, jonka unionin tuomioistuimet tutkivat viran puolesta

(SEUT 263 artiklan kuudes kohta; unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 101 artiklan 2 kohta)

2.      Kumoamiskanne – Kannekelpoiset toimet – Käsite – Toimet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia – Toimielimen hiljaisuus tai toimimattomuus – Rinnastaminen implisiittiseen hylkäämispäätökseen – Soveltamisalan ulkopuolelle jääminen – Rajat – Uudistettuun hakemukseen saada tutustua asiakirjoihin ei ole annettu vastausta määräajassa

(SEUT 263 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 8 artiklan 3 kohta)

3.      Kumoamiskanne – Oikeussuojan tarve − Oikeussuojan tarpeen lakkaaminen kanteen nostamisen jälkeen tapahtuneen seikan vuoksi

(SEUT 263 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 1049/2001)

4.      Oikeudenkäyntimenettely – Oikeudenkäyntikulut – Se, että toimielin selvästi ylittää määräajan, jossa uudistettuun hakemukseen on vastattava – Kantajan oikeuksien turvaaminen edellyttää kanteen nostamista implisiittisestä hylkäämispäätöksestä – Asianomaisen toimielimen velvoittaminen vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja kantajan oikeudenkäyntikuluista, jotka liittyvät mainittuun päätökseen kohdistuviin vaatimuksiin

(Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 6 kohta; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 8 artikla)

1.      SEUT 263 artiklan kuudennessa kohdassa määrätty kanteen nostamisen kahden kuukauden määräaika on ehdoton, koska se on asetettu oikeudellisten tilanteiden selkeyden ja varmuuden takaamiseksi sekä syrjinnän ja mielivaltaisen kohtelun välttämiseksi oikeudenhoidossa, ja unionin tuomioistuinten on viran puolesta tutkittava, onko sitä noudatettu.

Kanne, jossa vaaditaan kumoamaan komission päätös, jolla oikeushenkilöltä evättiin oikeus saada tutustua kokonaisuudessaan mainitun oikeushenkilön ja komission välillä tehtyyn sopimukseen liittyviin asiakirjoihin, on katsottava myöhästyneeksi ja siten sellaiseksi, että sen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat ilman, että on tarpeen tutkia muita komission esittämiä oikeudenkäyntiväitteitä, jos sen nostamispäivänä määräaika oli päättynyt vähintään kuukausi ja kolme päivää sitten, kun otetaan huomioon pitkiä etäisyyksiä koskeva kymmenen päivän pituinen määräajan pidennys sekä työjärjestyksen 101 artiklan 2 kohdan mukainen määräajan pidennys siinä tapauksessa, että määräaika päättyy lauantaina, sunnuntaina tai virallisena vapaapäivänä.

(ks. 31, 34 ja 35 kohta)

2.      Pelkkää toimielimen hiljaisuutta ei voida rinnastaa implisiittiseen päätökseen, ellei olemassa ole nimenomaisia säännöksiä, joissa säädettäisiin määräajasta, jonka päättyessä toimielimen, jonka kannanottoa on pyydetty, implisiittisen päätöksen on katsottava syntyneen, ja joissa määriteltäisiin tämän päätöksen sisältö, koska muussa tapauksessa vaarannettaisiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyllä sopimuksella käyttöön otettu oikeussuojakeinojärjestelmä.

Koska Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 8 artiklan 3 kohdan säännöksissä yhtäältä säädetään nimenomaisesti määräajasta, jonka päättyessä, jos uudistetun hakemuksen johdosta ei ole tehty päätöstä, asianomaisen toimielimen katsotaan tehneen implisiittisen päätöksen, ja toisaalta määritellään tämän päätöksen sisältö eli se, että päätös on hylkäävä, ja koska lainsäätäjä on mainitussa 8 artiklan 3 kohdassa myös nimenomaisesti säätänyt, että hakija voi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen määräysten mukaisesti hakea muutosta tähän implisiittiseen hylkäämispäätökseen, ja että se, että toimielin ei anna vastausta asetuksen N:o 1049/2001 mukaisesti tehtyyn uudistettuun hakemukseen, on rinnastettava implisiittiseen hylkäämispäätökseen, johon voidaan hakea muutosta SEUT 263 artiklan määräysten mukaisesti.

(ks. 38 ja 40−42 kohta)

3.      Vaikka kumoamiskanteen tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä on arvioitava – paitsi sen erillisen kysymyksen osalta, onko oikeussuojan tarve päättynyt – kanteen nostamishetken kannalta, hyvän oikeudenhoidon vuoksi tämä toteamus ei kuitenkaan voisi estää unionin yleistä tuomioistuinta katsomasta, että kanteesta ei ole tarpeen lausua enää silloin, kun kantaja, jolla aluksi oli oikeussuojan tarve, on menettänyt kokonaan henkilökohtaisen intressin riidanalaisen päätöksen kumoamiseen kyseisen kanteen nostamisen jälkeen tapahtuneen seikan vuoksi. Jotta kantaja nimittäin voisi ajaa kannetta, jolla pyritään päätöksen kumoamiseen, hänellä täytyy edelleen olla henkilökohtainen intressi saada riidanalainen päätös kumotuksi, sillä jos kantajan oikeussuojan tarve katoaa menettelyn aikana, unionin yleisen tuomioistuimen pääasian osalta antama ratkaisu ei voisi tuottaa kantajalle hyötyä.

Kanteesta, jonka kohteena on implisiittinen hylkäämispäätös, joka koskee Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 mukaisesti tehtyä hakemusta saada tutustua asiakirjoihin, ei ole enää tarpeen lausua, sillä kantajalla ei enää ole henkilökohtaista intressiä saada kyseinen päätös kumotuksi, koska komissio on tehnyt uuden päätöksen, jossa se antoi nimenomaisen vastauksen uudistettuun hakemukseen, ja siten peruuttanut implisiittisesti implisiittisen hylkäämispäätöksen.

(ks. 46 ja 50 kohta)

4.      Siinä tapauksessa, että toimielin on ylittänyt selvästi sille Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 8 artiklan säännösten nojalla asetetun määräajan vastauksen antamiseksi uudistettuun hakemukseen siten, ettei kantajalla ollut muuta mahdollisuutta turvata oikeuksiaan kuin nostaa kanne implisiittisestä hylkäämispäätöksestä, tämä toimielin on velvoitettava vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja kantajan oikeudenkäyntikuluista mainitusta implisiittisestä hylkäämispäätöksestä esitettyjen kumoamisvaatimusten osalta.

(ks. 55 kohta)