Kanne 11.6.2013 – Pappalardo ym. v. komissio

(Asia T-316/13)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantajat: Salvatore Aniello Pappalardo (Cetara, Italia), Pescatori La Tonnara Soc. coop. (Cetara), Fedemar Srl (Cetara), Testa Giuseppe E C. Snc (Catania, Italia), Pescatori San Pietro Apostolo Srl (Cetara), Camplone Arnaldo & C. Snc di Camplone Arnaldo EC (Pescara, Italia) ja Valentino Pesca Sas di Camplone Arnaldo & C. (Pescara) (edustajat: asianajajat V. Cannizzaro ja L. Caroli)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantajat vaativat, että unionin yleinen tuomioistuin

toteaa komission olevan sopimussuhteen ulkopuolisessa vastuussa vahingosta, joka johtuu tonnikalaa Atlantin valtamerellä pituuspiirin 45° läntistä pituutta itäpuolella sekä Välimerellä kalastavia kurenuotta-aluksia koskevista kiireellisistä toimenpiteistä 12.6.2008 annetun komission asetuksen (EY) N:o 530/2008 (EUVL L 155, s. 9), jonka unionin tuomioistuin totesi pätemättömäksi asiassa C-221/09 17.3.2011 antamassaan tuomiossa, antamisesta

velvoittaa tästä syystä Euroopan komission korvaamaan kantajille aiheutuneet vahingot

velvoittaa Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Käsiteltävän asian kantajat täsmentävät, että kyseessä oleva sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu perustuu siihen, että komissio sääti asetuksessa 530/2008 lainvastaisesti tonnikalan kalastuksen pakollisesta keskeyttämisestä 16.6.2008 lähtien Kreikan, Ranskan, Italian. Kyproksen ja Maltan lipun alla purjehtivien alusten osalta mutta Espanjan lipun alla purjehtivia aluksia koskevasta samanlaisesta keskeyttämisestä vasta 23.6.2008 lähtien.

Kantajien mukaan käsiteltävässä asiassa täyttyvät kaikki unionin toimielinten lainsäädäntötoimintaan liittyvän vastuun syntymisen välttämättömät edellytykset eli yksityisiä suojaavan oikeussäännön ilmeinen rikkominen, vahingon tosiasiallisuus ja syy-yhteyden olemassaolo tällaisen menettelyn ja väitetyn vahingon välillä.

Kantajat korostavat tässä yhteydessä, että unionin tuomioistuin on todennut asetuksen N:o 530/2008 kokonaan pätemättömäksi syrjintäkiellon periaatteen loukkaamisen vuoksi ja että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan syrjintäkiellon periaatteen loukkaaminen kuuluu yksityisten suojaksi tarkoitettujen ylemmäntasoisten oikeussääntöjen ilmeisiin rikkomisiin.