Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Curtea de Apel Bucureşti (Romania) on esittänyt 9.4.2024 – Axpo Energy Romania SA v. Agenţia Naţională de Administrare Fiscală ja Guvernul României

(Asia C-251/24, Axpo Energy Romania)

Oikeudenkäyntikieli: romania

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Curtea de Apel Bucureşti

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Axpo Energy Romania SA

Vastaajat: Agenţia Naţională de Administrare Fiscală ja Guvernul României

Muu osapuoli: Ministerul Energiei

Ennakkoratkaisukysymykset

1)     Onko direktiivin (EU) 2019/944¹ 3 artiklan 1, 3 ja 4 kohtaa sekä 9 artiklan 2 kohtaa, luettuina yhdessä SEUT 101 artiklan 1 kohdan kanssa, joiden mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava tasapuoliset ja syrjimättömät toimintaedellytykset sähkömarkkinaosapuolille, tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että jäsenvaltio asettaa sähkömarkkinaosapuolille hallituksen kiireellisessä asetuksessa nro 27/2022 (Ordonanța de Urgență a Guvernului nr. 27/2022) säädetyn kaupankäyntitoiminnasta maksettavan maksun kaltaisen ylimääräisen verovelvoitteen eriytetysti vain tietyille markkinaosapuolille, jotka harjoittavat liiketoimintaa energian tukkumarkkinoilla, kuten kaupankäyntitoimintaa harjoittaville toimittajille, mutta ei muille markkinaosapuolten ryhmille, kuten sähkön ja lämmön yhteistuotantoa harjoittaville tuottajille ja niille, joiden tuotantokapasiteetti on otettu käyttöön 1.4.2022 jälkeen?

2)    Onko SEUT 101 ja SEUT 102 artiklaa, joiden mukaan jäsenvaltiot eivät saa toteuttaa toimenpiteitä, joilla estetään kilpailu sisämarkkinoilla tai rajoitetaan tai vääristetään sitä taikka rajoitetaan tai valvotaan tuotantoa tai markkinointia tai sovelletaan erilaisia ehtoja samankaltaisiin liiketoimiin kauppakumppaneiden kanssa, tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että jäsenvaltio asettaa ylimääräisen verovelvoitteen, jollainen hallituksen kiireellisessä asetuksessa nro 27/2022 säädetään, ainoastaan tietyille markkinaosapuolille, jotka harjoittavat liiketoimintaa energian tukkumarkkinoilla, kuten kaupankäyntitoimintaa harjoittaville toimittajille, mutta ei muille markkinaosapuolten ryhmille, kuten sähkön ja lämmön yhteistuotantoa harjoittaville tuottajille ja niille, joiden tuotantokapasiteetti on otettu käyttöön 1.4.2022 jälkeen, ja asettaa siten epäedulliseen kilpailuasemaan ne, joihin maksuvelvoite kohdistuu?

3)    Onko SEUT 107 artiklan 1 kohtaa ja SEUT 108 artiklan 3 kohtaa, jotka koskevat jäsenvaltioiden velvollisuutta ilmoittaa valtiontuesta, tulkittava siten, että hallituksen kiireellisessä asetuksessa nro 27/2022:n säädetyn kaupankäyntitoimintaa koskevan maksun kaltainen kansallinen sääntely on valtiontukea, joka myönnetään niille, jotka on vapautettu maksun suorittamisesta, ja josta on ilmoitettava?

4)    Onko asetuksen 2019/943¹ 3 artiklan a, b, h ja p alakohtaa sekä 10 artiklan 1, 4 ja 5 kohtaa, luettuina yhdessä asetuksen johdanto-osan 22 ja 23 perustelukappaleen, direktiivin 2019/944 5 artiklan 1, 3 ja 4 kohdan sekä asetuksen 2022/1854² 8 artiklan kanssa, joissa säädetään energian tukkumarkkinoiden hinnanmuodostusperiaatteista, tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että jäsenvaltio ottaa käyttöön hallituksen kiireellisessä asetuksessa nro 27/2022 säädetyn kaupankäyntitoiminnasta maksettavan maksun kaltaisen ylimääräisen verovelvoitteen? Voidaanko näitä säännöksiä tulkittaessa katsoa, että kyseinen maksu on oikeasuhteinen, jos siinä ei oteta huomioon kaupankäyntitoimintaa harjoittavien markkinaosapuolten toimintakustannuksia? Voidaanko näitä säännöksiä tulkittaessa katsoa, että maksu on syrjimätön, kun se koskee vain osaa energian ostoa ja jälleenmyyntiä harjoittavista tukkumarkkinoiden toimijoista?

5)    Onko SEUT 28, SEUT 30 ja SEUT 35 artiklaa, asetuksen 2019/943 3 artiklaa ja direktiivin 2019/944 3 artiklaa, joissa kielletään lainsäädännöllisten esteiden luominen jäsenvaltioiden välisille rajat ylittäville energiansiirroille, tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että jäsenvaltio asettaa kaupankäyntitoiminnasta maksettavan maksun kaltaisen ylimääräisen verovelvoitteen, jollaisesta säädetään hallituksen kiireellisessä asetuksessa nro 27/2022, jossa säädettiin 1.9.–16.12.2022 väliseksi ajaksi vientiliiketoimien osalta taloudellisesti rasittavammasta kaavasta, jossa ei otettu lukuun minkäänlaista voittoa, kun taas sisämarkkinamyynnin osalta laskettiin 2 prosentin teoreettinen voitto? Kun näitä oikeussääntöjä tulkitaan, onko unionin oikeus esteenä tällaisen maksun käyttöönotolle, kun se peritään 16.12.2022 alkaen ainoastaan vientiin tarkoitettujen energiamäärien myynnistä mutta ei energian tuonnista?

6)    Onko direktiivin 2006/112¹ 401 artikla, jossa kielletään jäsenvaltioita määräämästä arvonlisäveron lisäksi muita liikevaihtoveroja, esteenä sille, että jäsenvaltio määrää ylimääräisen verovelvollisuuden kaupankäyntitoimintaa harjoittaville markkinaosapuolille hallituksen kiireellisessä asetuksessa nro 27/2022 säädetyn kaltaisen kaupankäyntitoimintaa koskevan maksun muodossa?

____________

¹ Sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta 5.6.2019 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/944 (EUVL 2019, L 158, s. 125).

¹ Sähkön sisämarkkinoista 5.6.2019 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/943 (EUVL 2019, L 158, s. 54).

¹ Korkeisiin energianhintoihin liittyvistä hätätoimenpiteistä 6.10.2022 annettu neuvoston asetus (EU) 2022/1854 (EUVL 2022, L 261I, s. 1).

¹ Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY (EUVL 2006, L 347, s. 1).