Language of document :

Kanne 13.3.2024 – Euroopan komissio v. Puolan tasavalta

(Asia C-200/24)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: U. Małecka ja M. Mataija)

Vastaaja: Puolan tasavalta

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin tuomioistuin

toteaa, että Puolan tasavalta ei ole noudattanut tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8.6.2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY1 8 artiklan 1 kohdan sekä SEUT 49 ja SEUT 65 artiklan mukaisia velvoitteitaan, kun se on antanut lääkelain 94a §:n 1 momentin

velvoittaa Puolan tasavallan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Puolan tasavalta muutti 1.1.2012 lääkelakia uuden säännöksen lisäämisellä – 94a §:n 1 momentti. Tässä säännöksessä säädetään apteekkien ja apteekkipisteiden mainostamiskiellosta sekä niiden toiminnasta.

Komissio väittää kanteessaan, että tällä kiellolla rikotaan direktiivin 2000/31 8 artiklan 1 kohtaa sikäli kuin siinä kielletään sähköinen kaupallinen viestintä kaikissa muodoissaan, mukaan lukien viestintä internetsivulla, jonka on luonut apteekissa tai apteekkipisteessä työskentelevä farmaseutti. Lisäksi tämä kielto rajoittaa sijoittautumisvapautta ja palvelujen tarjoamisen vapautta ja ylittää samalla sen, mikä on tarpeellista kansanterveyden suojelemien tavoitteen saavuttamiseksi Puolan tasavallassa. Tällä tavoin muotoiltu kielto vaikeuttaa muun muassa muiden jäsenvaltioiden apteekkien, jotka aikovat tarjota palveluitaan Puolan tasavallassa (palvelujen tarjoamisen vapauden rajoitus), toimintaa ja rajoittaa apteekkien vapautta perustaa uusia taloudellisia yksiköitä tai jatkaa toimintaansa ja tarjota palvelujaan asiakkaille Puolan tasavallassa (sijoittautumisvapauden rajoitus).

Komissio lähetti Puolan tasavallalle 25.1.2019 virallisen ilmoituksen ja 3.7.2020 perustellun lausunnon. Kanteen jättämisen ajankohtana Puolan tasavalta ei ole lopettanut väitettyä rikkomista.

____________

1 EUVL 2000, L 178, s. 1.