Kanne 12.7.2006 - Télévision Française 1 v. Euroopan yhteisöjen komissio

(Asia T-193/06)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Télévision Française 1 (Boulogne, Ranska) (edustajat: asianajaja J.-P. Hordies ja asianajaja C. Smits)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio

Vaatimukset

kanne on tutkittava ja hyväksyttävä

komission elokuva-alan ja audiovisuaalisen alan tukijärjestelmistä 22.3.2006 tekemä päätös on kumottava

oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta on päätettävä.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja toimitti komissiolle 3.10.2001 kaksi kantelua, joissa se pyysi tätä toteamaan, että elokuva-alan ja audiovisuaalisen alan tukemiseksi Ranskassa käytössä oleviin tukijärjestelmiin tehdyt muutokset merkitsivät lainvastaisia valtiontukia, koska ne on myönnetty EY 88 artiklan 3 kohdan vastaisesti, ja joka tapauksessa valtiontukia, jotka eivät sovellu yhteismarkkinoille.

Komissio totesi 22.3.2006 tekemällään päätöksellä C(2006)832 lopullinen (Valtiontuki NN 84/2004 ja N 95/2004 - Ranska, elokuva-alan ja audiovisuaalisen alan tukijärjestelmät), että Ranskan elokuva-alan ja audiovisuaalisen alan tukemiseksi käyttöön ottamat tukijärjestelmät soveltuvat EY 87 artiklan 3 kohdan c ja d alakohdan mukaisesti yhteismarkkinoille. Kyse on tässä kanteessa riitautetusta päätöksestä.

Kantaja esittää väitteidensä tueksi kolme kanneperustetta.

Ensimmäisessä kanneperusteessaan kantaja väittää, että komissio on loukannut olennaisia muotomääräyksiä, koska riidanalaisen päätöksen perustelut ovat puutteelliset veronluonteisten maksujen luonteen, televisiolähetysyhtiöille asetettujen investointivelvoitteiden luonteen ja sen osalta, soveltuvatko muut kantajan riitauttamat valtion tukitoimet yhteismarkkinoille.

Toisessa kanneperusteessaan kantaja väittää, että komissio on tehnyt ilmeisiä arviointivirheitä valtiontuen käsitteen osalta, kun se on katsonut, että pakollisten tilausten järjestelmä ei merkitse EY 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtion varojen käyttöä.

Kantajan kolmannen kanneperusteen mukaan komissio on rikkonut EY 87 artiklan 3 kohdan d alakohtaa, koska riidanalaisessa päätöksessä on arvioitu ilmeisen virheellisesti kulttuurin edistämiseen tarkoitetun tuen käsitettä.

____________