UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (muutoksenhakujaosto)
14 päivänä joulukuuta 2011
Asia T‑6/11 P
Euroopan komissio
vastaan
Isabel Vicente Carbajosa ym.
Muutoksenhaku – Henkilöstö – Virkamiehet – Palvelukseen ottaminen – Kilpailuilmoitus – Avoin kilpailu – Kirjalliseen kokeeseen pääsyn epääminen alkukarsintakokeiden tuloksen johdosta – EPSOn ja kilpailun valintalautakunnan välinen toimivallanjako – Kontradiktorinen periaate
Aihe: Valitus, jossa vaaditaan Euroopan virkamiestuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa F‑9/09, Vicente Carbajosa ym. vastaan komissio, 28.10.2010 antaman tuomion kumoamista.
Ratkaisu: Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen asiassa F‑9/09, Vicente Carbajosa ym. vastaan komissio, 28.10.2010 antama tuomio kumotaan siltä osin kuin siinä kumotaan Euroopan henkilöstövalintatoimiston (EPSO) päätökset olla merkitsemättä Isabel Vicente Carbajosaa kilpailussa EPSO/AD/117/08 ja Niina Lehtistä ja Myriam Menchéniä kilpailussa EPSO/AD/116/08 luetteloon hakijoista, joita pyydetään toimittamaan täydellinen hakemus. Kumotaan EPSOn päätökset olla ottamatta Vicente Carbajosaa kilpailussa EPSO/AD/117/08 ja Lehtistä ja Menchéniä kilpailussa EPSO/AD/116/08 luetteloon hakijoista, joita pyydetään toimittamaan täydellinen hakemus. Vicente Carbajosa, Lehtinen ja Menchén sekä komissio vastaavat tässä oikeusasteessa aiheutuneista omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Tiivistelmä
1. Unionin oikeus – Periaatteet – Puolustautumisoikeudet – Kontradiktorinen periaate – Periaatteen noudattaminen oikeudenkäyntimenettelyssä – Ulottuvuus – Tuomio, jossa kumotaan päätös viran puolesta huomioon otetun perusteen nojalla ilman, että asianosaisia olisi kehotettu esittämään huomautuksiaan – Kyseisen periaatteen loukkaaminen
2. Virkamiehet – Kilpailu – Käsite – Monivalintakysymyksistä koostuvat alkukarsintakokeet käsittävä alustava vaihe kuuluu käsitteeseen
(Henkilöstösääntöjen liite III)
3. Virkamiehet – Kilpailu – Kilpailun kulku – Euroopan henkilöstövalintatoimiston (EPSO), nimittävän viranomaisen ja kilpailun valintalautakunnan välinen toimivallanjako
(Henkilöstösääntöjen 30 artiklan 1 kohta; liitteessä III olevan 1 artiklan 1 kohta ja 5 artikla; Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission pääsihteerien, tuomioistuimen kirjaajan, tilintarkastustuomioistuimen, talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean pääsihteerien sekä oikeusasiamiehen edustajan päätöksen 2002/621/EY 1 artiklan 1 kohta ja 2 kohdan c alakohta)
1. Puolustautumisoikeuksilla on merkittävä asema oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin järjestämisessä ja kulussa, ja niihin kuuluu kontradiktorinen menettely. Tätä periaatetta sovelletaan kaikkiin menettelyihin, jotka voivat johtaa toimielimen päätökseen, joka vaikuttaa huomattavasti tietyn henkilön etuihin. Se merkitsee yleisesti oikeudenkäynnin asianosaisten oikeutta siihen, että ne voivat ottaa kantaa tosiseikkoihin ja asiakirjoihin, joihin tuomioistuimet perustavat päätöksensä, ja keskustella tuomioistuimelle esitetyistä todisteista ja huomautuksista sekä oikeudellisista perusteista, jotka tuomioistuin on ottanut huomioon omasta aloitteestaan ja joihin se aikoo perustaa ratkaisunsa. Oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevaan oikeuteen liittyvien vaatimusten täyttämiseksi asianosaisilla on näet oltava tilaisuus keskustella kontradiktorisesti sellaisista tosiseikoista ja oikeudellisista seikoista, jotka ovat oikeudenkäyntimenettelyn tuloksen kannalta ratkaisevia. Tuomioistuimien on noudatettava itse kontradiktorista periaatetta etenkin silloin, kun ne ratkaisevat oikeusriidan omasta aloitteesta huomioon otetun perusteen nojalla.
Kun asianosaiset eivät ole vedonneet oikeusjärjestyksen perusteisiin kuuluvaan perusteeseen tai keskustelleet siitä asiassa pidetyssä istunnossa vaan ainoastaan muissa asioissa pidetyissä istunnoissa ja kun virkamiestuomioistuin on kumonnut riidanalaiset päätökset tämän viran puolesta huomioon otetun perusteen vuoksi kehottamatta tätä ennen asianosaisia kirjallisen menettelyn tai suullisen menettelyn kuluessa esittämään huomautuksiaan tästä perusteesta, virkamiestuomioistuin ei ole noudattanut kontradiktorista periaatetta. On kuitenkin tutkittava, voidaanko virkamiestuomioistuimen menettelyä pitää asian erityisissä olosuhteissa oikeutettuna siitä syystä, että menettely ei olisi voinut edes ilman kyseistä lainvastaisuutta johtaa toisenlaiseen lopputulokseen, minkä vuoksi kontradiktorisen periaatteen noudattamatta jättäminen ei olisi voinut vaikuttaa tuomion sisältöön.
(ks. 25, 30–32 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑89/08 P, komissio v. Irlanti ym., 2.12.2009 (Kok., s. I‑11245, 54 kohta); asia C‑197/09 RX-II, uudelleenkäsittely M v. EMEA, 17.12.2009 (Kok., s. I‑12033, 39–41 ja 52 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)
2. Virkamiesten palvelukseen ottamiseksi järjestettävän kilpailun ensimmäisessä vaiheessa monivalintakysymyksistä koostuvilla alkukarsintakokeilla on vertaileva luonne, joka on ominainen itse kilpailun käsitteelle, koska ei riitä, että kyseisistä kokeista saa keskimääräisen tuloksen, vaan kilpailun toiseen vaiheeseen pääsemiseksi vaaditaan, että hakija on niiden lukumäärältään etukäteen määrättyjen hakijoiden joukossa, jotka ovat saaneet alkukarsintakokeista parhaat pisteet. Tämä vaihe ei siten ole pelkkä kyseisen kilpailumenettelyn muodollinen osa vaan sillä on samalla kilpailun luonne.
(ks. 54 kohta)
3. Henkilöstösääntöjen liitteessä III olevan 1 artiklan 1 kohdan b ja e alakohdassa, joiden mukaan nimittävän viranomaisen on kilpailuilmoituksessa täsmennettävä kilpailumenettely (joko tutkintotodistuksiin tai kokeisiin tai molempiin perustuva kilpailu) sekä kokeisiin perustuvassa kilpailussa kokeiden luonne ja niiden arvostelu, ei ole minkäänlaista mainintaa nimittävän viranomaisen toimivallasta kilpailussa esitettävien kysymysten aiheiden valinnassa ja arvioinnissa. Kilpailumenettely nimittäin on henkilöstösääntöjen liitteessä III olevan 1 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan joko tutkintotodistuksiin tai kokeisiin tai molempiin perustuva kilpailu, eikä tämä säännös koske kokeiden sisällön määräämistä. Samassa liitteessä olevan 1 artiklan 1 kohdan e alakohdasta on todettava, että vaikka hyväksytyn koesuorituksen pisterajojen vahvistaminen kuuluu käsitteen ”kokeiden luonne ja niiden arvostelu” piiriin, tämä ei päde kilpailussa esitettävien kysymysten sisällön määräämiseen. Henkilöstösääntöjen liitteessä III ei määrätä nimenomaisesti, kuka määrää esivalintakokeiden sisällön ja valvoo kilpailun tätä vaihetta. Tällaista toimivaltaa ei ole nimenomaisesti annettu nimittävälle viranomaiselle eikä myöskään kilpailun valintalautakunnalle.
Henkilöstösääntöjen 30 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan soveltuvien hakijoiden luettelon laatiminen ja henkilöstösääntöjen liitteessä III olevan 5 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan luettelon laatiminen hakijoista, jotka täyttävät kilpailuilmoituksessa vahvistetut edellytykset, ovat valintalautakunnan tehtäviä. Nämä toimivaltuudet huomioon ottaen valintalautakunnalla on olennainen rooli kilpailun kulussa.
Ennen Euroopan henkilöstövalintatoimiston (EPSO) perustamista nimittävällä viranomaisella oli laaja harkintavalta kilpailun ehtojen ja järjestämistavan vahvistamisessa ja valintalautakunnalla oli puolestaan laaja harkintavalta kilpailuun sisältyviksi määrättyjen kokeiden järjestämistavan ja yksityiskohtaisen sisällön osalta ja valintalautakunnan toimivaltaan kuului myös nimittävän viranomaisen ensimmäisessä vaiheessa mahdollisesti järjestämän hakijoiden esivalinnan valvominen. EPSOn perustaminen vuonna 2002 ei ole vaikuttanut tähän nimittävän viranomaisen ja valintalautakunnan väliseen toimivallanjakoon, koska virkamiesten palvelukseen ottamiseksi järjestettävien kilpailujen kulkuun liittyvät EPSOn tehtävät ovat pääasiallisesti organisatorisia. EPSOn tehtävänä on nimittäin varmistaa yhdenmukaisten normien noudattaminen virkamiesten valintamenettelyissä. Tämä tehtävä koskee virkamiesten valintamenettelyjen määräämistä yleisesti eikä yksittäisiin kilpailuihin kuuluvien kokeiden sisällön määräämistä.
Vaikka kilpailussa EPSO käyttää nimittäville viranomaisille kuuluvia henkilöstövalintaa koskevia valtuuksia, sen enempää kilpailussa esitettyjen kysymysten aiheiden valinta kuin niiden arviointikaan eivät kuulu sen toimivaltaan. Jatkona EPSOn organisaatiosta ja toiminnasta tehdyn päätöksen 2002/621 1 artiklan 1 kohdan ensimmäiseen virkkeeseen, jonka mukaan EPSOn tehtävänä on järjestää avoimia kilpailuja virkamiesten ottamiseksi toimielinten palvelukseen parhain mahdollisin ammatillisin ja taloudellisin edellytyksin, saman artiklan 2 kohdan c alakohdassa EPSOlle annetaan kilpailun kulun osalta lähinnä valintalautakuntaa avustava tehtävä, koska EPSOn tehtävänä on kehittää valintamenetelmiä ja ‑tekniikkoja.
(ks. 60–62, 64, 67, 68, 72, 74 ja 75 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑24/01, Staelen v. parlamentti, 5.3.2003 (Kok. H., s. I‑A‑79 ja II‑423, 51 kohta); asia T‑233/02, Alexandratos ja Panagiotou v. neuvosto, 17.9.2003 (Kok. H., s. I‑A‑201 ja II‑989, 26 kohta); asia T‑207/02, Falcone v. komissio, 26.10.2004 (Kok. H., s. I‑A‑305 ja II‑1393, 31, 38 ja 39 kohta) ja asia T‑371/03, Le Voci v. neuvosto, 14.7.2005 (Kok. H., s. I‑A‑209 ja II‑957, 41 kohta)