Asia C-377/16
Espanjan kuningaskunta
vastaan
Euroopan parlamentti
Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 26.3.2019
Kumoamiskanne – Kieliä koskevat järjestelyt – Sopimussuhteisten toimihenkilöiden valintamenettely – Kiinnostuksenilmaisupyyntö – Autonkuljettajat – Tehtäväryhmä I – Kielitaito – Valintamenettelyn toisen kielen rajaaminen englannin, ranskan ja saksan kieliin – Yhteydenpitoon käytettävä kieli – Asetus n°1 – Virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt – Muuhun henkilöstöön sovellettavat palvelussuhteen ehdot – Kieleen perustuva syrjintä – Oikeuttaminen – Yksikön etu
1. Virkamiehet – Sopimussuhteiset toimihenkilöt – Palvelukseen ottaminen – Kiinnostuksenilmaisupyyntö sopimussuhteisina toimihenkilöinä palvelukseen otettavista hakijoista muodostettavan tietokannan perustamista varten – Euroopan henkilöstövalintatoimiston (EPSO) ja hakijoiden välisessä yhteydenpidossa käytettävät kielet – Rajaamisen hyväksyttävyys – Perustelut – Perusteleminen yksikön edun kannalta – Suhteellisuusperiaatteen noudattaminen
(Henkilöstösääntöjen 1d artiklan 1 ja 6 kohta; muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 80 artiklan 4 kohta ja neuvoston asetuksen N:o 1 2 ja 5 artikla)
(ks. 38–40, 44, 47 ja 51 kohta)
2. Virkamiehet – Sopimussuhteiset toimihenkilöt – Palvelukseen ottaminen –Kiinnostuksenilmaisupyyntö sopimussuhteisina toimihenkilöinä palvelukseen otettavista hakijoista muodostettavan tietokannan perustamista varten –Toisen kielen valinnan rajaaminen – Kieleen perustuva syrjintä, jota ei ole perusteltu yksikön edun kannalta
(Henkilöstösääntöjen 1d artiklan 6 kohta)
(ks. 63, 67, 70, 72–74 ja 78 kohta)
3. Virkamiehet – Sopimussuhteiset toimihenkilöt – Palvelukseen ottaminen –Kiinnostuksenilmaisupyyntö sopimussuhteisina toimihenkilöinä palvelukseen otettavista hakijoista muodostettavan tietokannan perustamista varten –Toisen kielen valinnan rajaaminen – Tuomioistuinvalvonnan ulottuvuus
(Henkilöstösääntöjen 1d artiklan 6 kohta)
(ks. 68 ja 69 kohta)
4. Henkilöstökanne – Kumoamistuomio – Vaikutukset – Sopimussuhteisina toimihenkilöinä palvelukseen otettavista hakijoista muodostettavan tietokannan perustamista varten järjestetyn kiinnostuksenilmaisupyynnön kumoaminen – Valituksi tulleiden hakijoiden perustellun luottamuksen vaikutuksia ei voida rajoittaa ajallisesti
(SEUT 266 artikla, henkilöstösääntöjen 91 artikla)
(ks. 83–88 kohta)
Tiivistelmä
Unionin toimielinten henkilöstön valintamenettelyissä ei pääsääntöisesti hyväksytä kieleen perustuvaa erilaista kohtelua
Tuomiossa Espanja v. parlamentti (C-377/16), joka annettiin 26.3.2019, unionin tuomioistuin kumosi SEUT 263 artiklan nojalla nostetun kumoamiskanteen yhteydessä kiinnostuksenilmaisupyynnön, jonka Euroopan parlamentti oli laatinut sopimussuhteisten toimihenkilöiden palvelukseen ottamiseksi autonkuljettajan tehtäviin ja jossa oli rajattu valintamenettelyn toisen kielen valinta vain englannin, ranskan ja saksan kieliin ja menettelyn yhteydenpidossa käytettävät kielet näihin viimeksi mainittuihin kieliin.
Euroopan parlamentti oli julkaissut 14.4.2016 kiinnostuksenilmaisupyynnön laatiakseen tietokannan hakijoista, joita voidaan ottaa palvelukseen sopimussuhteisiksi toimihenkilöiksi autonkuljettajan tehtäviin. Tämän kiinnostuksenilmaisupyynnön IV jaksossa todettiin, että palvelukseen ottamisen edellytyksenä oli ”tyydyttävä – – englannin, ranskan tai saksan kielen taito” valintamenettelyn ”kielenä 2”. Tämä rajaaminen vastasi parlamentin mukaan yksikön etua, jonka mukaista on, että ”uudet työntekijät ovat heti toimintakykyisiä ja pystyvät kommunikoimaan sujuvasti päivittäisessä työssään”, koska nämä kolme kieltä ovat kyseisessä toimielimessä yleisimmin käytetyt kielet. Lisäksi hakijoiden tuli toimittaa hakemuksensa käyttämällä sähköistä hakulomaketta, joka oli saatavilla Euroopan henkilöstövalintatoimiston (EPSO) verkkosivustolla vain näillä kolmella kielellä.
Siltä osin kuin oli kyse hakijoiden ja EPSOn välisessä yhteydenpidossa käytettävien kielten mahdollisesta rajaamisesta kyseessä olevan hakumenettelyn yhteydessä, unionin tuomioistuin katsoi, ettei sitä voitu sulkea pois, että hakijoilta evättiin mahdollisuus käyttää valitsemaansa virallista kieltä hakemustensa toimittamisessa ja että heihin kohdistettiin täten kieleen perustuvaa erilaista kohtelua. Tässä yhteydessä unionin tuomioistuin muistutti erityisesti, että asetuksen N:o 1/58(1) 2 artiklan mukaisesti jäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvan henkilön unionin toimielimille osoittamat asiakirjat laaditaan millä tahansa tämän asetuksen 1 artiklassa tarkoitetulla virallisella kielellä lähettäjän valinnan mukaan. Tämä oikeus valita unionin virallisista kielistä kieli, jota he käyttävät yhteydenpidossa toimielimiin on perustavanlaatuinen, koska se on keskeinen osa unionin kielellisen monimuotoisuuden kunnioittamista, jonka merkityksestä muistutetaan SEU 3 artiklan 3 kohdan neljännessä alakohdassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 22 artiklassa. Unionin henkilöstövalintamenettelyiden erityisessä asiayhteydessä toimielimet voivat kuitenkin asettaa virallisten kielten käyttöön rajoituksia, edellyttäen, että tällaiset rajoitukset ovat henkilöstösääntöjen 1d artiklan 6 kohdan, sellaisena kuin sitä sovelletaan sopimussuhteisiin toimihenkilöihin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen (palvelussuhteen ehdot)(2) 80 artiklan 4 kohdan nojalla, mukaisesti objektiivisesti ja tarkoituksenmukaisesti perusteltuja henkilöstöpolitiikan yleisen edun mukaisella oikeutetulla tavoitteella ja oikeassa suhteessa tavoitteeseen nähden. Käsiteltävässä asiassa parlamentti ei kuitenkaan ole esittänyt yhtäkään perustelua, josta voi käydä ilmi tällainen yleisen edun mukainen oikeutettu tavoite, jolla vodaan perustella yhteydenpidossa käytettävien kielten rajaamista vain englannin, ranskan ja saksan kieliin.
Siltä osin kuin on kyse toisen kielen valinnan rajaamisesta näihin kieliin itse valintamenettelyä varten, unionin tuomioistuin katsoi, että hakijoilta, joiden kielitaito ei vastannut tätä edellytystä, evättiin mahdollisuus osallistua tähän valintamenettelyyn, vaikka heillä oli riittävä kielitaito palvelussuhteen ehtojen 82 artiklan 3 kohdan e alakohdassa asetettujen edellytysten mukaisesti ainakin kahdessa unionin virallisessa kielessä. Tämä rajaaminen voi merkitä kieleen perustuvaa erilaista kohtelua.
Vaikka yksikön etu voi edellyttää yleisen edun mukaisena oikeutettuna tavoitteena, että palvelukseen otettavilla henkilöillä on tietty kielitaito, valintamenettelyn kielijärjestelmää rajoittavalle toimielimelle, jolla on tältä osin laaja harkintavalta, kuuluu kuitenkin osoittaa, että tällaisella rajaamisella kyetään vastaamaan niihin tehtäviin liittyviin todellisiin tarpeisiin, joita palvelukseen otettavat henkilöt tulevat hoitamaan, ja tämä rajaaminen on suhteutettava tähän intressiin ja sen on perustuttava selkeille, objektiivisille ja ennakoitavissa oleville kriteereille, joiden avulla hakijat voivat ymmärtää näiden vaatimusten syyt ja unionin tuomioistuimet valvoa niiden lainmukaisuutta. Tässä asiassa unionin tuomioistuin totesi, että kiinnostuksenilmaisupyynnön IV jakson osalta esitetyt perustelut eivät itsessään riitä osoittamaan, että Euroopan parlamentin autonkuljettajan tehtävät edellyttivät konkreettisesti kielitaitoa jossakin kyseessä olevista kolmesta kielestä unionin muiden virallisten kielten sijasta. Koska Euroopan parlamentti ei ole antanut asetuksen N:o 1/58 6 artiklan mukaisia yksityiskohtaisia sääntöjä kielten käyttämistä koskevien järjestelyjen soveltamisesta, ei kuitenkaan voida katsoa, että nämä kolme kieltä ovat välttämättä hyödyllisimmät kielet kaikkiin tehtäviin tässä toimielimessä, ilman, että tarkastellaan, mitä tehtäviä palvelukseen otettavat työntekijät käytännössä tulevat hoitamaan. Unionin tuomioistuin katsoi, että seikka, jonka mukaan palvelukseen otettavien autonkuljettajien on hoidettava tehtäviään muun muassa Brysselissä, Luxemburgissa ja Strasbourgissa eli kolmessa kaupungissa, jotka sijaitsevat jäsenvaltioissa, joiden virallisia kieliä ovat ranska tai saksa, ei riitä perustelemaan kyseessä olevaa rajaamista. Parlamentti ei nimittäin osoittanut, että rajaaminen valintamenettelyn toiseksi kieleksi nimettyihin kieliin oli objektiivisesti ja tarkoituksenmukaisesti perusteltua avoimien toimien toiminnallisten erityispiirteiden takia, ja ettei se osoittanut, minkä vuoksi tämä valinta ei sitä vastoin voinut kohdistua muihin virallisiin kieliin, jotka mahdollisesti voivat olla merkityksellisiä tällaisia tehtäviä varten.
Kiinnostuksenilmaisupyynnön kumoamisesta johtuvien seurauksien osalta unionin tuomioistuin katsoi lopuksi, että tätä varten perustettu tietokanta oli kumottava. Se katsoi, että hakijoille, joiden nimet merkittiin kyseessä olevaan tietokantaan, ei myönnetty takeita palvelukseen ottamisesta ja siis että vain siitä, että hakijoiden nimet merkittiin kyseessä olevaan tietokantaan, ei synny perusteltua luottamusta, joka edellyttäisi kumotun kiinnostuksenilmaisupyynnön vaikutusten pysyttämistä voimassa. Kumoamisella ei sitä vastoin ollut vaikutuksia mahdollisesti jo toteutettuihin palvelukseen ottoihin.