Asia T-388/03

Deutsche Post AG ja DHL International

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

Valtiontuet – Vastustamatta jättämistä koskeva päätös – Kumoamiskanne – Asiavaltuus – Tutkittavaksi ottaminen – Vakavat vaikeudet

Tuomion tiivistelmä

1.      Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Suoraan ja erikseen luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä koskevat toimet – Komission päätös, jolla valtiontuki todetaan yhteismarkkinoille soveltuvaksi aloittamatta muodollista tutkintamenettelyä – EY 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen osapuolten, joita asia koskee, nostama kanne

(EY 88 artiklan 2 ja 3 kohta ja EY 230 artiklan neljäs kohta)

2.      Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Suoraan ja erikseen luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä koskevat toimet – Kanne, joka voidaan ottaa tutkittavaksi – Oikeus vedota kaikkiin EY 230 artiklan toisessa alakohdassa lueteltuihin lainvastaisuutta koskeviin kanneperusteisiin

(EY 88 artiklan 2 ja 3 kohta ja EY 230 artiklan toinen kohta)

3.      Valtiontuki – Tukia koskevat suunnitelmat – Komission suorittama tutkinta – Alustava vaihe ja kontradiktorinen vaihe – Tuen soveltuvuus yhteismarkkinoille

(EY 88 artiklan 2 ja 3 kohta)

4.      Ennakkoratkaisukysymykset – Tulkinta – Tulkintatuomioiden ajalliset vaikutukset – Taannehtiva vaikutus – Rajat – Oikeusvarmuus

(EY 87 artiklan 1 kohta ja EY 234 artikla)

1.      Kun komissio toteaa EY 88 artiklan 2 kohdassa säänneltyä muodollista tutkintamenettelyä aloittamatta kyseisen artiklan 3 kohdan perusteella tekemällään päätöksellä, että tuki soveltuu yhteismarkkinoille, niillä, joiden hyväksi kyseisen menettelyn tarjoamat menettelylliset takeet on annettu, on mahdollisuus saada aikaan se, että näitä takeita noudatetaan, vain, jos ne voivat saattaa tämän päätöksen yhteisöjen tuomioistuinten tutkittavaksi.

Tämän perusteella otetaan tutkittavaksi kanne, jossa vaaditaan tällaisen päätöksen kumoamista ja jonka on nostanut EY 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu osapuoli, jota asia koskee, jos kyseinen kantaja pyrkii kanteen nostamisella turvaamaan tähän määräykseen perustuvat menettelylliset oikeutensa.

Jos kantaja sitä vastoin kyseenalaistaa sen, onko tuen arviointia koskeva päätös sellaisenaan perusteltu, pelkästään se seikka, että kantajaa voidaan pitää EY 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna osapuolena, jota asia koskee, ei riitä siihen, että kanne otettaisiin tutkittavaksi. Kantajan on siis osoitettava, että sillä on erityinen asema asiassa 25/62, Plaumann vastaan komissio, 15.7.1963 annetussa tuomiossa tarkoitetulla tavalla. Asia on näin erityisesti siinä tapauksessa, että kyseessä olevan päätöksen kohteena oleva tuki vaikuttaa huomattavasti kantajan markkina-asemaan.

Tällaista huomattavaa vaikuttamista ei merkitse pelkästään se seikka, että kyseessä oleva päätös on omiaan vaikuttamaan vallitseviin kilpailuolosuhteisiin asianomaisilla markkinoilla ja että kyseessä olevat yritykset jollain tavalla kilpailivat päätöksestä hyötyneen yrityksen kanssa.

(ks. 42, 44 ja 48 kohta)

2.      Kun kantaja vaatii EY 88 artiklan 2 kohtaan perustuvien menettelyllisten oikeuksiensa suojaamista, se voi vedota mihin tahansa EY 230 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetuista perusteista, kunhan nämä perusteet tähtäävät riidanalaisen päätöksen kumoamiseen ja loppujen lopuksi siihen, että komissio aloittaa EY 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tutkintamenettelyn. Sitä vastoin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tehtävänä ei ole tässä vaiheessa tukea koskevaa komission tutkimusta ottaa kantaa tuen olemassaoloon tai sen soveltuvuuteen yhteismarkkinoille.

Niinpä on jätettävä tutkimatta kanneperusteet, joilla vaaditaan, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ottaa kantaa valtiontuen olemassaoloon tai sen soveltuvuuteen yhteismarkkinoille. Sitä vastoin on otettava tutkittavaksi kaikki kanneperusteet, joilla pyritään toteamaan, että komission olisi pitänyt aloittaa EY 88 artiklan 2 kohdassa määrätty menettely. 

(ks. 66 ja 67 kohta)

3.      EY 88 artiklan 2 kohdan mukainen muodollinen tutkintamenettely on pakollinen aina, kun komissiolla on vakavia vaikeuksia arvioida sitä, soveltuuko tuki yhteismarkkinoille. Vakavien vaikeuksien käsite on objektiivinen. Tällaisten vaikeuksien olemassaoloa on arvioitava riidanalaisen päätöksen tekoon liittyvien olosuhteiden ja päätöksen sisällön perusteella objektiivisin perustein ottaen huomioon päätöksessä esitettyjen perustelujen lisäksi myös ne seikat, jotka komissiolla oli tiedossaan, kun se totesi riidanalaisten tukien olevan yhteismarkkinoille soveltuvia. EY 88 artiklan 3 kohdan nojalla suoritettavaan alustavaan tutkintaan yleensä kuluvan ajan huomattava ylittäminen voi näin ollen yhdessä muiden seikkojen kanssa johtaa siihen, että komissiolla on katsottava olleen sellaisia vakavia arviointivaikeuksia, jotka edellyttävät EY 88 artiklan 2 kohdassa määrätyn menettelyn aloittamista. Samoin komission alustavan tutkintamenettelyn vaiheessa suorittaman tutkimuksen riittämättömyys tai epätäydellisyys on todiste vakavista vaikeuksista.

(ks. 88, 92, 94 ja 95 kohta)

4.      Yhteisöjen tuomioistuimen yhteisön oikeuden säännölle antamalla tulkinnalla ainoastaan selvennetään tietyn säännön merkitystä ja ulottuvuutta ja täsmennetään, miten se olisi täytynyt ymmärtää ja miten sitä olisi pitänyt soveltaa sen voimaantulosta lähtien. Tästä seuraa, että tuomioistuimet siis voivat ja niiden täytyy soveltaa näin tulkittua sääntöä myös oikeussuhteisiin, jotka ovat syntyneet ja jotka on perustettu ennen tulkintapyynnön johdosta annettua tuomiota, ja että yhteisöjen tuomioistuin voi vain poikkeustapauksissa, yhteisön oikeusjärjestykseen erottamattomasti kuuluvaa yleistä oikeusvarmuuden periaatetta soveltaen, ryhtyä rajoittamaan kaikilla asianomaisilla henkilöillä olevaa mahdollisuutta vedota yhteisöjen tuomioistuimen tulkitsemaan oikeussääntöön vilpittömässä mielessä perustettujen oikeussuhteiden pätevyyden kyseenalaistamiseksi. Tällainen rajoitus voidaan tehdä ainoastaan siinä samassa tuomiossa, jossa annetaan pyydetty tulkintaratkaisu. Näitä perusteluja, jotka ovat peräisin oikeuskäytännöstä, joka koskee erityisesti kansallisen tuomioistuimen velvollisuutta soveltaa yhteisön oikeutta, sovelletaan soveltuvin osin yhteisöjen toimielimiin, kun niiden on vuorostaan pantava toimeen ne yhteisön oikeuden määräykset ja säännökset, joita yhteisöjen tuomioistuin on sittemmin tulkinnut.

Tästä seuraa, että koska yhteisöjen tuomioistuin ei ole rajoittanut asiassa C-280/00, Altmark, 24.7.2003 antamassaan tuomiossa esitettyjen lausumien ajallisia vaikutuksia, siitä johtuvia EY 87 artiklan 1 kohdan tulkintaa koskevia kriteereitä voidaan kaikilta osiltaan soveltaa asian tosiasialliseen ja oikeudelliseen tilanteeseen sellaisena, kuin se näytti komissiosta sen tehdessä päätöstä ennen mainitun tuomion antamista.

Vastaavasti komission päätös olla aloittamatta EY 88 artiklan 2 kohdassa määrättyä muodollista tutkintamenettelyä ilman tutkimusta, jonka perusteella sen on ollut mahdollista määrittää, oliko julkiselle yritykselle maksettujen korvausten taso vahvistettu sellaisten kustannusten perusteella, joita hyvin johdetulle ja asetettujen julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisen kannalta riittävillä välineillä varustetulle keskivertoyritykselle aiheutuisi kyseisten velvoitteiden täyttämisestä, kun otetaan huomioon toiminnasta saadut tulot ja kyseisten velvoitteiden täyttämisestä saatava kohtuullinen voitto, on kumottava.

(ks. 112–114 ja 119 kohta)