Tiedonanto virallisessa lehdessä

 

Sophie van Weyenbergin 10.12.2003 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne

(Asia T-395/03)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Sophie van Weyenberg, kotipaikka Tervuren (Belgia), on nostanut 10.12.2003 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan. Kantajan edustaja on asianajaja Carlos Mourato.

Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

kumoaa kilpailun COM/TB/99 valintalautakunnan tekemän päätöksen olla hyväksymättä kantajaa soveltuvien hakijoiden luetteloon,

velvoittaa vastaajan maksamaan kantajalle 72 924,00 euron suuruisen summan sillä varauksella, että tätä summaa muutetaan oikeudenkäynnin aikana, korvauksena aineellisesta ja henkisestä kärsimyksestä,

velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut:

Kantaja kutsuttiin uuteen suulliseen kokeeseen sen jälkeen kun ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin antoi 13.3.2002 tuomion yhdistetyissä asioissa T-361/00, T-363/00 ja T-364/00¹, jolla tuomiolla kumottiin valintalautakunnan tekemä päätös, jolla hylättiin kantajan hakemus sisäiseen kilpailuun COM/TB/99 varallaololuettelon laatimiseksi ura-alueen B4/B5 apulaishallintoavustajista. Kantaja riitauttaa sen, että häntä ei merkitty tämän kilpailun päätteeksi laadittuun soveltuvien hakijoiden luetteloon.

Kantaja korostaa tältä osin sitä, että kirje, jolla riidanalainen päätös annettiin hänelle tiedoksi, on päivätty 20.1.2003, toisin sanoen kolme päivää ennen kyseessä olevaa suullista koetta. Tämä virhe korjattiin myöhemmin.

Kantaja vetoaa vaatimustensa tueksi siihen, että

- kyseessä olevaa kilpailuilmoitusta on rikottu ja että käsiteltävänä olevassa asiassa on tapahtunut menettelyvirhe siltä osin kuin valintalautakunta ei voinut arvioida kantajan suullisia taitoja ennen hänen kuulemistaan,

- käsiteltävänä olevassa asiassa harkintavaltaa on käytetty väärin, ottaen huomioon valintalautakunnan puolueellisuuden,

- yhdenvertaisen kohtelun periaatetta on loukattu,

- perusteluvelvollisuutta on laiminlyöty.

____________

¹ - Kok. H 2002, IA-37, s. II-161.