Asia T-350/13

Jordi Nogues, SL

vastaan

Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto

EU-tavaramerkki – Väitemenettely – Hakemus kuviomerkin BADTORO rekisteröimiseksi EU-tavaramerkiksi – Aikaisemmat EU-sanamerkit TORO ja aikaisempi kansallinen kuviomerkki TORO – Suhteellinen hylkäysperuste – Sekaannusvaara – Merkkien samankaltaisuus – Tavaroiden ja palvelujen samankaltaisuus – Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 20.9.2017

1.      EU-tavaramerkki – EU-tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Suhteelliset hylkäysperusteet – Väite, jonka on tehnyt sellaisen aikaisemman tavaramerkin haltija, joka on sama tai samankaltainen kuin haettu tavaramerkki ja joka on rekisteröity samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten – Sekaannusvaara haetun tavaramerkin ja aikaisemman tavaramerkin välillä – Kuviomerkki BADTORO ja sana- ja kuviomerkit TORO

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2.      EU-tavaramerkki – EU-tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Suhteelliset hylkäysperusteet – Väite, jonka on tehnyt sellaisen aikaisemman tavaramerkin haltija, joka on sama tai samankaltainen kuin haettu tavaramerkki ja joka on rekisteröity samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten – Kyseessä olevien tavaramerkkien samankaltaisuus – Arviointiperusteet – Moniosainen tavaramerkki

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

3.      EU-tavaramerkki – EU-tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Suhteelliset hylkäysperusteet – Väite, jonka on tehnyt sellaisen aikaisemman tavaramerkin haltija, joka on sama tai samankaltainen kuin haettu tavaramerkki ja joka on rekisteröity samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten – Kyseessä olevien tavaramerkkien samankaltaisuus – Kuviomerkin ja sanamerkin ulkoasun samankaltaisuus

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

4.      EU-tavaramerkki – EU-tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Suhteelliset hylkäysperusteet – Väite, jonka on tehnyt sellaisen aikaisemman tavaramerkin haltija, joka on sama tai samankaltainen kuin haettu tavaramerkki ja joka on rekisteröity samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten – Kyseessä olevien tavaramerkkien samankaltaisuus – Arviointiperusteet – Moniosainen tavaramerkki – Kahden tavaramerkin, joilla on itsenäinen asema myöhemmässä tavaramerkissä, yhteinen osa

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

1.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 19–21 ja 68–70 kohta)

2.      Sekaannusvaaraa koskevan kokonaisarvioinnin on kyseisten merkkien ulkoasun, lausuntatavan tai merkityssisällön samankaltaisuuden osalta perustuttava merkeistä syntyvään kokonaisvaikutelmaan, ja huomioon on otettava erityisesti merkkien erottavat ja hallitsevat osat. Sillä, miten keskivertokuluttaja mieltää kyseessä olevat tavarat tai palvelut, on ratkaiseva merkitys mainitun vaaran kokonaisarvioinnissa. Keskivertokuluttaja mieltää tavaramerkin tavallisesti yhtenä kokonaisuutena eikä tarkastele sen eri yksityiskohtia.

Lisäksi kahden tavaramerkin välisen samankaltaisuuden arviointia ei voida rajoittaa siihen, että huomioon otettaisiin ainoastaan yksi moniosaisen tavaramerkin osista ja että sitä verrattaisiin toiseen tavaramerkkiin. Tällainen vertailu on sitä vastoin syytä suorittaa tarkastelemalla kutakin kyseessä olevaa tavaramerkkiä yhtenä kokonaisuutena, mikä ei sulje pois sitä, että kokonaisvaikutelmaa, joka moniosaisesta tavaramerkistä jää asianomaisen yleisön muistiin, voi joissain olosuhteissa hallita yksi tai useampi tavaramerkin osatekijöistä. Ainoastaan silloin, kun kaikki muut tavaramerkin osatekijät jäävät merkityksettömiksi, samankaltaisuutta voidaan arvioida yksin hallitsevan osatekijän perusteella. Asia voi olla näin muun muassa silloin, kun kyseinen osatekijä pystyy yksin hallitsemaan kohdeyleisön muistiin jäävää, tavaramerkkiä koskevaa mielikuvaa sellaisella tavalla, että kaikki muut tavaramerkin osatekijät jäävät merkityksettömiksi tavaramerkin luomassa kokonaisvaikutelmassa.

(ks. 23 ja 24 kohta)

3.      Vaikka tavaramerkin koostuessa sana- ja kuvio-osista ensimmäiset ovat lähtökohtaisesti erottamiskykyisempiä kuin toiset, sillä keskivertokuluttaja viittaa kyseisiin tavaroihin helpommin tavaramerkin nimeä käyttämällä kuin sen kuvio-osaa kuvailemalla, tästä ei kuitenkaan seuraa, että tavaramerkin sanaosat olisi aina katsottava erottamiskykyisemmiksi kuin kuvio-osat. Moniosaisessa tavaramerkissä kuvio-osalla voi nimittäin olla vastaava asema kuin sanaosalla. Hallitsevan osan tunnistamiseksi on siis tarkasteltava riidanalaisen tavaramerkin kuvio- ja sanaosan luontaisia ominaisuuksia sekä niiden asemaa.

(ks. 29 kohta)

4.      Vaikka kyseisten merkkien yhteisen osan ei voida katsoa hallitsevan kokonaisvaikutelmaa, se on otettava huomioon arvioitaessa näiden merkkien samankaltaisuutta, kun se itsessään muodostaa aikaisemman tavaramerkin ja säilyttää itsenäisen aseman tunnusmerkkinä tavaramerkissä, joka muodostuu muun muassa tästä osasta ja jota on haettu rekisteröitäväksi. Siinä tapauksessa, että yhteinen osa säilyttää itsenäisen aseman tunnusmerkkinä moniosaisessa tavaramerkissä, tästä merkistä syntyvä kokonaisvaikutelma voi näet johtaa siihen, että yleisö saattaa luulla, että kyseiset tavarat tai palvelut ovat peräisin vähintäänkin taloudellisesti keskenään sidoksissa olevista yrityksistä, missä tapauksessa on katsottava, että sekaannusvaara on olemassa.

Sen tarkastelun, onko jollakin moniosaisen merkin osalla itsenäinen asema tunnusmerkkinä, tarkoituksena on siis määrittää nämä mainitut osat, jotka kohdeyleisö havaitsee.

Tästä unionin tuomioistuin on täsmentänyt, että moniosaisen merkin osa ei säilytä tällaista itsenäistä asemaa tunnusmerkkinä, jos tämä osa muodostaa merkin muun osan tai muiden osien kanssa kokonaisuutena tarkasteltaessa kokonaisuuden, jolla on erilainen merkitys mainittuihin osiin nähden niitä erikseen tarkasteltaessa.

(ks. 32–34 kohta)