Asia T-411/07

Aer Lingus Group plc

vastaan

Euroopan komissio

Kilpailu – Yrityskeskittymät – Päätös, jolla yrityskeskittymä todetaan yhteismarkkinoille soveltumattomaksi – Yrityskeskittymän käsite – Luopuminen kaikista hankituista osakkeista ennen yrityskeskittymän toteuttamista vallinneen tilanteen palauttamiseksi – Tarpeellisten toimenpiteiden määräämisestä kieltäytyminen – Komission toimivallan puuttuminen

Tuomion tiivistelmä

1.      Kilpailu – Yrityskeskittymät – Komission päätös olla aloittamatta asetuksen N:o 139/2004 8 artiklan 4 kohdan mukaista menettelyä – Yhteismarkkinoille soveltumattomaksi todettu yrityskeskittymä – Sellaisen omistusosuuden hankkiminen, joka ei anna määräysvaltaa – Yrityskeskittymä, jota ei ole toteutettu – Asetuksen N:o 139/2004 8 artiklan 4 kohtaa ei voida soveltaa

(Neuvoston asetuksen N:o 139/2004 8 artiklan 4 ja 5 kohta)

2.      Kilpailu – Yrityskeskittymät – Käsittely komissiossa – Velvollisuus lykätä yrityskeskittymän toteuttamista – Poikkeaminen julkisen ostotarjouksen tapauksessa – Poikkeamisen edellytykset – Vaikutukset

(Neuvoston asetuksen N:o 139/2004 7 artiklan 2 kohta)

3.      Kilpailu – Yrityskeskittymät – Komission toimivalta – Toimivalta ryhtyä velvoittaviin toimenpiteisiin asetuksen N:o 139/2004 21 artiklan 3 kohdan nojalla – Toimivallan puuttuminen

(Neuvoston asetuksen N:o 139/2004 21 artiklan 3 kohta)

1.      Jos yrityskeskittymähanketta, josta on ilmoitettu ja joka on todettu yhteismarkkinoille soveltumattomaksi, ei ole ”toteutettu” ja jos toinen hankkeeseen osallistuvista yrityksistä on hankkinut omistusosuuden toisesta yrityksestä ilman, että omistusosuus antaa sille määräysvaltaa siinä, komissio voi hylätä vaatimuksen yrityskeskittymien valvonnasta annetun asetuksen N:o 139/2004 8 artiklan 4 kohdan mukaisen menettelyn aloittamisesta ja olla ryhtymättä mainitun asetuksen 8 artiklan 5 kohdan mukaisiin välitoimiin, vaikka komissio olisi hankkeen soveltuvuutta koskevan arvioinnin aikana luokitellut hankkeen ja omistusosuuden hankkimisen ”yhdeksi yrityskeskittymäksi”.

Tällaisen päätöksen lainmukaisuuden arvioimiseksi, siltä osin kuin kyse on komissiolle annetusta toimivallasta määrätä yritystä purkamaan keskittymä erityisesti luovuttamalla kaikki hankitut toisen yhtiön osakkeet, on asettauduttava yrityskeskittymistä annetun asetuksen 8 artiklan 4 kohdassa, jossa tarkoitetaan ”keskittymää”, joka ”on jo toteutettu” ja joka ”on todettu yhteismarkkinoille soveltumattomaksi”, määritettyyn ratkaisevaan ajankohtaan.

Kuitenkin on niin, että mikä tahansa toimi tai sellaisten toimien kokonaisuus, joilla toteutetaan ”määräysvallan pysyvä siirtyminen” ja jotka ”antavat mahdollisuuden käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa kohteena olevassa yrityksessä”, on yrityskeskittymistä annetussa asetuksessa tarkoitettu toteutettuna pidettävä keskittymä. Näiden keskittymien yhteinen piirre on se, että siellä, missä ennen oikeustoimea oli kaksi tiettyä taloudellista toimintaa harjoittavaa yritystä, on niitä tämän oikeustoimen jälkeen vain yksi. Komission on siis muissa tilanteissa kuin sulautumissa, joissa yksi kahdesta kyseessä olevasta yrityksestä häviää, ratkaistava, seuraako keskittymän toteuttamisesta se, että yksi kyseisistä yrityksistä saa toisessa määräysvallan, jota sillä ei aiemmin ollut. Tämä määräysvalta tarkoittaa mahdollisuutta käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa yrityksessä erityisesti niin, että yritys, jolla tämä valta on, voi tehdä toisen yrityksen strategisia päätöksiä koskevia valintoja. Sellaisen omistusosuuden hankinta, joka ei sellaisenaan anna yrityskeskittymistä annetun asetuksen 3 artiklassa määritellyn kaltaista määräysvaltaa, ei ole ”toteutettuna” pidettävä keskittymä.

Keskittymän käsitettä ei voida laajentaa koskemaan tilanteita, joissa kyseessä oleva omistusosuus ei tuota määräysvaltaa eikä siksi sellaisenaan anna mahdollisuutta käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa yrityksessä vaan kuuluu laajemmin sellaisiin komission tutkimiin ja näiden tutkimusten jälkeen yhteismarkkinoille soveltumattomiksi toteamiin ilmoitettuihin keskittymiin, joissa ei ole tapahtunut edellä tarkoitetun kaltaista määräysvallan siirtoa. Yrityskeskittymistä annetulla asetuksella ei ole annettu komissiolle tällaista toimivaltaa. Mainitun asetuksen 8 artiklan 4 kohdan mukaan valta määrätä yrityksen toisesta yrityksestä hankkimien kaikkien osakkeiden luovuttamisesta on olemassa vain ”ennen keskittymän toteuttamista vallinneen tilanteen palauttamiseksi”. Jos määräysvallan hankkimista ei ole tapahtunut, komissiolla ei ole toimivaltaa purkaa mainittua keskittymää.

Tähän päätelmään ei vaikuta se, että komissio on tutkintamenettelyn aikana katsonut, että omistusosuuden hankinta kuuluu ilmoitetun keskittymän alaan ja muodostaa sen kanssa ”yhden keskittymän”. Tutkintamenettelyn aikana komission huolena ei ole ”keskittymän toteuttamista edeltäneen tilanteen palauttaminen” sellaisen ilmoitetun keskittymän osalta, jonka soveltumattomuutta koskevan päätöksen se on tehnyt ja joka on jo toteutettu. Tämä tehtävä sillä on vasta siitä lähtien, kun lopullinen päätös on tehty ja kun tästä päätöksestä on tehtävä johtopäätökset siinä tapauksessa, että osoittautuisi, että tilanne ei ole sen mukainen.

(ks. 58, 59, 63–66, 79 ja 88 kohta)

2.      Velvollisuutta lykätä keskittymän toteuttamista, kunnes komissio on antanut sille luvan, koskee automaattinen poikkeus julkisen ostotarjouksen tapauksessa tai silloin, kun määräysvalta hankitaan arvopapereita koskevien liiketoimien sarjalla useilta myyjiltä. Hyötyäkseen tästä poikkeuksesta niiden, joita asia koskee, on ilmoitettava keskittymästä viipymättä komissiolle ja oltava käyttämättä näihin osuuksiin liittyviä äänioikeuksia. Tästä poikkeuksesta seuraa toimen kieltämiseen liittyvän riskin siirtäminen ostajalle. Jos komissio arvioi tutkintamenettelyn päätyttyä, että ilmoitettu keskittymä on kiellettävä, keskittymän toteuttamiseksi hankituista osakkeista on luovuttava.

(ks. 82 kohta)

3.      Yrityskeskittymien valvonnasta annetun asetuksen 21 artiklan 3 kohdassa säädetään, että ”jäsenvaltio ei saa soveltaa kansallista kilpailulainsäädäntöään yhteisönlaajuiseen keskittymään”, eikä siinä anneta komissiolle toimivaltaa tehdä päätöksiä, joilla olisi sitovia oikeudellisia vaikutuksia, jotka voisivat vaikuttaa yrityskeskittymähankkeeseen osallistuvan yrityksen etuihin.

(ks. 90 kohta)