Asia C-440/07 P

Euroopan yhteisöjen komissio

vastaan

Schneider Electric SA

Muutoksenhaku – Yrityskeskittymät – Asetus (ETY) N:o 4064/89 – Komission päätös, jolla yrityskeskittymä julistetaan yhteismarkkinoille soveltumattomaksi – Kumoaminen – Sopimussuhteen ulkopuolisen yhteisön vastuun synty todetun lainvastaisuuden perusteella – Edellytykset

Tuomion tiivistelmä

1.        Muutoksenhaku – Valitusperusteet – Yhteisöjen tuomioistuimen harjoittaman valvonnan piiriin ei kuulu selvitysaineiston arviointi, paitsi jos se on otettu huomioon vääristyneellä tavalla

(EY 225 artikla; yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 58 artikla)

2.        Kilpailu – Yrityskeskittymät – Hallinnollinen menettely – Väitetiedoksianto – Välttämätön sisältö – Rajat – Puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen

(Neuvoston asetuksen N:o 4064/89 18 artikla)

3.        Muutoksenhaku – Valitusperusteet – Riittämättömät tai ristiriitaiset perustelut – Tutkittavaksi ottaminen – Perusteluvelvollisuuden laajuus

(EY 225 artikla; yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 58 artikla)

4.        Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu – Vastuun syntymisen edellytykset – Riittävän ilmeinen yhteisön oikeuden rikkominen

(EY 288 artiklan toinen kohta)

5.        Kilpailu – Yrityskeskittymät – Hallinnollinen menettely – Väitetiedoksianto – Välttämätön sisältö – Puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen

(Neuvoston asetuksen N:o 4064/89 18 artiklan 3 kohta)

6.        Muutoksenhaku – Valitusperusteet – Tosiseikkojen virheellinen arviointi – Tutkimatta jättäminen – Yhteisöjen tuomioistuimen harjoittaman valvonnan piiriin ei kuulu selvitysaineiston arviointi, paitsi jos se on otettu huomioon vääristyneellä tavalla – Yhteisöjen tuomioistuimen harjoittaman valvonnan piiriin kuuluu sen arviointi, että vahingon ja vahinkotapahtuman välillä on syy-yhteys

(EY 225 artikla; yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 58 artiklan ensimmäinen kohta)

7.        Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu – Vastuun syntymisen edellytykset – Lainvastaisuus – Vahinko – Syy-yhteys

(EY 288 artiklan toinen kohta)

1.        Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen suorittama tosiseikaston määrittäminen ja selvitysaineiston tarkastelu ovat oikeuskysymyksiä, jotka ovat yhteisön tuomioistuimen harjoittaman valvonnan piirissä, siinä tapauksessa, että määritetyn tosiseikaston paikkansapitämättömyys käy ilmi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle toimitetusta aineistosta tai että selvitysaineisto on otettu huomioon vääristyneellä tavalla.

(ks. 104 kohta)

2.        Väitetiedoksiantoon sisältyvä maininta sellaisesta väitteestä kuten tukemista koskevasta ongelmasta ei edellytä, että se osoitetaan aukottomasti paikkansapitäväksi esittämällä kattava taloudellinen analyysi. Tällainen osoittaminen, joka voi keskittymien alalla aiheuttaa huomattavia vaikeuksia, on toteutettava vasta myöhemmässä menettelyvaiheessa ottaen huomioon erityisesti huomautukset, joita voivat esittää keskittymään osallistuvat yritykset, joille on asianmukaisesti tiedotettu kilpailuongelman olemassaolosta väitetiedoksiannolla, jotta ne voisivat käyttää tehokkaasti puolustautumisoikeuksiaan. Komission on väitetiedoksiantovaiheessa otettava esille tarpeeksi selkeästi ja täsmällisesti ainoastaan tukemista koskeva ongelma, joka muodostaa esteen julistukselle keskittymän soveltuvuudesta yhteismarkkinoille.

(ks. 130–132 kohta)

3.        Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ei tarvitse perusteluvelvollisuuden täyttämiseksi esittää sellaista selvitystä, jossa seurattaisiin tyhjentävästi ja kohta kohdalta kaikkia riidan asianosaisten esittämiä päätelmiä. Perustelut voivat siis olla implisiittisiä, kunhan ne, joita asia koskee, saavat niiden avulla selville syyt, joiden vuoksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei ole hyväksynyt niiden väitteitä, ja yhteisöjen tuomioistuimella on käytettävissään riittävät tiedot, jotta se pystyy harjoittamaan laillisuusvalvontaansa.

(ks. 135 ja 175 kohta)

4.        Sopimussuhteen ulkopuolisen yhteisön vastuun syntymiselle on asetettu tiettyjä edellytyksiä, joihin kuuluu silloin, kun kyse on oikeudellisen toimen lainvastaisuudesta, sellaisen oikeussäännön, jonka tarkoituksena on antaa oikeuksia yksityisille, riittävän ilmeinen rikkominen. Tämän edellytyksen osalta ratkaiseva peruste yhteisön oikeuden rikkomisen luokittelemiseksi riittävän ilmeiseksi on se, että yhteisön toimielin on selvästi ja vakavasti ylittänyt harkintavaltansa rajat. Jos kyseessä olevalla toimielimellä on huomattavan vähän tai ei ollenkaan harkintavaltaa, jo pelkän yhteisön oikeuden rikkomisen voidaan katsoa olevan riittävän ilmeinen rikkominen. Tämän vuoksi sopimussuhteen ulkopuolista yhteisön vastuuta koskevassa yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä otetaan muun muassa huomioon säänneltävien tilanteiden monitahoisuus.

(ks. 160 ja 161 kohta)

5.        Väitetiedoksianto on olennainen asiakirja puolustautumisoikeuksien kunnioittamisen periaatteen, josta säädetään yrityskeskittymien valvonnasta annetun asetuksen N:o 4064/89 18 artiklan 3 kohdassa, soveltamiseksi. Väitetiedoksianto on asiakirja, jolla rajataan komission vireille paneman hallinnollisen menettelyn kohde puolustautumisoikeuksien tehokkaan käyttämisen varmistamiseksi ja estetään näin se, että komissio ottaa huomioon muita väitteitä asianomaisen menettelyn päättävässä päätöksessään. Tältä osin asetuksen N:o 4064/89 18 artiklan 3 kohdan nojalla silloin, kun komissio toteaa väitetiedoksiannon jälkeen perusteellisen tutkintamenettelyn aikana, että kilpailuongelmaa, jonka vuoksi keskittymä saatetaan julistaa yhteismarkkinoille soveltumattomaksi, ei ole todettu ollenkaan tai riittävällä tavalla väitetiedoksiannossa, komission on joko luovuttava kyseisestä väitteestä lopullista päätöstä koskevassa vaiheessa tai annettava kyseisille yrityksille tilaisuus esittää sille ennen lopullista päätöstä kaikki huomautuksensa asiakysymyksistä ja ehdotuksensa hyödyllisiksi korjaustoimenpiteiksi.

(ks. 162–165 kohta)

6.        Kun ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on määrittänyt asian tosiseikaston tai arvioinut sitä, yhteisöjen tuomioistuin on EY 225 artiklan nojalla toimivaltainen harjoittamaan näiden tosiseikkojen oikeudelliseen luonnehdintaan ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen sen pohjalta tekemiin oikeudellisiin päätelmiin kohdistuvaa valvontaa. Kuitenkin sopimussuhteen ulkopuolista yhteisön vastuuta koskevassa asiassa kysymys siitä, onko vahingon aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin ja vahingon välillä syy-yhteys, on tämän vastuun syntymisen edellytys ja muodostaa oikeuskysymyksen, jonka tutkiminen kuuluu yhteisöjen tuomioistuimen toimivaltaan. Näin ollen valitusperuste, joka koskee sitä, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on komission mukaan väärin perustein todennut välittömän syy-yhteyden komission laiminlyönnin ja valittajana olevalle yritykselle väitetysti aiheutuneen vahingon välillä, otetaan tutkittavaksi, koska sillä pyritään nimenomaisesti saattamaan tutkittavaksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen suorittama tosiseikkojen oikeudellinen luonnehdinta, jonka perusteella tämä päätyi toteamaan, että välitön syy-yhteys oli olemassa, ja koska tämä tutkinta voidaan toteuttaa asettamatta kyseenalaiseksi tosiseikaston määrittämistä ja arvioimista.

(ks. 191–193 kohta)

7.        Asiayhteydessä, jossa sen seurauksena, että hankittuaan määräysvallan toisessa yhtiössä yritys, joka on saanut komissiolta ilmoituksen päätöksestä, jolla kyseinen keskittymä julistetaan yhteismarkkinoille soveltumattomaksi, ja tämän jälkeen päätöksestä, jolla nämä kaksi yritystä määrätään erotettavaksi toisistaan, on tehnyt kyseisestä yhtiöstä myöhemmin voimaan tulleen luovutussopimuksen, joka on voitu irtisanoa tiettyyn yrityksen määrittelemään päivään asti, jos se maksaa sopimusrikkomista koskevan korvauksen, ja on tämän jälkeen päättänyt, että se ei käytä tätä irtisanomista koskevaa mahdollisuutta, vaikka molemmat komission päätökset kumottiin sen seurauksena, että komissio oli tehnyt virheen, joka on omiaan synnyttämään sopimussuhteen ulkopuolisen yhteisön vastuun, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on todetakseen, että yritykselle siitä, että sen piti myöntää luovutuksensaajalle luovutushinnasta alennus vastineeksi tämän luovutuksen voimaantulon lykkäämisestä, todennut virheellisesti, että komission virheen ja yritykselle aiheutuneen vahingon välillä on välitön syy-yhteys.

Tällaisessa tilanteessa on todettava, että riidanalaisen hinnanalennuksen ja päätöstä, jolla keskittymä julistetaan yhteismarkkinoille soveltumattomaksi, rasittavan lainvastaisuuden välillä ei ole välitöntä syy-yhteyttä, koska väitetyn vahingon välittömänä syynä oli yrityksen päätös, jota se ei ollut velvoitettu tekemään, antaa kyseisen yhtiön luovutuksen toteutua, vaikka päätöksen, jolla keskittymä julistettiin yhteismarkkinoille soveltumattomaksi, kumoamisen looginen oikeusseuraus olisi ollut, että yritys olisi osallistunut uudelleen aloitettuun perusteelliseen tutkintamenettelyyn siihen saakka, että se saadaan päätökseen, jolloin olisi tehty joko päätös, jonka mukaan keskittymä soveltuu yhteismarkkinoille, jolloin yrityksen ei olisi tarvinnut luovuttaa kyseistä yhtiötä ja sille ei olisi aiheutunut vahinkoa hinnan alennuksesta, tai olisi tehty uudestaan soveltumattomuuspäätös ja erottamispäätös, jolloin luovutus olisi ollut lainmukainen seuraus todetusta yhteismarkkinoille soveltumattomuudesta ja se ei siten olisi ollut korvattavan vahingon syy.

(ks. 200–202, 204, 205 ja 221 kohta)