Kanne 26.2.2024 – Global Legal Action Network and CAN-Europe v komissio

(Asia T-120/24)

Oikeudenkäyntikieli:englanti

Asianosaiset

Kantajat: Global Legal Action Network (Galway, Irlanti), Climate Action Network Europe (CAN-Europe) (Bryssel, Belgia) (edustajanaan: Barrister-at-Law H. Leith)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan 14.12.2023 päivätyllä kirjeellä toimitetun komission päätöksen (jäljempänä riidanalainen päätös), jolla hylättiin kantajien 23.8.2023 Århus-asetuksen¹ 10 artiklan mukaisesti esittämä sisäistä uudelleentarkastelua koskeva pyyntö

määräämään komission vastaamaan kantajien oikeudenkäyntikuluista.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalainen päätös on virheellinen siltä osin kuin siinä hylätään sisäistä uudelleentarkastelua koskevan pyynnön osa IV tutkittavaksi ottamisen edellytysten puuttumisen vuoksi. Toteamukset, joiden mukaan sisäistä uudelleentarkastelua koskevan pyynnön osassa IV esitetyt perustelut eivät olleet omiaan tukemaan kantajien esittämää sisäistä uudelleentarkastelua koskevaa pyyntöä, olivat myös virheelliset. Nämä virheet ovat seurausta virheellisen oikeudellisen kriteerin soveltamisesta ja/tai ilmeisistä arviointivirheistä.

Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että riidanalainen päätös on virheellinen siltä osin kuin siinä hylätään perusteettomina perustelut, joita kantajat esittivät 28.6.2023 tehdyn komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2023/1319¹ sisäistä uudelleentarkastelua koskevalle pyynnölleen. Tässä kanneperusteessa on neljä osaa, joissa tuodaan esiin, että asiassa on sovellettu virheellistä oikeudellista perustetta ja/tai että riidanalaisen päätöksen perustana oli ilmeisiä arviointivirheitä.

Ensimmäinen osa, jossa väitetään, että komissio teki riidanalaisessa päätöksessä oikeudellisen virheen, kun se totesi, ettei sellaista oikeudellista velvoitetta ole, joka koskee sen arvioimista, kuinka paljon maailmanlaajuisia kasvihuonekaasupäästöjä olisi vähennettävä, jotta ilmaston lämpeneminen pysähtyisi 1,5 celsiusasteeseen (mikä merkitsee velvollisuutta arvioida tätä koskevien päästövähennyspolkujen toteutettavuutta, mukaan lukien tiettyjä polkuja varten tarkoitettujen hiilidioksidin poistoteknologioiden käyttämisen toteutettavuus). Riidanalainen päätös on virheellinen myös siltä osin kuin siinä annetaan ymmärtää, että hiilidioksidin poistoteknologioiden toteuttamisen aste on otettu huomioon.

Toinen osa, joka koskee sitä, että riidanalaisessa päätöksessä katsotaan virheellisesti, että Euroopan unionilla ei ole oikeudellista velvollisuutta vahvistaa vuoden 2030 päästötavoitteitaan johdonmukaisesti sen kanssa, mikä on kohtuullisesti sen toteutettavissa oleva oikeudenmukainen osuus maailmanlaajuisten päästöjen vähennyksistä, jotka ovat tarpeen, jotta ilmaston lämpeneminen pysähtyy 1,5 celsiusasteeseen.

Kolmas osa, joka koskee sitä, että riidanalaisessa päätöksessä hylätään virheellisesti sisäistä uudelleentarkastelua koskevalle pyynnölle esitetty perustelu, jonka mukaan unionilla on velvollisuus toteuttaa, kohti kohtuullisesti sen toteutettavissa olevaa oikeudenmukaista osuutta, kaikki päästövähennykset, jotka se voi alueellaan saavuttaa. Riidanalaisessa päätöksessä ei kiistetä tätä velvollisuutta eikä siinä pyritä osoittamaan, että vuosittaiset päästökiintiöt on vahvistettu tällaisen velvollisuuden mukaisesti.

Neljäs osa, joka koskee sitä, että riidanalaisessa päätöksessä hylätään virheellisesti sisäistä uudelleentarkastelua koskevalle pyynnölle esitetty perustelu, jonka mukaan vuosittaisten päästökiintiöiden perusteena olevassa arvioinnissa ei otettu huomioon perusoikeuksia, ilmastonmuutoksen vaikutuksia perusoikeuksiin tai unionin päästötavoitteiden osuutta ilmastonmuutokseen. Riidanalaisessa päätöksessä viitataan vain kyseisessä arvioinnissa tietyistä – muttei kaikista – perusoikeuksista tehtyyn analyysiin. Kyseisessä arvioinnissa ei lainkaan arvioida sitä, miten laajasti ilmastonmuutos (mukaan lukien ilmastonmuutos, johon unionin päästötavoitteilla myötävaikutetaan) voi vaikuttaa näihin perusoikeuksiin.

____________

¹ Tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin 6.9.2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1367/2006 (EUVL 2006, L 264, s. 13), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2021/1767.

¹ Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/2126 muuttamisesta jäsenvaltioiden vuosittaisten päästökiintiöiden tarkistamiseksi kaudeksi 2023–2030 28.6.2023 annettu komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2023/1319 (EUVL 2023, L 163, s. 9).