UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (ensimmäinen jaosto)
1 päivänä helmikuuta 2012 (*)
Ympäristö – Direktiivi 2003/87/EY – Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmä – Belgian päästöoikeuksia koskeva kansallinen jakosuunnitelma kaudeksi 2008–2012 – Asetuksen (EY) N:o 2216/2004 44 artikla – Jälkikäteen tehtävä korjaus – Uusi osallistuja – Päätös, jolla yhteisön riippumattoman tapahtumalokin keskusvalvoja määrätään kirjaamaan korjaus kansallista jakosuunnitelmaa koskevaan tauluun
Asiassa T‑237/09,
Région wallonne (Belgia), edustajinaan asianajajat J.‑M. De Backer, A. Lepièce, I.‑S. Brouhns ja S. Engelen,
kantajana,
vastaan
Euroopan komissio, asiamiehinään E. White ja O. Beynet,
vastaajana,
jossa vaaditaan kumoamaan osittain Belgian kuningaskunnan ilmoittamasta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kansallisesta jakosuunnitelmasta kaudeksi 2008–2012 27.3.2009 tehty komission päätös, jolla keskusvalvoja määrätään kirjaamaan Belgian kansallista jakosuunnitelmaa koskevaan tauluun esitetty korjaus yhteisön riippumattomaan tapahtumalokiin,
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (ensimmäinen jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja J. Azizi (esittelevä tuomari) sekä tuomarit M. E. Martins Ribeiro ja S. Frimodt Nielsen,
kirjaaja: hallintovirkamies C. Kristensen,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 20.9.2011 pidetyssä istunnossa esitetyn,
on antanut seuraavan
tuomion
Asiaa koskevat oikeussäännöt
1 Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13.10.2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/87/EY (EUVL L 275, s. 32), sellaisena kuin se on muutettuna 27.10.2004 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2004/101/EY (EUVL L 338, s. 18), toteutetaan sen 1 artiklan mukaan kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmä Euroopan yhteisössä (jäljempänä päästöoikeuksien kaupan järjestelmä) kasvihuonekaasupäästöjen, erityisesti hiilidioksidin, vähentämiseksi sekä kustannustehokkaasti että taloudellisesti.
2 Tässä tarkoituksessa direktiivissä 2003/87 säädetään ensisijaisesti, että sen liitteessä I lueteltujen laitosten aiheuttamiin kasvihuonepäästöihin on saatava ennakkolupa ja että myönnetyt päästöoikeudet on jaettava kansallisten jakosuunnitelmien mukaan.
3 Direktiivin 2003/87 9 artiklassa säädetään muun muassa seuraavaa:
”1. Kunkin jäsenvaltion on jokaista 11 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua kautta varten laadittava [kansallinen jako]suunnitelma, jossa esitetään päästöoikeuksien kokonaismäärä, jonka jäsenvaltio aikoo kyseiseksi kaudeksi myöntää, sekä se, miten sen on tarkoitus nämä oikeudet jakaa. [Kansallisen jako]suunnitelman laatimisessa on käytettävä objektiivisia ja avoimia perusteita, mukaan lukien liitteessä III luetellut perusteet, ja siinä on otettava asianmukaisesti huomioon yleisön huomautukset. – –
– –
3. Jäsenvaltion tehtyä 1 kohdan mukaisen ilmoituksen kansallisesta jakosuunnitelmasta komissio voi kolmen kuukauden kuluessa hylätä suunnitelman tai sen osan sillä perusteella, että se ei ole liitteessä III lueteltujen perusteiden tai 10 artiklan mukainen. Jäsenvaltio voi tehdä 11 artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisen päätöksen vain, jos komissio hyväksyy ehdotetut muutokset. Komission on perusteltava hylkäävä päätös.”
4 Direktiivin 2003/87 11 artiklan 2 kohdassa säädetään seuraavaa:
”Kunkin jäsenvaltion on päätettävä 1 päivänä tammikuuta 2008 alkavaa viisivuotiskautta ja kutakin sitä seuraavaa viisivuotiskautta varten myönnettävien päästöoikeuksien kokonaismäärästä ja aloitettava menettely päästöoikeuksien jakamiseksi kunkin laitoksen toiminnanharjoittajalle. Päätös on tehtävä vähintään 12 kuukautta ennen kunkin kauden alkamista ja sen on perustuttava 9 artiklan nojalla laadittuun kyseisen jäsenvaltion kansalliseen jakosuunnitelmaan ja oltava 10 artiklan mukainen, ottaen asianmukaisesti huomioon yleisön huomautukset.”
5 Direktiivin 2003/87 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 280/2004/EY mukaisesta standardoidusta ja suojatusta rekisterijärjestelmästä 21.12.2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2216/2004 (EUVL L 386, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 31.7.2007 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 916/2007 (EUVL L 200, s. 5), 38 artiklan, jonka otsikko on ”Kauden 2005–2007 kansallista jakosuunnitelmaa koskeva taulu”, 1 ja 2 kohdassa säädetään seuraavaa:
”1. Jokaisen jäsenvaltion on annettava viimeistään 1 päivänä lokakuuta 2004 komissiolle tiedoksi kansallista jakosuunnitelmaansa koskeva taulu, joka vastaa direktiivin 2003/87/EY 11 artiklan mukaisesti tehtyä päätöstä. Jos kansallista jakosuunnitelmaa koskeva taulu perustuu komissiolle ilmoitettuun kansalliseen jakosuunnitelmaan, jota ei ole hylätty direktiivin 2003/87/EY 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti tai johon komissio on hyväksynyt ehdotettuja muutoksia, komissio määrää keskusvalvojan kirjaamaan kansallista jakosuunnitelmaa koskevan taulun yhteisön riippumattomaan tapahtumalokiin – –.
2. Jäsenvaltion on ilmoitettava jokaisesta kansalliseen jakosuunnitelmaansa tehdystä korjauksesta sekä jokaisesta sen kansallista jakosuunnitelmaa koskevaan tauluun tehdystä vastaavasta korjauksesta komissiolle. Jos kansallista jakosuunnitelmaa koskevaan tauluun tehty korjaus perustuu komissiolle ilmoitettuun kansalliseen jakosuunnitelmaan, jota ei ole hylätty direktiivin [2003/87] 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti tai johon komissio on hyväksynyt muutoksia, ja korjaus on tehty kyseisessä kansallisessa jakosuunnitelmassa esitetyn metodologian mukaisesti tai on seurausta tietojen tarkentamisesta, komissio määrää keskusvalvojan kirjaamaan vastaavan korjauksen yhteisön riippumattomassa tapahtumalokissa olevaan kansallista jakosuunnitelmaa koskevaan tauluun – –. Kaikissa muissa tapauksissa jäsenvaltion on ilmoitettava kansalliseen jakosuunnitelmaansa tehty korjaus komissiolle ja jos komissio ei hylkää korjausta direktiivin 2003/87/EY 9 artiklan 3 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen, komissio määrää keskusvalvojan kirjaamaan vastaavan korjauksen yhteisön riippumattomassa tapahtumalokissa olevaan kansallista jakosuunnitelmaa koskevaan tauluun – –.”
6 Muutetun asetuksen N:o 2216/2004 44 artiklan, jonka otsikko on ”Kansallista jakosuunnitelmaa koskeva taulu kaudeksi 2008–2012 – –”, 1 ja 2 kohdassa säädetään seuraavaa:
”1. Jokaisen jäsenvaltion on annettava viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2007 – – komissiolle tiedoksi kansallista jakosuunnitelmaansa koskeva taulu, joka vastaa direktiivin 2003/87/EY 11 artiklan mukaisesti tehtyä päätöstä. Jos kansallista jakosuunnitelmaa koskeva taulu perustuu komissiolle ilmoitettuun kansalliseen jakosuunnitelmaan, jota ei ole hylätty direktiivin 2003/87/EY 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti tai johon komissio on hyväksynyt ehdotettuja muutoksia, komissio määrää keskusvalvojan kirjaamaan kansallista jakosuunnitelmaa koskevan taulun yhteisön riippumattomaan tapahtumalokiin – –.
2. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle jokaisesta kansalliseen jakosuunnitelmaansa tehdystä korjauksesta sekä jokaisesta sen kansallista jakosuunnitelmaa koskevaan tauluun tehdystä vastaavasta korjauksesta. Jos kansallista jakosuunnitelmaa koskevaan tauluun tehty korjaus perustuu komissiolle ilmoitettuun kansalliseen jakosuunnitelmaan, jota ei ole hylätty direktiivin 2003/87/EY 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti tai johon komissio on hyväksynyt muutoksia, ja korjaus on seurausta tietojen tarkentamisesta, komissio määrää keskusvalvojan kirjaamaan vastaavan korjauksen – – kansallista jakosuunnitelmaa koskevaan tauluun.
Kaikki tällaiset uusia osallistujia koskevat korjaukset on tehtävä tämän asetuksen XI a liitteessä vahvistetun, kansallista jakosuunnitelmaa koskeviin tauluihin tehtäviä automaattisia korjauksia koskevan prosessin mukaisesti.
Kaikki tällaiset korjaukset, jotka eivät liity uusiin osallistujiin, on tehtävä tämän asetuksen XIV liitteessä vahvistettujen alustusmenettelyjen mukaisesti.
Kaikissa muissa tapauksissa jäsenvaltion on ilmoitettava kansalliseen jakosuunnitelmaansa tehty korjaus komissiolle ja jos komissio ei hylkää korjausta direktiivin 2003/87/EY 9 artiklan 3 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen, komissio määrää keskusvalvojan kirjaamaan vastaavan korjauksen – – kansallista jakosuunnitelmaa koskevaan tauluun – –.”
Asian tausta
7 Belgian kuningaskunta ilmoitti 29.9.2006 päivätyllä kirjeellä direktiivin 2003/87 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti Euroopan komissiolle kansallisen jakosuunnitelmansa kaudeksi 2008–2012.
8 Belgian kansallinen jakosuunnitelma koostuu kolmesta jakosuunnitelmasta, jotka ympäristönsuojelusta vastaavat Flanderin, Brysselin pääkaupunkiseudun ja Vallonian hallintoalueet ovat laatineet. Kansallinen jakosuunnitelma on laadittu koordinoidusti näiden kolmen alueen ja liittovaltion välillä tehtyjen yhteistyösopimusten perusteella.
9 Komissio totesi ”Belgian [kuningaskunnan] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY mukaisesti ilmoittamasta kansallisesta jakosuunnitelmasta” 16.1.2007 tekemässään päätöksessä, ettei se vastusta Belgian kansallista jakosuunnitelmaa edellyttäen, että siihen tehdään tiettyjä muutoksia.
10 Belgian kuningaskunta ilmoitti 28.2.2008 komissiolle muutetun kansallisen jakosuunnitelman. Muutokset kohdistuivat erityisesti Vallonian hallintoaluetta koskevaan kansallisen jakosuunnitelman osuuteen.
11 Komissio ilmoitti Belgian kuningaskunnalle ympäristön pääosaston pääjohtajan allekirjoittamalla 18.4.2008 päivätyllä kirjeellä, ettei tiettyjä Belgian kansalliseen jakosuunnitelmaan tehtyjä Vallonian hallintoalueen osuutta koskevia muutoksia voitu hyväksyä.
12 Belgian kuningaskunta ilmoitti 27.6.2008 päivätyllä kirjeellä komissiolle uuden muutetun kansallisen jakosuunnitelman.
13 Belgian muutetun kansallisen jakosuunnitelman sivulla 37 todetaan otsikon ”Tietoja uusille osallistujille päästöoikeusreservin hallinnasta” jälkeen seuraavaa:
”Vallonian hallintoalueen päästökauppaa koskevaan kohtaan sisältyvät päästöoikeudet on varattu uusille osallistujille, ja niiden määrä on 1 750 277 päästöoikeutta vuodessa.
– –
[Vallonian] hallintoalueen aikomuksena on käyttää uusille osallistujille tarkoitettu päästöoikeusreservi seuraavasti:
Laitokset, joita päästöoikeusreservi koskee: päästöoikeuksien kaupan järjestelmän käyttöönottamisesta 10.11.2004 annetussa Vallonian hallintoalueen asetuksessa – –, uudet osallistujat määritellään seuraavasti – –:
’– – tietyn viiteajanjakson ajaksi – – päästöoikeuksien kaupan järjestelmään osallistuvalla uudella osallistujalla tarkoitetaan
a) laitosta, joka harjoittaa yhtä tai useampaa sellaista toimintaa tai käyttää sellaisia laitteistoja, joista aiheutuu nimettyjä kasvihuonekaasuja ja jotka eivät sisälly komissiolle ilmoitettuun Vallonian hallintoalueen jakosuunnitelmaan – –, ja joka on saanut näitä nimettyjä kasvihuonekaasupäästöjä koskevan ympäristöluvan sen jälkeen, kun edellä mainittu ilmoitus komissiolle on tehty;
b) laitosta, joka harjoittaa yhtä tai useampaa toimintaa tai käyttää laitteistoja, joista aiheutuu nimettyjä kasvihuonekaasuja ja jotka sisältyvät komissiolle ilmoitettuun Vallonian hallintoalueen jakosuunnitelmaan – –, ja joka on saanut näitä nimettyjä kasvihuonekaasupäästöjä koskevan ympäristöluvan laitoksen luonteessa tai toiminnassa tapahtuneen sellaisen muutoksen tai laitoksen sellaisen laajennuksen vuoksi, joka on johtanut nimettyjen kasvihuonekaasupäästöjen merkittävään lisääntymiseen verrattuna päästöihin, joiden perusteella alustavasti myönnetyt päästöoikeudet on määritetty, ja kun ympäristölupa on myönnetty sen jälkeen, kun edellä mainittu ilmoitus komissiolle on tehty, tai laitosta, jonka nimetyt kasvihuonekaasupäästöt ovat lisääntyneet merkittävästi verrattuna päästöihin, joiden perusteella alustavasti myönnetyt päästöoikeudet on määritetty, – – toiminnanharjoittajan kirjaaman muutoksen tai laajennuksen myötä sen jälkeen, kun edellä mainittu ilmoitus komissiolle on tehty.’”
14 Belgian muutetun kansallisen jakosuunnitelman sivulla 38 täsmennetään erityisesti, että Vallonian hallintoalue jakaa ”kaikki kauden 2008–2012 päästöoikeusreservin päästöoikeudet siinä järjestyksessä kuin niitä haetaan”.
15 Belgian muutetun kansallisen jakosuunnitelman sivuilla 51 ja 52 ovat liitteet Va, Vb ja Vc.
16 Liitteessä Va, jonka otsikko on ”Kansallisessa jakosuunnitelmassa jo huomioon otetut uudet osallistujat” ja ”Vuodesta 2008 päästöoikeuksia saavat uudet osallistujat”, olevassa taulukossa on luettelo laitoksista, joihin kuuluu numerolla 11 merkitty laitos ”Arcelor-Mittal haut fourneau 6”. Liitteen alaviitteessä täsmennetään, että tälle laitokselle ja eräälle toiselle taulukossa nimetylle laitokselle ”jaetaan päästöoikeuksia vähitellen sitä mukaa kuin reserviä täydennetään”. Taulukossa esitetään Arcelor-Mittal haut fourneau 6 -laitokselle yhteensä 12 949 538 päästöoikeutta kaudeksi 2008–2012. Taulukossa on myös eritelty tälle laitokselle mainitulla ajanjaksolla jaettavat vuotuiset päästöoikeudet. Taulukon toisessa sarakkeessa, joka koskee vuotta 2008, Arcelor-Mittal haut fourneau 6 -laitokselle jaettavien päästöoikeuksien määräksi ilmoitetaan 700 000, kun taas seuraavissa, vuosia 2009–2012 koskevissa sarakkeissa tämä määrä on 1 000 000 vuodeksi 2009 ja 3 749 846 kullekin vuodelle 2010–2012.
17 Liite Vb, jonka otsikko on ”Ympäristöluvan saaneet uudet osallistujat, jotka eivät vielä ole toiminnassa (arvio)”, sisältää luettelon mainituista laitoksista.
18 Liite Vc, jonka otsikko on ”Uudet osallistujat, jotka eivät vielä ole saaneet ympäristölupaa ja jotka eivät vielä ole toiminnassa (arvio)”, sisältää luettelon mainituista laitoksista.
19 Belgian kansallisen jakosuunnitelman liite VI, jonka otsikko on ”Keskimääräiset vuotuiset päästöoikeudet, jotka jaetaan kauden 2008–2012 päästöoikeuksien jaossa jo huomioiduille nykyisille yrityksille ja uusille laitoksille (tai tuotannon lisäykseen) (Jakotaulukko)”, sisältää taulukon laitosten päästöoikeuksista. Siinä lueteltuihin laitoksiin kuuluu numerolla 11 merkitty laitos ”Arcelor – Cockerill Sambre_HF6_Seraing”, joka on kuvattu vuosia 2008–2012 koskevissa sarakkeissa ”uudeksi osallistujaksi” mutta jolle jaettavien päästöoikeuksien määrää ei ole ilmoitettu.
20 Komissio ilmoitti 30.6.2008 päivätyllä ja ympäristön pääosaston pääjohtajan allekirjoittamalla kirjeellä Belgian kuningaskunnalle, ettei se vastustaisi Belgian uutta muutettua kansallista jakosuunnitelmaa.
21 Belgian kuningaskunta ilmoitti 30.7.2008 päivätyllä kirjeellä komissiolle direktiivin 2003/87 11 artiklan 2 kohdan mukaisesta päästöoikeuksien jakopäätöksestään sekä asetuksen N:o 2216/2004 44 artiklan 1 kohdan mukaisesti kansallista jakosuunnitelmaa koskevan taulunsa kaudeksi 2008–2012.
22 Komissio määräsi 10.10.2008 tehdyn päätöksen 1 artiklassa keskusvalvojan kirjaamaan Belgian kansallista jakosuunnitelmaa koskevan taulun yhteisön riippumattomaan tapahtumalokiin. Tämän päätöksen johdanto-osan toisessa perustelukappaleessa todetaan, että ”komissio katsoo, että ilmoitettu [Belgian kansallista jakosuunnitelmaa koskeva] taulu vastaa päästöoikeuksien jakopäätöstä ja perustuu Belgian kuningaskunnan ilmoittamaan kansalliseen jakosuunnitelmaan, sellaisena kuin se on muutettuna, eikä komissio ole vastustanut sitä – –”. (Belgian kansallista jakosuunnitelmaan koskeva taulu on 10.10.2008 tehdyn päätöksen 2 artiklan mukaan päätöksen liitteenä.
23 Belgian kuningaskunta ilmoitti 18.2.2009 päivätyllä kirjeellä komissiolle korjauksia sisältävän Belgian muutettua kansallista jakosuunnitelmaa koskevan taulun. Kyseisen kirjeen liitteenä olevassa taulussa, jonka otsikkona on ”Belgian kauden 2008–2012 kansallisen jakosuunnitelman korjaukset” ja ”päästöoikeuskorjaukset”, viitataan Seraingissa sijaitsevaan Arcelor-Mittalin laitokseen nimeltä Arcelor-Cockerill Sambre_HF6_Seraing, jonka numero on 116 (jäljempänä laitos nro 116), jolle on tarkoitus jakaa 700 000 päästöoikeutta vuonna 2008 eikä lainkaan päästöoikeuksia vuosina 2009–2012 (sarakkeiden kohdat ovat tyhjillään). Näin ollen tälle laitokselle koko kaudella 2008–2012 jaettavien päästöoikeuksien yhteissummaksi ilmoitetaan taulun viimeisessä sarakkeessa 700 000 päästöoikeutta.
24 Komissio määräsi asetuksen N:o 2216/2004 44 artiklan 2 kohdan perusteella 27.3.2009 tehdyn päätöksen (jäljempänä riidanalainen päätös) 1 artiklassa keskusvalvojan kirjaamaan Belgian kansallista jakosuunnitelmaa koskevaan tauluun esitetyt korjaukset yhteisön riippumattomaan tapahtumalokiin.
25 Riidanalaisen päätöksen 2 artiklan mukaan Belgian kansallista jakosuunnitelmaa koskevaan tauluun tehdyt korjaukset esitetään päätöksen liitteessä. Liite ei sisällä laitosta nro 116 koskevaa korjausta.
26 Riidanalaisen päätöksen johdanto-osan kolmannessa perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:
”Komissio katsoo, ettei laitosta nro 116 – – koskevia ilmoitettuja korjauksia voida hyväksyä, sillä ne eivät noudata [Belgian kansallisessa jakosuunnitelmassa] esitettyä menetelmää – –”.
27 Tämän päätöksen johdanto-osan neljännessä perustelukappaleessa komissio ilmoittaa, että muut ilmoitetuista korjauksista ovat Belgian kansallisen jakosuunnitelman mukaisia.
Oikeudenkäynti ja asianosaisten vaatimukset
28 Kantajana oleva Région wallonne (Vallonian hallintoalue) nosti nyt käsiteltävän kanteen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamoon 17.6.2009 toimittamallaan kannekirjelmällä.
29 Région wallonne pyysi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamoon samana päivänä toimittamallaan erillisellä asiakirjalla, että asia käsiteltäisiin kyseisen tuomioistuimen työjärjestyksen 76 a artiklassa tarkoitetussa nopeutetussa menettelyssä.
30 Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamoon 9.7.2009 toimittamallaan asiakirjalla Région wallonne peruutti nopeutettua menettelyä koskevan pyyntönsä.
31 Région wallonne vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
– kumoaa riidanalaisen päätöksen siltä osin kuin siinä hylätään Belgian kansallista jakosuunnitelmaa koskevaan tauluun tehty korjaus, joka koskee laitokselle nro 116 kaudeksi 2008–2012 jaettavia päästöoikeuksia
– velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
32 Komissio vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
– hylkää kanteen
– velvoittaa Région wallonnen korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
33 Unionin yleinen tuomioistuin pyysi työjärjestyksen 64 artiklassa tarkoitettuna prosessinjohtotoimena asianosaisia toimittamaan tiettyjä asiakirjoja ja vastaamaan kirjallisesti tiettyihin kysymyksiin. Asianosaiset vastasivat näihin pyyntöihin asetetuissa määräajoissa.
34 Koska eräs jaoston tuomareista on estynyt osallistumasta esillä olevan asian käsittelyyn, unionin yleisen tuomioistuimen presidentti nimesi työjärjestyksen 32 artiklan 3 kohdan mukaisesti toisen tuomarin täydentämään jaoston kokoonpanoa.
35 Unionin yleinen tuomioistuin (ensimmäinen jaosto) päätti esittelevän tuomarin kertomuksen perusteella aloittaa suullisen käsittelyn.
36 Asianosaisten lausumat ja vastaukset unionin yleisen tuomioistuimen esittämiin suullisiin kysymyksiin kuultiin 20.9.2011 pidetyssä istunnossa.
Oikeudellinen arviointi
Yhteenveto kumoamisperusteista
37 Région wallonne esittää riidanalaisen päätöksen osittaista kumoamista koskevan vaatimuksensa tueksi neljä kumoamisperustetta.
38 Ensimmäinen niistä koskee asetuksen N:o 2216/2004 44 artiklan 2 kohdan rikkomista. Perusteessa on kaksi osaa, jotka koskevat oikeudellista virhettä ja ilmeistä arviointivirhettä.
39 Toinen peruste koskee EY 253 artiklassa tarkoitetun perusteluvelvollisuuden laiminlyömistä.
40 Kolmas peruste koskee oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteiden loukkaamista.
41 Neljäs peruste koskee ”yhteisön lojaliteettiperiaatteen ja hyvän hallinnon periaatteen” loukkaamista.
Kantajan esittämien kumoamisperusteiden tehokkuus
42 Komissio väittää ensisijaisesti, että Région wallonnen esittämät kumoamisperusteet ovat tehottomia.
43 Komission mukaan asetuksen N:o 2216/2004 44 artiklan 2 kohdan neljännen alakohdan nojalla on niin, että jäsenvaltion on tehtävä direktiivin 2003/87 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti uusi ilmoitus jokaisesta kansallisen jakosuunnitelman muutoksesta, joka ei ole saman asetuksen 44 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen perusteiden mukainen, sillä kansallista jakosuunnitelmaa koskevaan tauluun tehtävien korjausten kirjaamismenettely ei voi korvata ilmoitusmenettelyä eikä oikeuttaa komissiota kirjaamaan korjauksia, jotka edellyttävät varsinaisen kansallisen jakosuunnitelman muuttamista. Käsiteltävässä asiassa Belgian kuningaskunta on kuitenkin pyytänyt ainoastaan kirjaamaan joitakin kansallista jakosuunnitelmaa koskevaan tauluun tehtyjä korjauksia, kuten laitosta nro 116 koskevan korjauksen, joka olisi kuitenkin jo sellaisenaan edellyttänyt Belgian kansallisen jakosuunnitelman muuttamista, sillä se ei perustunut tässä jakosuunnitelmassa tarkoitettuihin menettelyihin. Komissio ei näin ollen lausunut riidanalaisessa päätöksessä laitosta nro 116 koskevasta korjauksesta. Pyydetty korjaus mainitaan ainoastaan ylimääräisenä seikkana riidanalaisen päätöksen johdanto-osan kolmannessa perustelukappaleessa eikä sen päätösosassa. Maininta laitosta nro 116 koskevan korjauksen kirjaamatta jäämisestä ei siis voi muuttaa riidanalaisen päätöksen sisältöä tai luonnetta ja tehdä siitä tältä osin implisiittistä hylkäyspäätöstä, kuten kantaja väittää.
44 On kuitenkin todettava, että komissio on väärässä väittäessään, ettei riidanalaisella päätöksellä ole Région wallonnelle vastaisia sitovia oikeusvaikutuksia.
45 Kuten vakiintuneessa oikeuskäytännössä on tosin todettu, vain päätöksen päätösosalla voi olla oikeusvaikutuksia, ja näin ollen vain se voi olla jollekulle vastainen, olivatpa tämän päätöksen perustelut mitkä hyvänsä. Sitä vastoin päätöksen perusteluissa esitetyistä arvioinneista sinänsä ei voida nostaa kumoamiskannetta, ja unionin tuomioistuimet voivat valvoa niiden laillisuutta vain, jos ne ovat jollekulle vastaisen päätöksen perusteluina välttämätön tuki tämän asiakirjan päätösosalle (ks. vastaavasti asia C‑164/02, Alankomaat v. komissio, määräys 28.1.2004, Kok., s. I‑1177, 21 kohta ja asia T‑387/04, EnBW Energie Baden-Württemberg v. komissio, määräys 30.4.2007, Kok., s. II‑1195, 127 kohta). Vaikka käsiteltävässä asiassa kyseessä olevan riidanalaisen päätöksen päätösosassa ei nimenomaisesti hylätä laitosta nro 116 koskevaa pyydettyä korjausta, päätöksen 2 artiklasta, liitteestä ja johdanto-osan kolmannesta perustelukappaleesta yhdessä luettuina käy ilmi, että juuri kyseisessä perustelukappaleessa mainitusta hylkäämisperusteesta johtuu, ettei tätä korjausta ole sisällytetty korjauksia koskevaan liitteeseen, joka keskusvalvojan oli päätöksen 1 artiklan nojalla sisällytettävä Belgian kansallisen jakosuunnitelman tauluun.
46 Vaikka siis oletettaisiin, kuten komissio väittää, että Belgian kuningaskunnan olisi pitänyt noudattaa käsiteltävässä asiassa direktiivin 2003/87 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä, jonka mukaisesti ilmoitetaan muutetusta kansallisesta jakosuunnitelmasta, ja ettei komissiolla olisi ollut asetuksen N:o 2216/2004 44 artiklan 2 kohdan perusteella toimivaltaa tutkia ja hylätä laitosta nro 116 koskevaa korjausta, tästä huolimatta riidanalaisesta päätöksestä ilmenee sen keskeisten perustelujen valossa luettuna, että komissio on nimenomaisesti ottanut kantaa pyyntöön ja hylännyt sen.
47 Kuten komissiokin myönsi istunnossa, tätä arviointia ei kyseenalaista sen paremmin komission väite, jonka mukaan se ei ole lausunut kyseisestä korjauksesta, kuin sekään väite, ettei riidanalaisen päätöksen johdanto-osan kolmas perustelukappale vaikuta päätöksen päätösosaan. Kun johdanto-osan kolmannessa perustelukappaleessa nimittäin täsmennetään sekä riidanalaisen päätöksen 2 artiklan että sen liitteen, jotka eivät sisällä laitosta nro 116 koskevaa pyydettyä korjausta, ulottuvuus, tämä perustelukappale muodostaa edellä 45 kohdassa mainitussa oikeuskäytännössä tarkoitetun välttämättömän perustan paitsi kyseisen päätöksen 2 artiklalle myös sen 1 artiklalle, jotka yhdessä määrittävät keskusvalvojalle annetun korjausta koskevan määräyksen ulottuvuuden ja joita on luettava kyseisen johdanto-osan valossa.
48 Tästä seuraa, että kanteen tueksi esitetyt kumoamisperusteet ovat tehokkaita ja että komission väitteet tästä seikasta on hylättävä.
Asetuksen N:o 2216/2004 44 artiklan 2 kohdan rikkomista koskeva kumoamisperuste
49 Käsiteltävän kumoamisperusteen ensimmäinen osa koskee oikeudellista virhettä, ja Région wallonne väittää siinä lähinnä, ettei komissiolla ollut oikeutta tehdä riidanalaista päätöstä siltä osin, kuin siinä hylätään laitosta nro 116 koskeva pyydetty korjaus, ja perustaa sitä asetuksen N:o 2216/2004 44 artiklan 2 kohdan toiseen virkkeeseen, jonka soveltamisalan se on jättänyt ottamatta huomioon. Toisin kuin tämän asetuksen 38 artiklan 2 kohdan toinen virke, jota sovelletaan jakokauteen 2005–2007, edellä mainittu säännös ei Région wallonnen mukaan koske kansallista jakosuunnitelmaa koskevaan tauluun ehdotetun korjauksen hylkäämistä komission mainitsemasta syystä eli siksi, ettei kyseinen korjaus väitetysti ole kansallisessa jakosuunnitelmassa tarkoitettujen menettelyjen mukainen.
50 Kumoamisperusteen toisessa osassa, joka koskee ilmeistä arviointivirhettä, Région wallonne väittää, että asetuksen N:o 2216/2004 44 artiklan 2 kohdassa erotetaan toisistaan kaksi erityyppistä korjausta, joita jäsenvaltiot voivat tehdä kansallista jakosuunnitelmaa koskevaan tauluun, eli yhtäältä ensimmäisessä alakohdassa korjaukset, jotka perustuvat kansallisen jakosuunnitelman, jota komissio ei ole hylännyt, määräyksiin ja jotka ovat seurausta tietojen tarkentamisesta, ja toisaalta neljännessä alakohdassa korjaukset, joiden vuoksi kansallista jakosuunnitelmaa on muutettava ja jotka edellyttävät siten direktiivin 2003/87 9 artiklan 3 kohdan mukaista tarkastelua. Région wallonnen mukaan laitosta nro 116 koskeva pyydetty korjaus perustuu Belgian kansalliseen jakosuunnitelmaan, eikä suunnitelmaa ole tarpeen muuttaa asetuksen N:o 2216/2004 44 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun toisen korjaustyypin vuoksi. Se täsmentää tästä lähinnä, että Belgian kansallisen jakosuunnitelman liitteestä Va käy selvästi ilmi, että laitokselle nro 116 jaetaan päästöoikeuksia ”vähitellen sitä mukaa kuin reserviä täydennetään”, minkä vuoksi sille voidaan jakaa päästöoikeuksia asteittain talousarvioon liittyvien pakottavien syiden ja reservin tilanteen perusteella, kun otetaan erityisesti huomioon nykyisten laitosten mahdolliset sulkemiset ja ilmoitettujen teollisuuden alan hankkeiden tosiasiallinen toteuttaminen.
51 Komissio väittää toissijaisesti, ettei käsiteltävä kumoamisperuste ole perusteltu.
52 Komissio väittää kumoamisperusteen ensimmäisestä osasta lähinnä, että kansallista jakosuunnitelmaa koskevan taulun voidaan katsoa perustuvan kansalliseen jakosuunnitelmaan ainoastaan, jos se perustuu tässä jakosuunnitelmassa tarkoitettuihin jakomenetelmiin eikä sellaisiin menetelmiin, joita suunnitelmassa ei mainita. Asetuksen N:o 2216/2004 44 artiklan 2 kohdan mukaan kahden edellytyksen on täytyttävä eli pyydetyn korjauksen on perustuttava kansalliseen jakosuunnitelmaan ja sen on oltava seurausta tietojen tarkentamisesta, mistä ei ole kyse käsiteltävässä asiassa. Komission mukaan riidanalaisen korjauksen kirjaamatta jättäminen siksi, ettei se perustunut Belgian kansalliseen jakosuunnitelmaan, tarkoitti myös sitä, ettei korjaus ollut kyseisessä jakosuunnitelmassa tarkoitettujen menetelmien mukainen. Näin ollen komissio saattoi käyttää riidanalaisen päätöksen ja riidanalaisen korjauksen kirjaamatta jättämisen perusteena sitä, ettei kyseinen korjaus ollut Belgian kansallisessa jakosuunnitelmassa tarkoitettujen menetelmien mukainen.
53 Komissio väittää kumoamisperusteen toisesta osasta lähinnä, että pyydetty päästöoikeuksien jakaminen laitokselle nro 116 on ristiriidassa Belgian kansallisessa jakosuunnitelmassa tarkoitettujen menetelmien kanssa, sillä kyseisessä jakosuunnitelmassa todetaan, että kaikkien uusien osallistujien päästöoikeuksien jakamisesta päätetään koko kaudeksi 2008–2012. Sen mukaan laitokselle nro 116 ei myöskään jaeta päästöoikeuksia suoraan reservistä vaan ”vähitellen sitä mukaa kuin reserviä täydennetään”. Tätä jakomenetelmää ei kuitenkaan pidä tulkita niin, että toimivaltaisella viranomaisella olisi sen nojalla harkintavaltaa sen päättäessä vuosittain niiden päästöoikeuksien määrästä, jotka se aikoo jakaa kyseessä olevalle laitokselle. Kaikkia Belgian kansallisessa jakosuunnitelmassa tarkoitettuja jakomenetelmiä on sen sijaan tulkittava johdonmukaisesti siten, että niissä ”määrätään toimivaltainen viranomainen myöntämään laitokselle [nro 116] koko kaudeksi 2008–2012 päästöoikeudet, joiden kokonaismäärä ja vuotuinen määrä voivat olla Belgian kansallisen jakosuunnitelman liitteessä Va tarkoitettuja määriä pienemmät päästöoikeusreservin tilanteesta riippuen”.
54 Komissio katsoo, että tämä näkemys noudattaa direktiivin 2003/87 ja erityisesti sen 9 artiklan 1 kohdan henkeä, sillä kyseisen kohdan nojalla kansallisten jakosuunnitelmien on noudatettava liitteessä III lueteltuja perusteita ja etenkin perusteita 5 ja 6, jotka koskevat yritysten välisen syrjintäkiellon periaatetta ja velvollisuutta varmistaa uusien osallistujien mahdollisuudet osallistua päästöoikeuksien kauppaan. Väite, jonka mukaan uudet osallistujat jaetaan ”ensisijaisiin” uusiin osallistujiin, joihin yksinomaan sovelletaan Belgian kansallisen jakosuunnitelman 5 osan sääntöjä, ja ”toissijaisiin” uusiin osallistujiin, joihin sovelletaan täydentävää jakosääntöä, jonka mukaan päästöoikeuksia jaetaan ”vähitellen sitä mukaa kuin reserviä täydennetään”, ei voi menestyä, sillä mainitun osan yleissääntöjä on sovellettava kaikkiin uusiin osallistujiin, mukaan luettuina ”toissijaiset” uudet osallistujat. Komission mukaan on nimittäin niin, että jos päästöoikeusreservistä ei riitä päästöoikeuksia jaettavaksi ”toissijaisille” uusille osallistujille ja jos päästöoikeusreserviä ei täydennetä, nämä uudet osallistujat eivät saa lainkaan päästöoikeuksia, kun sovelletaan hakemisjärjestyksen sääntöä. Komissio päättelee tästä, että päästöoikeuksien jakoa koko kaudeksi 2008–2012 koskevan säännön mukaisesti ”toissijaiselle” uudelle osallistujalle, kuten laitokselle nro 116, on myönnettävä päästöoikeudet vuosiksi 2008–2012 eikä ainoastaan yhdeksi tai kahdeksi vuodeksi. Jaettavien päästöoikeuksien määrä on siis määritettävä koko ajanjakson osalta etukäteen – ei vuosittain ja harkinnanvaraisesti – sen mukaan, kuinka paljon päästöoikeuksia täydennetyssä reservissä on, sen säännön mukaan, joka kieltää päästöoikeusreservin käytön kyseisille laitoksille alustavasti myönnettyjen päästöoikeuksien jälkikäteen tapahtuvaan muuttamiseen. Käsiteltävässä asiassa laitokselle nro 116 olisi siis myönnetty ainoastaan 700 000 päästöoikeutta koko kyseiseksi kaudeksi.
55 Unionin yleinen tuomioistuin muistuttaa, että asetuksen N:o 2216/2004 44 artiklan 2 kohdassa säädetään kahdesta perusteesta, joiden on samanaikaisesti täytyttävä, jotta kansallista jakosuunnitelmaa koskevaan tauluun voidaan tehdä korjaus tarvitsematta noudattaa direktiivin 2003/87 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua muutetun kansallisen jakosuunnitelman ilmoitusmenettelyä. Yhtäältä korjauksen on perustuttava kansalliseen jakosuunnitelmaan, sellaisena kuin se on ilmoitettu komissiolle, joka ei ole sitä hylännyt, ja toisaalta sen on oltava seurausta ”tietojen tarkentamisesta”. Kun nämä molemmat perusteet täyttyvät samanaikaisesti, komission on lisäksi asetuksen N:o 2216/2004 44 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan toisen virkkeen loppuosan nojalla määrättävä keskusvalvoja kirjaamaan kyseinen korjaus kansallista jakosuunnitelmaa koskevaan tauluun.
56 Ensimmäisen perusteen osalta on arvioitava, onko komissio osoittanut, että sen oli perusteltua päätellä riidanalaisessa päätöksessään, ettei keskusvalvojaa ollut tarpeen määrätä kirjaamaan laitosta nro 116 koskevaa pyydettyä korjausta Belgian kansallista jakosuunnitelmaa koskevaan tauluun, koska tämä korjaus ei ”perustunut komissiolle ilmoitettuun kansalliseen jakosuunnitelmaan, jota [se ei ole hylännyt]”.
57 Tältä osin on ensiksi huomattava, että vaikka riidanalainen päätös perustuu muodollisesti asetuksen N:o 2216/2004 44 artiklan 2 kohtaan, tämän päätöksen johdanto-osan kolmannessa perustelukappaleessa todetaan ainoastaan, että laitosta nro 116 koskeva korjaus hylätään siksi, ettei se ole ”Belgian kansallisessa jakosuunnitelmassa esitetyn menetelmän mukainen”, ja tämä perustelu vastaa sisällöltään kyseisen asetuksen 38 artiklan 2 kohtaa, jota ei sovelleta käsiteltävään asiaan, sillä se koskee ensimmäistä jakokautta 2005–2007.
58 Vaikka hyväksyttäisiin komission väite siitä, että sen käsiteltävässä asiassa soveltama peruste, joka koskee yhdenmukaisuutta ”kansallisessa jakosuunnitelmassa esitetyn menetelmän” kanssa, yhtyy siihen perusteeseen, jonka mukaan korjauspyynnön on ”perustuttava kansalliseen jakosuunnitelmaan”, sen paremmin riidanalaisessa päätöksessä kuin komission oikeudenkäynnin aikana esittämisissä kannanotoissakaan ei ole perusteltu sitä, miksi laitosta nro 116 koskeva pyydetty korjaus ei perustu Belgian kansalliseen jakosuunnitelmaan, sellaisena kuin se on asetuksen N:o 2216/2004 44 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoitettu komissiolle, joka ei ole sitä hylännyt.
59 Lisäksi on todettava, että Belgian kansallisen jakosuunnitelman liite Va, jonka otsikko on ”Kansallisessa jakosuunnitelmassa jo huomioon otetut uudet osallistujat” ja ”Vuodesta 2008 päästöoikeuksia saavat uudet osallistujat”, sisältää taulukon, jossa mainitaan numerolla 11 laitos nimeltä Arcelor-Mittal haut fourneau 6. Asianosaiset ovat yksimielisesti todenneet unionin yleisen tuomioistuimen kirjallisiin kysymyksiin antamissaan vastauksissa, että tällä laitoksella tarkoitettiin Arcelor – Cockerill Sambre_HF6_Seraing -laitosta, joka mainittiin yhtäältä samalla numerolla kyseisen suunnitelman liitteessä IV olevassa taulukossa ja toisaalta numerolla 116 Belgian kansallista jakosuunnitelmaa koskevan taulun riidanalaisessa korjauspyynnössä, sellaisena kuin Belgian kuningaskunta lähetti sen komissiolle 18.2.2009 päivätyllä kirjeellään; tässä taulussa esitettiin tälle laitokselle 700 000 päästöoikeutta sekä vuodeksi 2008 että koko jakokaudeksi 2008–2012 (ks. edellä 23 kohta).
60 Kiistatonta on myös se, että Belgian kansallisen jakosuunnitelman liitteessä Va olevassa taulukossa esitetään Arcelor-Mittal haut fourneau 6 -laitokselle yhteensä 12 949 538 päästöoikeutta kaudeksi 2008–2012, ja päästöoikeudet on jaettu siten, että vuodeksi 2008 jaetaan 700 000 päästöoikeutta, vuodeksi 2009 jaetaan 1 000 000 päästöoikeutta sekä vuosiksi 2010–2012 kunakin vuonna 3 749 846 päästöoikeutta (ks. edellä 16 kohta), vaikka tätä jakoa ei olekaan sisällytetty Belgian kansallisen jakosuunnitelman liitteessä VI olevaan taulukkoon, jossa vuosien 2008–2012 kohdalla lukee ainoastaan ”uusi osallistuja” (ks. edellä 19 kohta).
61 Laitokselle nro 116 vuodeksi 2008 tarkoitetut 700 000 päästöoikeutta, jotka ovat Belgian kansallista jakosuunnitelmaa koskevan taulun riidanalaisen korjauspyynnön kohteena, vastaavat siis mitä ilmeisimmin täsmälleen Belgian kansallisen jakosuunnitelman liitteessä Va olevassa taulukossa samalle laitokselle tarkoitettua päästöoikeuksien määrää. Komissio ei kuitenkaan kiistä tätä yhteensattumaa eikä sitä, ettei se ole vastustanut kyseisen jakosuunnitelman sisältöä direktiivin 2003/87 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa valvontamenettelyssä.
62 Komissio toteaa tästä ainoastaan, että näitä 700 000:ta päästöoikeutta on pidettävä enimmäismääränä, joka jaetaan laitokselle nro 116 koko kaudeksi 2008–2012 eikä pelkästään vuodeksi 2008 (ks. edellä 54 kohdan loppuosa). Tällaista tulkintaa tukee toki Belgian muutettua kansallista jakosuunnitelmaa, sellaisena kuin Belgian kuningaskunta sen ilmoitti 18.2.2009, koskevan taulun viimeinen sarake, jossa päästöoikeuksien kokonaismääräksi ilmoitetaan 700 000, kuten vuotta 2008 koskevassa ensimmäisessä sarakkeessa, mutta koko kaudeksi 2008–2012. Tämä seikka ei kuitenkaan sinänsä tue komission pääasiallista väitettä siitä, ettei riidanalainen korjauspyyntö perustu Belgian kansalliseen jakosuunnitelmaan, sellaisena kuin se on ilmoitettu asetuksen N:o 2216/2004 44 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja jota komissio ei ole hylännyt, vaan se sen sijaan vahvistaa, että laitokselle nro 116 tarkoitettu päästöoikeuksien kokonaismäärä, jota oli pyydetty koko mainituksi kaudeksi, alitti selvästi Belgian kansallisen jakosuunnitelman taulussa Va tarkoitetun päästöoikeuksien enimmäismäärän. Komissio ei näin ollen voi oikeudenkäynnin aikana moittia Belgian kuningaskuntaa siitä, että se on pyytänyt korjausta siihen päästöoikeuksien määrään, joka on käytettävissä ainoastaan vuonna 2008, eikä siihen määrään, joka on käytettävissä tätä seuraavina vuosina.
63 Tällaisessa tilanteessa on katsottava, että komissio on erehtynyt asetuksen N:o 2216/2004 44 artiklan 2 kohdan soveltamisesta, kun se on todennut, ettei laitosta nro 116 koskeva riidanalainen korjauspyyntö perustunut Belgian kansalliseen jakosuunnitelmaan, sellaisena kuin se oli ilmoitettu komissiolle, joka ei sitä ole hylännyt. Näin ollen ei ole tarpeen lausua siitä, koskiko pyyntö ”tietojen tarkistamista”, mistä komissiokaan ei ole esittänyt kantaansa sen paremmin riidanalaisessa päätöksessä kuin kirjelmissäänkään.
64 Komissio ei voi myöskään kyseenalaistaa tätä arviointia väittämällä, että riidanalainen korjauspyyntö oli joka tapauksessa ristiriidassa Belgian kansallisen jakosuunnitelman kanssa, sillä yhtäältä se ei vastannut tässä jakosuunnitelmassa tarkoitettuja menettelyjä ja toisaalta, kuten komissio totesi erityisesti istunnossa, kaikille uusille osallistujille jaettavien päästöoikeuksien enimmäismäärä oli päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toimintaa koskevien yleisperiaatteiden mukaisesti määritettävä etukäteen ja koko kyseiseksi jakokaudeksi.
65 Ensimmäisestä väitteestä on todettava, kuten komissiokin myöntää, että Belgian kansallisen jakosuunnitelman liitteessä Va olevaa taulukkoa koskevan alaviitteen huomautuksessa täsmennetään, että tässä taulukossa luetelluille laitoksille ”jaetaan päästöoikeuksia vähitellen sitä mukaa kuin reserviä täydennetään”. Komissio ei kuitenkaan ole esittänyt minkäänlaisia huomautuksia tätä vastaan direktiivin 2003/87 9 artiklan 3 kohdan mukaisessa Belgian kansallista jakosuunnitelmaa koskevassa valvontamenettelyssä eikä kiistänyt oikeudenkäynnin aikana, että huomautuksessa tarkoitettiin ”toissijaisille” uusille osallistujille myönnettävien päästöoikeuksien ”jakomenetelmää” (ks. edellä 53 kohta). Komissio ei ole kyseenalaistanut sellaisinaan myöskään Région wallonnen selityksiä, joiden mukaan Belgian viranomaiset voivat tämän huomautuksen mukaan jakaa kyseisille laitoksille päästöoikeuksia enintään mainitussa taulussa tarkoitettuun enimmäismäärään saakka ainoastaan, jos päästöoikeusreservissä on tätä varten riittävästi päästöoikeuksia. Koska laitosta nro 116 koskeva korjauspyyntö perustuu tosiasiassa tähän jakomenetelmään, komissio ei siis voi väittää sen olevan ristiriidassa Belgian kansallisen jakosuunnitelman kanssa (ks. erityisesti riidanalaisen päätöksen johdanto-osan kolmas perustelukappale). Tältä osin tehoton on myös komission väite, jonka mukaan jakomenetelmää ei voida tulkita siten, että toimivaltaisella viranomaisella on sen nojalla harkintavaltaa päättäessään vuosittain niiden päästöoikeuksien määrästä, jotka se aikoo jakaa kyseiselle laitokselle, sillä riidanalaisessa korjauspyynnössä pyydetään nimenomaisesti ainoastaan, että Belgian kansallista jakosuunnitelmaa koskevaan tauluun kirjataan sama laitokselle nro 116 vuodeksi 2008 tarkoitettu päästöoikeuksien määrä, joka on esitetty Belgian kansallisen jakosuunnitelman liitteessä Va olevassa taulukossa ja joka alittaa selvästi tuossa taulussa tarkoitetun päästöoikeuksien enimmäismäärän koko jakokaudeksi 2008–2012.
66 Toisesta väitteestä, jonka mukaan ei ole noudatettu niitä päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toimintaa koskevia yleisperiaatteita, joiden nojalla jäsenvaltion on vahvistettava etukäteen kyseisille laitoksille jaettavien päästöoikeuksien enimmäismäärä koko jakokaudeksi, on todettava, ettei riidanalainen päätös millään tavalla tue tätä väitettä. Kuten edellä 62 kohdasta ilmenee, komissio ei ole osoittanut, että käsiteltävässä asiassa laitokselle nro 116 myönnetyt 700 000 päästöoikeutta, jotka on myönnetty Belgian kansallisen jakosuunnitelman liitteessä Va olevan taulukon ensimmäisen sarakkeen mukaisesti pelkästään vuodeksi 2008 ja saman taulukon viimeisen sarakkeen mukaisesti koko kaudeksi 2008–2012, olisivat näiden yleisperiaatteiden vastaiset. Kun tarkastellaan yleissääntöä, jonka mukaan kyseisellä jakokaudella jaettavien päästöoikeuksien enimmäismäärästä on päätettävä etukäteen direktiivin 2003/87 11 artiklan 2 kohdan nojalla, luettuna yhdessä sen liitteessä III tarkoitettujen jakoperusteiden kanssa, korjausta ja tietojen tarkistusta koskevia samanaikaisesti sovellettavia perusteita on poikkeuksina tulkittava suppeasti, jotta säilytetään asetuksen N:o 2216/2004 44 artiklan 2 kohdan neljännessä alakohdassa, luettuna yhdessä direktiivin 2003/87 9 artiklan 3 kohdan kanssa, tarkoitetun ilmoitusmenettelyn tehokas vaikutus. Ainostaan suppealla tulkinnalla voidaan nimittäin taata jäsenvaltion pyytämien jälkikäteen tehtävien muutosten täydellinen ennakkovalvonta mainittujen jakoperusteiden kannalta. Edellä 62 kohdassa esitetyn mukaisesti tästä seuraa kuitenkin ainoastaan, että riidanalaista korjauspyyntöä on tulkittava siten, että se kattaa koko kauden 2008–2012.
67 Edellä esitetyn perusteella ensimmäinen kumoamisperuste on hyväksyttävä ja riidanalainen päätös on kumottava siltä osin kuin siinä hylätään laitosta nro 116 koskeva riidanalainen korjauspyyntö, ja muita Région wallonnen esittämiä kumoamisperusteita ja väitteitä ei ole tarpeen tutkia.
Oikeudenkäyntikulut
68 Työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska komissio on hävinnyt asian, se on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut Région wallonnen vaatimusten mukaisesti.
Näillä perusteilla
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (ensimmäinen jaosto)
on ratkaissut asian seuraavasti:
1) Komission 27.3.2009 tehty päätös, jolla keskusvalvoja määrätään kirjaamaan Belgian kansallista jakosuunnitelmaa koskevaan tauluun esitetty korjaus yhteisön riippumattomaan tapahtumalokiin, kumotaan siltä osin kuin siinä kieltäydytään määräämästä tätä keskusvalvojaa kirjaamaan Arcelor-Cockerill Sambre_HF6_Seraing -nimiselle laitokselle nro 116 jaettavia päästöoikeuksia koskeva korjaus, sellaisena kuin Belgian kuningaskunta sitä on pyytänyt 18.2.2009 päivätyllä kirjeellään.
2) Euroopan komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Azizi | Martins Ribeiro | Frimodt Nielsen |
Julistettiin Luxemburgissa 1 päivänä helmikuuta 2012.
Allekirjoitukset