Kanne 4.12.2013 – Serco Belgium ym v. komissio

(Asia T-644/13)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantajat: Serco Belgium (Bryssel, Belgia), SA Bull NV (Auderghem, Belgia) ja Unisys Belgium (Bryssel) (edustajat: asianajajat V. Ost ja M. Vanderstraeten)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan 30.10.2013 tehdyn Euroopan komission päätöksen, joka annettiin kantajille tiedoksi 31.10.2013 päivätyllä kirjeellä ja jolla hylättiin OPTIMUS-yhteenliittymän tarjous tarjouskilpailussa DIGIT/R2/PO/2012/026 – ITIC-SM (Tietoteknisen palvelun hallinnointi Euroopan komission yhdennettyä ja yhdistettyä tietoteknistä työpöytäympäristöä varten) (EUVL 2012/S 69-112095) ja valittiin toimittajaksi GISIS-yhteenliittymä, ja

velvoittamaan vastaajan korvaamaan tämän oikeudenkäynnin kulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat yhteen kanneperusteeseen.

Kantajien tarjous hylättiin, koska komissio antoi sille erittäin alhaiset pisteet henkilöstöön liittyvistä arviointiperusteiden osatekijöistä. Lyhyesti sanottuna komissio katsoi, että kantajien ehdottama henkilöstömäärä on liian alhainen eikä siten riitä takaamaan vaadittua palvelun laatua.

Kantajat väittävät kanneperusteessaan, että niiden tarjous hylättiin lainvastaisten arviointiperusteiden perusteella. Henkilöstöön liittyvät osatekijät eivät ole perusteita, joiden avulla voidaan selvittää taloudellisesti edullisin tarjous

koska, kuten komissio nimenomaisesti myöntää, tarjoajien näihin perusteisiin antamat vastaukset eivät johda (sopimus)vaatimuksiin. Kantajat väittävät, että on unionin oikeuden vastaista arvioida tarjouksia sellaisten lausuntojen perusteella, jotka eivät ole sitovia

koska nämä osatekijät eivät liity tarjouksen laatuun (toimitettavan palvelun tasoon) vaan tarjoajan luontaiseen kykyyn varata riittävä määrä henkilöstöä täyttääkseen palvelutasosopimuksessa (SLA) asetetut suoritusvaatimukset. Nämä osatekijät ovat siten valintaperusteita

koska ihanteellista henkilöstömäärää ei mainittu eikä annettu tarkkaa tietoa siitä, miten komissio arvioisi tarjottua henkilöstömäärää, sekä koska, kuten tarjousasiakirjoissa selvästi todetaan, komission yhdentämis- ja yhdistämishankkeen ytimenä on sopimuksessa asetetun korkean laatutason saavuttaminen mahdollisimman tehokkaalla tavalla, nämä osatekijät johtivat ennalta-arvaamattomaan lopputulokseen

koska jos komissio epäili, etteivät kantajat suoriutuisi sopimuksesta tarjottujen ehtojen mukaisesti (riittämättömäksi katsotun henkilöstömäärän vuoksi), sen olisi joka tapauksessa pitänyt pyytää täydennyksiä ennen kuin se hylkäsi tarjouksen, joka oli 47 miljoonaa halvempi kuin valittu tarjous.