YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (muutoksenhakujaosto)

24 päivänä syyskuuta 2008

Asia T-105/08 P

Kris Van Neyghem

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

Muutoksenhaku – Henkilöstö – Kanteen hylkääminen ensimmäisessä oikeusasteessa – Palvelukseen ottaminen – Avoin kilpailu – Päätös olla hyväksymättä hakijaa suulliseen kokeeseen – Selvästi perusteeton valitus

Aihe: Valitus, jossa vaaditaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa F-73/06, Van Neyghem vastaan komissio, 13.12.2007 antaman tuomion (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa) kumoamista

Ratkaisu: Valitus hylätään. Kris Van Neyghem vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan komissiolle tässä oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Tiivistelmä

1.      Muutoksenhaku – Valitusperusteet – Selvitysaineiston ottaminen huomioon vääristyneellä tavalla – Asiakirja-aineistosta ilmenevien tosiseikkoja koskevien toteamusten aineellinen paikkansapitämättömyys – Tutkittavaksi ottaminen

(EY 225 a artikla; yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevan 11 artiklan 1 kohta)

2.      Virkamiehet – Kilpailu – Valintalautakunta – Hakemuksen hylkääminen – Perusteluvelvollisuus

(Henkilöstösääntöjen 25 artiklan toinen kohta ja liitteessä III oleva 6 artikla)

3.      Virkamiehet – Kilpailu – Hakijoiden suoritusten arviointi – Valintalautakunnan harkintavalta

(Henkilöstösääntöjen liite III)

1.      Muutoksenhakuvaiheessa on otettava tutkittavaksi väitteet, jotka liittyvät tosiseikkojen toteamiseen ja niiden arviointiin valituksenalaisessa tuomiossa, jos valittaja väittää, että virkamiestuomioistuin on esittänyt toteamuksia, joiden aineellinen paikkansapitämättömyys johtuu sille toimitetuista asiakirjoista, tai ottanut sille esitetyn selvitysaineiston vääristyneellä tavalla huomioon. Selvitysaineisto on otettu vääristyneellä tavalla huomioon, jos olemassa olevien todisteiden arviointi vaikuttaa ilmeisen virheelliseltä, ilman että turvauduttaisiin uusiin todisteisiin.

(ks. 29 ja 32 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑82/01 P, Aéroports de Paris v. komissio, 24.10.2002 (Kok. 2002, s. I‑9297, 56 kohta) ja asia C‑229/05 P, PKK ja KNK v. neuvosto, 18.1.2007 (Kok. 2007, s. I‑439, 32–35 ja 37 kohta)

2.      Kilpailun valintalautakunnan päätösten perustelemista koskeva vaatimus on sovitettava yhteen valintalautakunnan työskentelyyn henkilöstösääntöjen liitteessä III olevan 6 artiklan nojalla sovellettavan salassapitovelvoitteen noudattamisen kanssa. Näin ollen valintalautakunta voi perustellessaan päätöstään olla hyväksymättä hakijaa kokeeseen tyytyä ilmoittamaan hakijalle arvosanat ja pisteet, jotka hänelle on annettu, eikä sen tarvitse täsmentää vastauksia, joita on pidetty riittämättöminä, tai selittää, miksi näitä vastauksia on pidetty riittämättöminä.

(ks. 34 ja 35 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑254/95 P, parlamentti v. Innamorati, 4.7.1996 (Kok. 1996, s. I‑3423, 24 kohta)

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑33/00, Martínez Páramo ym. v. komissio, 27.3.2003 (Kok. H. 2003, s. I‑A‑105 ja II‑541, 44 kohta) ja asia T‑19/03, Konstantopoulou v. yhteisöjen tuomioistuin, 19.2.2004 (Kok. H. 2004, s. I‑A‑25 ja II‑107, 27 kohta)

3.      Arvioinnit, joita kilpailun valintalautakunta tekee tutkiessaan hakijoiden tietoja ja pätevyyttä, sekä päätökset, joilla se toteaa hakijan epäonnistuneen kokeessa, ilmaisevat arviointia hakijan suoriutumisesta kokeessa. Valintalautakunnalla on laaja harkintavalta arvioida kilpailun kokeiden tuloksia, ja yhteisöjen tuomioistuimet voivat valvoa valintalautakunnan arviointien perusteltavuutta vain silloin, jos sen työskentelyyn sovellettavia sääntöjä on selvästi rikottu, on tehty ilmeinen virhe, harkintavaltaa on käytetty väärin tai sen harkintavallan rajat on selvästi ylitetty.

(ks. 46 ja 47 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia 40/86, Kolivas v. komissio, 16.6.1987 (Kok. 1987, s. 2643, 11 kohta)

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑200/97, Jiménez v. SMHV, 11.2.1999 (Kok. H. 1999, s. I‑A‑19 ja II‑73, 40 kohta) ja asia T‑294/03, Gibault v. komissio, 31.5.2005 (Kok. H. 2005, s. I‑A‑141 ja II‑635, 41 kohta)