Language of document : ECLI:EU:T:2014:631

Asia T‑151/11

Telefónica de España, SA
ja
Telefónica Móviles España, SA

vastaan

Euroopan komissio

Valtiontuet – Yleisradiotoiminnan julkinen palvelu – Espanjan RTVE:n eduksi suunnittelema tuki – Rahoitusjärjestelmän muuttaminen – Mainostulojen korvaaminen televisio- ja televiestintätoiminnan harjoittajilta kannettavilla uusilla veroilla ja maksuilla – Päätös, jossa tuki todetaan sisämarkkinoille soveltuvaksi – Menettelylliset oikeudet – Uusi tuki – Voimassa olevan järjestelmän muuttaminen – Verotuksellinen toimenpide tuen rahoitustapana – Veron tai maksun ja tukitoimen välinen varojen osoittamista koskeva välttämätön yhteys – Veron tai maksun tuoton suora vaikutus tuen suuruuteen – Oikeasuhteisuus – Perusteluvelvollisuus

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 11.7.2014

1.      Kumoamiskanne – Tutkittavaksi ottaminen – Kanteen hylkääminen asiakysymyksen ilman, että sen tutkittavaksi ottamisesta lausuttaisiin – Unionin tuomioistuinten harkintavalta

(SEUT 263 artikla)

2.      Valtiontuki – Kantelujen tutkiminen – Muodollisen tutkintamenettelyn aloittaminen – Alustava arviointi, joka on luonteeltaan välttämättä väliaikainen – Kolmansien, joita asia koskee, mahdollisuus esittää huomautuksia

(SEUT 108 artiklan 2 kohta; neuvoston asetuksen N:o 659/1999 4 artiklan 4 kohta, 6 artiklan 1 kohta ja 7 artikla)

3.      Valtiontuki – Olemassa olevat tuet ja uudet tuet – Toimenpide, jolla muutetaan olemassa olevaa tukijärjestelmää – Muutos, jolla ei vaikuteta järjestelmän sisältöön ja joka on erotettavissa siitä – Ainoastaan järjestelmän niiden seikkojen, joiden sisältöön muutos vaikuttaa, luokitteleminen uusiksi tuiksi

(SEUT 108 artikla; neuvoston asetuksen N:o 659/1999 1 artiklan c alakohta; komission asetus N:o 794/2004)

4.      Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Perustelut – Perusteluvelvollisuuden laajuus – Komission valtiontukiasiassa tekemä päätös – Perustelujen ristiriitaisuus – Hyväksyttävyyden edellytyksenä on se, että se, jolle päätös on osoitettu, on tietoinen päätöksen todellisista perusteista, ja että sen päätösosalla on oikeudellinen perusta

(SEUT 107 artiklan 1 kohta ja SEUT 296 artikla)

5.      Valtiontuki – EUT-sopimuksen määräykset – Soveltamisala – Tukitoimenpiteen rahoituksen muodostavat verot – Veroa ei ole sitovasti osoitettu kyseessä olevan tuen rahoitukseen – Ei kuulu soveltamisalaan

(SEUT 107 ja SEUT 108 artikla)

6.      Kumoamiskanne – Laillisuusvalvonta – Arviointiperusteet – Huomioon otetaan ainoastaan riidanalaisen toimen toteuttamisajankohtana vallinneet tosiseikat ja oikeudelliset seikat

(SEUT 263 artikla)

7.      Kilpailu – Yritykset, jotka tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja – Julkisen palvelun tehtävästä aiheutuneiden kulujen korvaaminen – Arviointi siitä, soveltuuko tuki sisämarkkinoille – Arviointiperusteet

(SEUT 106 artiklan 2 kohta ja SEUT 107 artikla)

8.      Kilpailu – Yritykset, jotka tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja – Julkisen palvelun tehtävästä aiheutuneiden kulujen korvaaminen – Jäsenvaltioiden harkintavallan rajat – Komission suorittama valvonta – Tuomioistuinvalvonta – Rajat

(SEUT 106 artiklan 2 kohta; EU- ja EUT-sopimuksen liitteenä oleva pöytäkirja nro 29)

9.      Kilpailu – Yritykset, jotka tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja – Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen määrittäminen – Jäsenvaltioiden harkintavalta

(SEUT 106 artiklan 2 kohta; EU- ja EUT-sopimuksen liitteenä oleva pöytäkirja nro 29)

1.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 34 ja 35 kohta)

2.      Mikään ei estä sitä, että asianomaiset kolmannet esittävät SEUT 108 artiklan 2 kohdassa määrätyssä valtion toteuttamaa toimenpidettä koskevassa muodollisessa tutkintamenettelyssä, jossa arvioidaan, muodostaako toimenpide valtiontukea, huomautuksia paitsi niistä epäilyistä, jotka komissio on maininnut muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, myös muista tutkinnan kohteena olevan toimen osista. Tässä yhteydessä mikään ei estä sitä, että kun asianomaisen kolmannen huomautuksissa on esitetty epäilyjä, komissio suorittaa laajemman tutkinnan, kerää lisätietoja ja tarvittaessa muuttaa kantaansa. SEUT 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen N:o 659/1999 4 artiklan 4 kohdasta ja 6 artiklan 1 kohdasta näet seuraa, että muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevaan päätökseen sisältyy alustava arvio, jonka perusteella komissio muodostaa ensimmäisen käsityksen siitä, ovatko tutkinnan kohteena olevat toimenpiteet SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tukia, ja soveltuvatko ne sisämarkkinoille. Tällaisella päätöksellä on siis ainoastaan valmisteleva luonne. Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä tehtyjen arviointien välttämätön väliaikaisuus vahvistetaan asetuksen N:o 659/1999 7 artiklassa, jonka mukaan komissio voi päättää lopullisessa päätöksessä, että ilmoitettu toimenpide ei ole tukea, että ilmoitettu tuki soveltuu yhteismarkkinoille, että ilmoitettua tukea voidaan pitää yhteismarkkinoille soveltuvana, jos tietyt ehdot täytetään, tai että ilmoitettu tuki on yhteismarkkinoille soveltumaton. Asianomaiset kolmannet voivat täten esittää huomautuksia, ja komissio voi ottaa nämä huomautukset huomioon muodollisessa tutkintamenettelyssä.

(ks. 45–47 kohta)

3.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 61–65 ja 70 kohta)

4.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 86, 88, 90 ja 190 kohta)

5.      Jotta veron voitaisiin katsoa olevan erottamaton osa tukitoimenpidettä, kansallisessa lainsäädännössä on välttämättä oltava sellainen sitova säännös, jossa säädetään veron osoittamisesta tuen rahoittamiseen. Kun tällaista säännöstä ei ole, ei voida katsoa, että vero on osoitettu tukitoimen rahoittamiseen, eikä se siis ole osa tuen toteuttamistapaa. Pelkästään se seikka, että tällainen säännös on olemassa, ei voi itsessään olla riittävä edellytys sen toteamiselle, että vero on erottamaton osa tukitoimenpidettä. Kun tällainen kansallisen lainsäädännön säännös on olemassa, on tutkittava lisäksi, vaikuttaako veron tuotto suoraan tuen suuruuteen. Jotta veron voidaan katsoa olevan erottamaton osa tukitoimenpidettä, ei siis ole riittävää, että sen tuotto välttämättä osoitetaan kyseisen tuen rahoittamiseen. Riittävää ei myöskään ole se, että osoitetaan, että verotuksellisen toimenpiteen perusteella pidätetyt tulot osoitetaan tuensaajalle.

(ks. 102–104 kohta)

6.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 134 kohta)

7.      Seuraavien edellytysten on täytyttävä, jotta SEUT 107 artiklassa tarkoitetun valtiontuen voidaan katsoa soveltuvan sisämarkkinoille SEUT 106 artiklan 2 kohdan nojalla: yhtäältä on oltava niin, että asianomaiselle toimijalle on uskottu yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tehtävä sellaisen viranomaistoimen nojalla, jossa määritellään selvästi kyseiset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palveluvelvoitteet, ja toisaalta toimija ei saa saada ylikompensaatiota eikä valtiollinen rahoitus saa vaikuttaa suhteettomasti kilpailuun ulkopuolisilla markkinoilla.

(ks. 152 kohta)

8.      EU- ja EUT-sopimusta täydentävän jäsenvaltioiden julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta tehdystä pöytäkirjasta nro 29 käy ilmi, että EUT-sopimuksen määräykset eivät rajoita jäsenvaltioiden toimivaltaa rahoittaa julkista yleisradiotoimintaa, siinä määrin kuin rahoitus myönnetään yleisradioyritykselle kunkin jäsenvaltion antaman, määrittelemän ja järjestämän julkisen palvelun tehtävän täyttämiseksi, ja siinä määrin kuin rahoitus ei vaikuta unionin kauppa- ja kilpailuolosuhteisiin sellaisessa laajuudessa, että se olisi yleisen edun vastaista, kun samalla otetaan huomioon tällaisen julkisen palvelun tehtävän toteuttaminen.

Tästä seuraa, että jäsenvaltioilla on laaja harkintavalta yleisradiotoiminnan julkisen palvelun suorittamisesta maksettavan korvauksen määrittämisen suhteen. Näin ollen komission korvauksen oikeasuhteisuutta koskeva valvonta on rajoitettua. Komission arvio koskee monimutkaisia taloudellisia seikkoja. Näin ollen unionin yleisen tuomioistuimen harjoittama komission päätöksen valvonta on vielä rajoitetumpaa kuin komission asianomaisen jäsenvaltion toimenpidettä koskeva valvonta. Valvonta rajoittuu sen tarkistamiseen, onko säädetty korvaus välttämätön, jotta kyseinen julkisen palvelun tehtävä voidaan hoitaa taloudellisesti tyydyttävin edellytyksin, tai päinvastoin, onko kyseinen toimenpide selvästi epäasianmukainen tavoiteltuun päämäärään nähden.

(ks. 158–161 ja 173 kohta)

9.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 177 kohta)