Asia T‑423/10

(julkaistu otteina)

Redaelli Tecna SpA

vastaan

Euroopan komissio

Kilpailu – Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Jänneteräksen eurooppalaiset markkinat – Hintojen vahvistaminen, markkinoiden jakaminen ja arkaluonteisten kaupallisten tietojen vaihtaminen – Päätös, jossa todetaan SEUT 101 artiklan rikkominen – Yhteistyö hallinnollisessa menettelyssä – Kohtuullinen kesto

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto) 15.7.2015

1.      Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittäminen – Perusmäärän mukauttaminen – Sakoista vapauttamista ja sakkojen määrän alentamista koskevat säännöt – Tavoitteet, joihin komissio pyrki korvatessaan ensimmäisen sakoista vapauttamista koskevan tiedonantonsa – Unionin tuomioistuin ottaa huomioon nämä tavoitteet

(SEUT 101 artikla; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohta; komission tiedonannot 96/C 207/04 ja 2002/C 45/03)

2.      Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittäminen – Perusmäärän mukauttaminen – Sakoista vapauttamista ja sakkojen määrän alentamista koskevat säännöt – Sakon alentaminen vastikkeena syytetyn yrityksen yhteistyöstä – Edellytykset – Kyseessä olevan yrityksen toimittamien todisteiden merkittävä lisäarvo – Arviointiperusteet – Yhteistyön ajallisen ulottuvuuden huomioon ottaminen

(SEUT 101 artikla; ETA-sopimuksen 53 artikla; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohta; komission tiedonannon 2002/C 45/03 20–23 kohta)

3.      Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittäminen – Perusmäärän mukauttaminen – Sakoista vapauttamista ja sakkojen määrän alentamista koskevat säännöt – Sakon alentaminen rikkomiseen syyllistyneen yrityksen yhteistyön perusteella – Edellytykset – Kyseessä olevan yrityksen toimittamien todisteiden merkittävä lisäarvo – Komission harkintavalta – Tuomioistuinvalvonta – Ulottuvuus

(SEUT 101 artikla; ETA-sopimuksen 53 artikla; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohta; komission tiedonannon 2002/C 45/03 20–23 kohta)

1.      Kilpailun alalla sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä annetussa tiedonannossa (2002) komissio määritti ne edellytykset, joilla yritykset, jotka tekevät sen kanssa yhteistyötä sen toteuttaman kartellia koskevan tutkinnan kuluessa, voidaan vapauttaa sakoista tai niiden maksettavaksi määrätyn sakon määrää voidaan alentaa. Kyseisellä tiedonannolla korvattiin komission ensimmäinen tiedonanto sakkojen määräämättä jättämisestä tai lieventämisestä kartelleja koskevissa asioissa (1996), jotta se saattoi mukauttaa toimintalinjaansa tässä asiassa ottaen huomioon viiden vuoden soveltamisen ansiosta saavutetun kokemuksen. Komissio katsoi erityisesti, että vaikka vuoden 1996 tiedonannon pääperiaatteiden oikeellisuus on varmistunut, kokemus on osoittanut, että tästä tiedonannosta tulisi tehokkaampi, jos sakkojen lieventämisen edellytykset olisivat avoimemmat ja varmemmat. Komissio totesi myös, että tehokkuutta voitaisiin parantaa myös ottamalla sakkojen määrän alentamisessa paremmin huomioon se, kuinka paljon yritys on auttanut kilpailusääntöjen rikkomisen toteamisessa.

Unionin yleisen tuomioistuimen asiana on ottaa huomioon tämä kehitys, jota komissio toivoi, kun se korvasi vuoden 1996 tiedonannon vuoden 2002 tiedonannolla.

(ks. 77–79 kohta)

2.      Kilpailusääntöjen rikkomisesta määrättävien sakkojen suuruuden määrittämisen yhteydessä sakoista vapauttamisesta tai sakkojen määrän alentamisesta kartelliasioissa annetun komission tiedonannon (yhteistyötiedonanto) sanamuodossa oletetaan kahden vaiheen erottaminen toisistaan.

Ensinnäkin voidakseen saada sakon määrän alennuksen yrityksen on toimitettava todisteita, joilla on merkittävää lisäarvoa suhteessa komission hallussa jo oleviin todisteisiin. Kun sakoista vapauttamisesta tai sakkojen alentamisesta annetussa tiedonannossa todetaan, että yrityksen toimittamilla todisteilla on merkittävää lisäarvoa suhteessa komission hallussa jo oleviin todisteisiin, siinä edellytetään vertailua komission hallussa jo aiemmin olleiden todisteiden ja niiden todisteiden välillä, jotka komissio sai sakkoimmuniteetin hakijan yhteistyön avulla.

Toiseksi mahdollisesti vahvistettaessa sakon määrän alennusprosenttia on otettava huomioon kaksi kriteeriä: päivä, jolloin todisteet on toimitettu, ja niiden edustama lisäarvon aste. Tässä arviossa komissio voi ottaa huomioon myös sen yhteistyön laajuuden ja jatkuvuuden, jota yritys on harjoittanut todisteiden toimittamisen jälkeen.

Kun komissiolle toimitetuilla todisteilla on merkittävää lisäarvoa ja kun yritys ei ole ensimmäinen tai toinen yritys, joka esittää tällaisia todisteita, sen sakon määrän, jonka komissio olisi muuten sille määrännyt, alennuksen enimmäismäärä on 20 prosenttia. Mitä varhaisemmassa vaiheessa yhteistyötä tehdään ja mitä suurempi lisäarvo on, sitä enemmän sakon määrää alennetaan 20 prosentin enimmäismäärään saakka siitä määrästä, jonka komissio olisi muuten määrännyt. Se, missä järjestyksessä ja miten nopeasti kartellin jäsenet ovat valmiita tekemään yhteistyötä, on siis yksi sakoista vapauttamisesta tai sakkojen alentamisesta annetulla tiedonannolla käyttöön otetun järjestelmän olennaisista tekijöistä. Sama koskee yrityksen tältä osin toimittamien eri todisteiden lisäarvon astetta. Vaikka komission on perusteltava syyt, joiden nojalla se katsoo, että yritysten sakoista vapauttamisesta tai sakkojen alentamisesta annetun tiedonannon puitteissa toimittamat seikat merkitsevät myötävaikutusta, joka oikeuttaa tai ei oikeuta määrättävän sakon määrän alentamiseen, on sitä vastoin yritysten, jotka haluavat riitauttaa komission tältä osin tekemän päätöksen, tehtävänä osoittaa, että yritysten vapaaehtoisesti toimittamat tiedot olivat ratkaisevia, jotta komissio saattoi näyttää toteen kilpailusääntöjen rikkomisen olennaisen osan ja siis tehdä päätöksen, jossa määrätään sakkoja.

Kun alennuksen tarkoitus otetaan huomioon, komissio ei voi sivuuttaa annettujen tietojen hyödyllisyyttä, jota on välttämättä tarkasteltava suhteessa sen hallussa jo oleviin todisteisiin. Kun yritys sakkoimmuniteettihakemuksen puitteissa pelkästään vahvistaa – epätäsmällisemmin eikä yhtä nimenomaisesti – tietyt sellaisista tiedoista, jotka jokin toinen yritys on jo toimittanut yhteistyönsä puitteissa, sen yhteistyön asteen – vaikka siitä saattaa olla komissiolle tiettyä hyötyä – ei voida katsoa olevan rinnastettavissa nämä tiedot ensimmäisenä toimittaneen yrityksen yhteistyön asteeseen. Lausunto, jossa pelkästään tietyssä määrin vahvistetaan komissiolla jo oleva lausunto, ei nimittäin helpota komission tehtävää merkittävästi. Se ei näin ollen ole riittävä syy alentaa sakon määrää sakoista vapauttamisesta tai sakkojen alentamisesta annetun tiedonannon nojalla.

Kartelliin osalliseksi väitetyn yrityksen lausuntoa, jonka totuudenmukaisuuden on riitauttanut useampi muu kartelliin osalliseksi katsottu yritys, ei myöskään voida pitää riittävänä näyttönä viimeksi mainittujen yritysten toteuttamasta kilpailusääntöjen rikkomisesta, jos sen tukena ei ole muita todisteita.

(ks. 86–94 kohta)

3.      Kilpailun alalla komissiolla on harkintavaltaa sille sakoista vapauttamisesta tai sakkojen alentamisesta annetun tiedonannon nojalla toimitettujen tietojen merkittävän lisäarvon tutkimisessa. Unionin yleinen tuomioistuin ei kuitenkaan voi tukeutua kyseiseen harkintavaltaan perusteena sille, ettei se harjoita komission tätä koskevan arvioinnin oikeudellisia seikkoja ja tosiseikkoja koskevaa perinpohjaista laillisuusvalvontaa. Näin on varsinkin, kun unionin yleistä tuomioistuinta vaaditaan arvioimaan itse niiden todisteiden arvoa, jotka on esitetty sen menettelyn aikana, jonka päätteeksi on todettu kilpailuoikeuden rikkominen.

(ks. 95 ja 96 kohta)