Language of document : ECLI:EU:T:2007:218

ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO
(laajennettu neljäs jaosto)

11 päivänä heinäkuuta 2007

Asia T-58/05

Isabel Clara Centeno Mediavilla ym.

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

Henkilöstö – Virkamiehet – Nimitys – Uusien henkilöstösääntöjen voimaantulo – Siirtymäsäännöt, jotka koskevat palkkaluokan määrittämistä palvelukseen otettaessa – Uusien henkilöstösääntöjen liitteessä XIII oleva 12 artikla 

Aihe: Kanne, jolla vaaditaan kumoamaan päätökset, joilla kantajat on nimitetty koeajalla oleviksi virkamiehiksi, siltä osin kuin näissä päätöksissä määritetään kantajien palkkaluokka Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen, sellaisina kuin ne ovat muutettuina 22.3.2004 annetulla neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 723/2004 (EUVL L 124, s. 1), liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohdan siirtymäsäännösten nojalla.

Ratkaisu: Kanne hylätään. Komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se velvoitetaan korvaamaan puolet kantajien oikeudenkäyntikuluista. Kantajat vastaavat puolesta omista oikeudenkäyntikuluistaan. Neuvosto, joka on hyväksytty asiassa väliintulijaksi tukemaan neuvoston vaatimuksia, vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Tiivistelmä

1.      Henkilöstö – Henkilöstösäännöt – Henkilöstösääntöjen muutosasetus – Valmistelumenettely – Henkilöstösääntökomitean kuuleminen

(Henkilöstösääntöjen 10 artiklan toinen alakohta sekä liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohta)

2.      Henkilöstö – Palvelukseen ottaminen – Palkkaluokkaan nimittäminen – Uuden urajärjestelmän käyttöönotto asetuksella N:o 732/2004 – Palkkaluokan määrittämistä koskevat siirtymäsäännöt

(Henkilöstösääntöjen 3 artikla; liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohta; neuvoston asetus N:o 723/2004)

3.      Henkilöstö – Palvelukseen ottaminen – Palkkaluokkaan nimittäminen – Uuden urajärjestelmän käyttöönotto asetuksella N:o 732/2004 – Palkkaluokan määrittämistä koskevat siirtymäsäännökset

(Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohta; neuvoston asetus 723/2004)

4.      Henkilöstö – Palvelukseen ottaminen – Palkkaluokkaan nimittäminen – Kilpailuilmoituksessa mainitun tehtäväryhmän palkkaluokkaan nimittäminen – Uuden urajärjestelmän käyttöönotto asetuksella N:o 723/2004 – Palkkaluokan määrittämistä koskevat siirtymäsäännökset

(Henkilöstösääntöjen 31 artiklan 1 kohta; liitteessä XIII olevan 2 artiklan 1 kohta ja 12 artiklan 3 kohta)

5.      Henkilöstö – Palvelukseen ottaminen – Palkkaluokkaan nimittäminen – Uuden urajärjestelmän käyttöönotto asetuksella N:o 723/2004 – Palkkaluokan määrittämistä koskevat siirtymäsäännökset

(Henkilöstösääntöjen 5 artikla; liitteessä XIII olevan 4 artiklan n alakohta ja 12 artiklan 2 ja 3 kohta)

6.      Henkilöstö – Kanne – Riidanalaisen toimen lainmukaisuuden arviointi sen tekohetkellä olemassa olleiden tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen perusteella

(Henkilöstösääntöjen 91 artikla)

7.      Oikeudenkäyntimenettely – Oikeudenkäyntikulut

(Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta)

1.      Henkilöstösääntöjen 30.4.2004 asti sovelletun version 10 artiklan toisen alakohdan toisen virkkeen mukaan komissio kuulee henkilöstösääntökomiteaa henkilöstösääntöjen muutosehdotuksista. Tällä säännöksellä asetetaan komissiolle kuulemisvelvollisuus, joka ulottuu muodollisten ehdotusten lisäksi jo käsiteltyihin ehdotuksiin tehtyihin olennaisiin muutoksiin, lukuun ottamatta viimeksi mainitussa tapauksessa tehtyjä sellaisia muutoksia, jotka vastaavat olennaisilta osiltaan henkilöstösääntökomitean ehdotuksia. Sekä kyseisen säännöksen sanamuoto että henkilöstösääntökomitean rooli edellyttävät tällaista tulkintaa.

Näin ollen silloin, kun henkilöstösääntöjen muutosehdotukseen tehdään muutoksia neuvoston käsittelyssä, henkilöstösääntökomiteaa on kuultava uudelleen ennen kuin neuvosto voi hyväksyä uudet säännökset, jos muutokset vaikuttavat olennaisesti ehdotuksen sisältöön. Yksittäiset ja rajallisesti vaikuttavat muutokset eivät saa aikaan tällaista velvollisuutta, joka päinvastaisella tavalla tulkittuna rajoittaisi liikaa oikeutta tehdä muutoksia yhteisön lainsäädäntömenettelyn yhteydessä.

Sitä, ovatko muutokset olennaisia vai ovatko ne yksittäisiä ja rajallisia, on siis arvioitava niiden kohteen perusteella ja sen perusteella, miten ne sijoittuvat hyväksyttäväksi ehdotettuun kokonaisuuteen, eikä sen perusteella, miten niiden täytäntöönpano saattaa vaikuttaa joidenkin henkilöiden tilanteeseen.

Yhteisön lainsäätäjän 1.5.2004 tekemästä urajärjestelmän uudistuksesta seurannut Euroopan yhteisöjen virkamiesten palkkaluokkien ja palkkatasojen uudelleen ryhmittely johti välittömästi uusien virkamiesten palvelukseenottopalkkaluokkien laskemiseen, johon on liitetty tietyllä aikavälillä heidän uranäkymiensä kehittäminen.

Tästä seuraa, että säännöksessä, josta on tullut henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohta, alun perin suunniteltu palkkaluokan A7 korvaaminen palkkaluokalla A*6 on uudistuksessa täydentävä tekijä, joka liittyy urakehityksen uudelleenjärjestelyn kokonaissuunnitelmaan. Tätä korvaamista on pidettävä osana siirtymistä uuteen urajärjestelmään, jonka yleistä rakennetta tai aineellista sisältöä tämä muutos ei kyseenalaista siinä määrin, että henkilöstösääntökomiteaa pitäisi kuulla uudelleen, vaikka korvaamisella oli välittömästi huomattava taloudellinen vaikutus asianomaisten virkamiesten alkuluokitukseen ja heille uran alussa maksettavaan palkkaan.

(ks. 35–42 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑280/93, Saksa v. neuvosto, 5.10.1994 (Kok. 1994, s. I‑4973, 41 kohta).

2.      Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta annettu asetus N:o 723/2004, jolla henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohta lisätään henkilöstösääntöihin, tuli voimaan 1.5.2004, eli sen jälkeen, kun se oli julkaistu 27.4.2004. Asetusta N:o 723/2004 ei voida pitää taannehtivana, koska se on tullut voimaan vasta julkaisupäivänsä jälkeen.

Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohta ei siis ole taannehtivuuskiellon periaatteen vastainen siksi, että siinä määritellään uusia perusteita palkkaluokan määrittämiselle, kun otetaan palvelukseen kilpailun läpäisseitä henkilöitä, jotka on kirjattu soveltuvien hakijoiden luetteloon ennen 1.5.2004 mutta jotka on nimitetty koeajalla oleviksi virkamiehiksi kyseisen päivämäärän jälkeen. Periaatteena on, että yleisesti sovellettavien säännösten ja erityisesti henkilöstösääntöjen säännösten muuttamisen jälkeen uutta sääntöä sovelletaan välittömästi sellaisten oikeudellisten tilanteiden tulevaisuudessa ilmeneviin vaikutuksiin, jotka ovat syntyneet mutta eivät välttämättä täysin vakiintuneet aiemman säännön voimassaolon aikana.

Tältä osin avoimet kilpailut läpäisseiden hakijoiden kirjaaminen valintamenettelyn päätteeksi laadittaviin soveltuvien hakijoiden luetteloihin tarjoaa asianosaisille ainoastaan mahdollisuuden tulla nimitetyksi koeajalla oleviksi virkamiehiksi. Tämä mahdollisuus ei ole mikään saavutettu oikeus, sillä luetteloon kirjatun henkilön palkkaluokan määrittämistä ei voida pitää saavutettuna, ennen kuin häntä koskeva asianmukainen nimittämispäätös on tehty.

Henkilöstösääntöjen 3 artiklasta ilmenee, että virkamiehen nimitys perustuu nimittävän viranomaisen yksipuoliseen oikeustoimeen, jossa tarkennetaan nimityksen voimaantulopäivä ja virka, johon asianomainen määrätään. Avoimen kilpailun läpäissyt hakija voi siis vedota virkamiehen asemaan ja vaatia henkilöstösääntöjen soveltamista vasta sen jälkeen, kun häntä koskeva nimittämispäätös on tehty.

(ks. 48–55 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia 68/69, Brock, 14.4.1970 (Kok. 1970, s. 171, 7 kohta); asia 143/73, SOPAD, 5.12.1973 (Kok. 1973, s. 1433, 8 kohta) ja asia 270/84, Licata v. TSK, 10.7.1986 (Kok. 1986, s. 2305, 31 kohta)

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑40/91, Ventura v. parlamentti, 10.4.1992 (Kok. 1992, s. II‑1697, 41 kohta); asia T‑177/95, Barreaux ym. v. komissio, 11.12.1996 (Kok. H. 1996, s. I‑A‑541 ja II‑1451, 45 ja 46 kohta); asia T‑74/98, Mammarella v. komissio, 19.7.1999 (Kok. H. 1999, s. I‑A‑151 ja II‑797, 27 kohta) ja asia T‑173/99, Elkaïm ja Mazuel v. komissio, 25.5.2000 (Kok. H. 2000, s. I‑A‑101 ja II‑433, 21 kohta).

3.      Yhdenvertaisen kohtelun ja syrjintäkiellon yleiset periaatteet edellyttävät, että toisiinsa rinnastettavia tapauksia ei kohdella eri tavalla, ellei tällaista eroa voida objektiivisesti perustella.

Kilpailun läpäisseiden hakijoiden, jotka on kirjattu soveltuvien hakijoiden luetteloihin ennen 1.5.2004, joka on Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta annetun asetuksen N:o 723/2004 voimaantulopäivä, mutta jotka on otettu palvelukseen tämän päivän jälkeen, ei voida katsoa kuuluvan samaan henkilöryhmään kuin hakijat, jotka läpäisivät saman kilpailun mutta jotka otettiin palvelukseen ennen 1.5.2004.

Soveltuvien hakijoiden luetteloon ennen 1.5.2004 kirjattujen, mutta koeajalla oleviksi virkamiehiksi kyseisen päivämäärän jälkeen nimitettyjen, kilpailun läpäisseiden hakijoiden palkkaluokka voidaan lainmukaisesti määrittää vain niiden uusien perusteiden mukaisesti, jotka olivat voimassa sinä päivänä, jolloin päätös heidän nimittämisestään koeajalla oleviksi virkamiehiksi tehtiin. Ennen 1.5.2004 nimitettyjen, saman kilpailun läpäisseiden hakijoiden palkkaluokka on sitä vastoin välttämättä ollut määritettävä niiden vanhojen perusteiden mukaan, jotka olivat vielä voimassa sinä päivänä, jolloin heidät nimitettiin, mutta jotka sittemmin kumottiin uusien henkilöstösääntöjen voimaantulon myötä.

Kun lisäksi nimittämispäätöksessä määritetään myös virka, johon virkamies määrätään, ja kun tämä päätös voi perustua ainoastaan sen tekohetkellä voimassa oleviin säännöksiin, ei voida pitää syrjintänä sitä, että jotkut hakijat määritetään uusien sääntöjen nojalla alempaan palkkaluokkaan, vaikka heidät nimitettäisiin virkaan, jota he ovat hoitaneet väliaikaisina toimihenkilöinä ennen 1.5.2004, ja vaikka heidän tehtävänsä säilyisivät samoina tai muuttuisivat vaativammiksi.

Tästä seuraa, ettei henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohta loukkaa yhdenvertaisen kohtelun eikä syrjintäkiellon periaatteita.

(ks. 75–83, 87 ja 90 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: em. asia Ventura v. parlamentti, 41 kohta ja asia T‑109/92, Lacruz Bassols v. yhteisöjen tuomioistuin, 9.2.1994 (Kok. H. 1994, s. I‑A‑31 ja II‑105, 87 kohta).

4.      Henkilöstösääntöjen 31 artiklan 1 kohdassa säädetään, että hakijat nimitetään sen kilpailun, jonka he ovat läpäisseet, kilpailuilmoituksessa mainitun tehtäväryhmän palkkaluokkaan.

Vaikka uudesta säännöksestä on pääteltävä, että avoimet kilpailut läpäisseet hakijat on nimitettävä koeajalla oleviksi virkamiehiksi siinä kilpailuilmoituksessa mainittuun palkkaluokkaan, jonka perusteella heidät otetaan palvelukseen, on kuitenkin todettava, että täytettävien virkojen luokituksen ja niihin nimittämisen edellytysten määritteleminen, jonka toimielin teki vanhojen henkilöstösääntöjen puitteissa, kun se laati kilpailuilmoitukset, ei ole voinut vaikuttaa sen päivän jälkeen, jolloin Euroopan yhteisöjen virkamiesten uusi urajärjestelmä tuli yhteisön lainsäätäjän päätöksestä voimaan.

Koska uuden urajärjestelmän käyttöönoton seurauksena näissä kilpailuilmoituksissa mainittujen ura-alueiden palkkaluokat lakkautettiin 1.5.2004, lainsäätäjä vahvisti henkilöstösääntöjen liitteessä XIII ja erityisesti siinä olevan 12 artiklan 3 kohdassa siirtymäsäännökset, joissa määritettiin niiden hakijoiden palkkaluokat, jotka kirjattiin soveltuvien hakijoiden luetteloihin ennen 1.5.2004 mutta jotka nimitettiin koeajalla oleviksi virkamiehiksi vasta kyseisen päivämäärän jälkeen.

On totta, että henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohdan taulukko, jonka mukaan kilpailuilmoituksissa mainitut palkkaluokat korvataan väliaikaisilla palvelukseenottopalkkaluokilla, eroaa samassa liitteessä olevan 2 artiklan 1 kohdan taulukosta, jossa ennen 1.5.2004 nimitettyjen virkamiesten vanhat palkkaluokat muunnetaan uusiksi väliaikaisiksi palkkaluokiksi.

Lainsäätäjä voi kuitenkin tehdä henkilöstösääntöihin tulevia tilanteita varten muutoksia, joita se pitää yksikön edun mukaisina, vaikka muutetut säännökset olisivat aiempia epäedullisempia.

Siirtymäsäännöksen luonteeseen kuuluu, että se poikkeaa tietyistä henkilöstösääntöjen säännöistä, joiden soveltamiseen järjestelmän muuttuminen väistämättä vaikuttaa. On kuitenkin todettava, että henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevassa 12 artiklan 3 kohdassa säädetty poikkeus ei ulotu laajemmalle kuin vanhojen säännösten voimassaolon aikana alkaneiden ja päättyneiden kilpailumenettelyjen kautta valittujen henkilöiden nimittämiseen virkamiehiksi uusien henkilöstösääntöjen mukaisesti.

(ks. 108–114 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑121/97, Ryan v. tilintarkastustuomioistuin, 30.9.1998 (Kok. 1998, s. II‑3885, 98 kohta).

5.      Ei ole perusteltua väittää, että virkamiesten palvelukseen ottamisen ja urakehityksen olosuhteiden yhdenvertaistamiseksi annettua henkilöstösääntöjen 5 artiklan 5 kohtaa olisi rikottu, kun kilpailun läpäisseiden ja ennen 1.5.2004 eli Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta annetun asetuksen N:o 723/2004 voimaantulopäivää palvelukseen otettujen hakijoiden palkkaluokka määriteltiin kilpailuilmoituksissa mainitulla tavalla, kun taas tämän päivän jälkeen palvelukseen otettujen ja tämän saman kilpailun läpäisseiden hakijoiden palkkaluokka määritettiin henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohdassa määriteltyjen perusteiden mukaisesti.

Silloin, kun kilpailun läpäisseet hakijat nimitettiin ennen 1.5.2004, sovellettiin vanhojen henkilöstösääntöjen säännöksiä ja kilpailuilmoituksissa mainittuja palkkaluokkia, kun taas tämän päivän jälkeen palvelukseen otettuihin, kilpailun läpäisseiden hakijoiden palkkaluokkien määrittämiseen sovellettiin mainitun päivämäärän jälkeen voimaan tulleita uusia säännöksiä, henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohdan siirtymäsäännökset mukaan luettuina.

Myöskään väitettä, jonka mukaan henkilöstösääntöjen liitteessä XIII oleva 12 artikla on henkilöstösääntöjen 5 artiklan vastainen, ei voida hyväksyä. Kun lainsäätäjä määritteli ensin mainitussa säännöksessä palkkaluokat, joihin virkamiehet otetaan palvelukseen siirtymäaikana, se käytti toimivaltaansa muuttaa henkilöstösääntöjä.

Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 2 kohdan ja 4 artiklan n alakohdan sanamuodosta ilmenee lisäksi, että ne ovat ensisijaisia suhteessa henkilöstösääntöjen 5 artiklan yleisiin säännöksiin, joista ne poikkeavat erityissäännöksinä.

(ks. 124–126 ja 129 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑444/00, Mayer Parry Recycling, 19.6.2003 (Kok. 2003, s. I‑6163, 57 kohta).

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑371/03, Le Voci v. neuvosto, 14.7.2005 (Kok. H. 2005, s. I‑A‑209 ja II‑957, 122 kohta).

6.      Yhteisöjen tuomioistuimessa riitautetun toimen lainmukaisuus on arvioitava sen tekohetkellä olemassa olleiden tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen perusteella.

Mitä tulee kilpailun läpäisseiden hakijoiden nimittämispäätöksiin, jotka tulivat voimaan aikaisintaan 1.5.2004, joka on Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta annetun asetuksen N:o 723/2004 voimaantulopäivä, komissio saattoi määrittää näiden kilpailun läpäisseiden hakijoiden palkkaluokan vain henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohdan uusien pakottavien säännösten mukaisesti.

Tältä osin se, että komissio olisi voinut syrjintäkiellon periaatteen vastaisesti asettaa jotkut kilpailun läpäisseet hakijat etusijalle ja ottaa heidät palvelukseen ennen 1.5.2004, ei voi vaikuttaa riidanalaisten päätösten lainmukaisuuteen.

Vaikka oletettaisiin, että jotkut henkilöt olisi näin voitu asettaa etusijalle palvelukseenotossa, virkamiesten yhdenvertaisen kohtelun periaate on sovitettava yhteen laillisuusperiaatteen kanssa, jonka mukaan kukaan ei voi vedota omaksi edukseen toisen hyväksi tehtyyn lainvastaisuuteen.

(ks. 151, 152, 154 ja 155 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia 134/84, Williams v. tilintarkastustuomioistuin, 4.7.1985 (Kok. 1985, s. 2225, 14 kohta); asia C‑449/98 P, IECC v. komissio, 17.5.2001 (Kok. 2001, s. I‑3875, 87 kohta) ja asia T‑69/03, W v. parlamentti, 25.5.2004 (Kok. H. 2004, s. I‑A‑153 ja II‑687, 28 kohta).

7.      Työjärjestyksen 87 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi erityisistä syistä määrätä oikeudenkäyntikulut jaettaviksi asianosaisten kesken.

Tältä osin erityisen syyn, jonka perusteella oikeudenkäynnistä kantajille aiheutuneet kulut voidaan jakaa kyseessä olevan toimielimen ja kantajina olevien virkamiesten kesken, muodostaa se seikka, että toimielimen voidaan katsoa käyttäytymisellään aiheuttaneen osaksi tämän oikeudenkäynnin, koska sen tiedotuksen puute saattoi herättää asianosaisissa ymmärrettäviä epäilyjä siitä, että heidän peruspalkkaluokkansa oli lainvastainen, koska palvelukseenottomenettelyssä oli epäselvyyttä palvelukseen ottamista koskevan olennaisen edellytyksen osalta.

(ks. 160, 163 ja 164 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia 26/66, Hoogovens en Staalfabrieken v. korkea viranomainen, 14.6.1967 (Kok. 1967, s. 149, 166) ja asia 26/67, Danvin v. komissio, 11.7.1968 (Kok. 1968, s. 463, 474).