YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (ensimmäinen jaosto)

20 päivänä marraskuuta 2007

Asia T-103/05

P

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

Henkilöstö – Palkkaus – Luvaton poissaolo – Palkan menettäminen – Henkilöstösääntöjen 59 artikla – Lääkärintodistus

Aihe: Kanne, jossa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta vaaditaan kumoamaan 10.5.2004 tehty komission päätös, jolla todettiin kantajan poissaolo luvattomaksi 16.3.2004 lähtien ja hänen menettävän palkkansa 15.4.2004 lähtien siihen saakka, kunnes hän ryhtyy hoitamaan tehtäviään pääosastolla ”Lehdistö ja viestintä” Brysselissä.

Ratkaisu: Kanne hylätään. Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Tiivistelmä

1.      Henkilöstö – Asianomaiselle vastainen päätös – Päätös, jolla todetaan virkamiehen poissaolo luvattomaksi lääkärintarkastuksen tuloksen perusteella – Perusteluvelvollisuus – Laajuus

         (Henkilöstösääntöjen 25 artiklan 2 kohta)

2.      Henkilöstö – Sairausloma – Sairauden perustelut – Tarkastusluonteinen lääkärintarkastus – Työkyvyn toteaminen – Vaikutus

         (Henkilöstösääntöjen 59 ja 60 artikla)

1.      Päätös on riittävästi perusteltu, jos se on tehty asianomaiselle virkamiehen tuntemassa asiayhteydessä, jolloin hän kykenee ymmärtämään häntä koskevan toimenpiteen laajuuden. Tällainen on päätös, jossa todetaan virkamiehen poissaolon luvattomuus, kun virkamies ei ole palannut työhön, vaikka hänet on todettu lääkärintarkastuksen tuloksen perusteella kykeneväksi työskentelemään puolipäiväisesti sairausloman jälkeen, koska vaikka tähän päätökseen ei sisälly yksityiskohtaisia perusteluja asianomaisen työkyvystä, siinä viitataan liitteenä olevaan asiakirjaan eli lääkärin muistioon, jossa kerrataan hänen sairauteensa liittyvä historia, ja koska hallinto on lisäksi pyrkinyt tässä tilanteessa suojelemaan virkamiehen intressejä antamalla hänelle mahdollisuuden palata työhönsä vaiheittain.

(ks. 35, 36 ja 38 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia 791/79, Demont v. komissio, 17.12.1981 (Kok. 1981, s. 3105, 12 kohta); yhdistetyt asiat C‑116/88 ja C‑149/88, Hecq v. komissio, 7.3.1990 (Kok. 1990, s. I‑599, 26 kohta) ja asia C‑294/95 P, Ojha v. komissio, 12.11.1996 (Kok. 1996, s. I‑5863, 35 kohta).

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T-98/96, Costacurta v. komissio, 22.1.1998 (Kok. H. 1998, s. I‑A‑21 ja II‑49, 86 kohta).

2.      Virkamies ei voi välttää työhön palaamisvelvollisuutta, joka aiheutuu siitä, että hänet todetaan lääkärintarkastuksessa työkykyiseksi, esittämällä lääkärintodistuksen, jossa viitataan lääketieteelliseen seurantaan mutta jossa ei todeta työkyvyttömyyttä eikä näin ollen mainita tämän työkyvyttömyyden alkamis- ja päättymispäivämääriä. Tällainen asiakirja ei voi missään tapauksessa olla sellainen todistus, josta työkyvyttömyys ilmenisi riittävän täsmällisesti ja vakuuttavasti.

(ks. 61–63 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑135/95, Z v. komissio, 20.11.1996 (Kok. H. 1996, s. I‑A‑519 ja II‑1413, 34 kohta) ja asia T‑169/95, Quijano v. parlamentti, 6.5.1997 (Kok. H. 1997, s. I‑A‑91 ja II‑273, 40 kohta).