Language of document : ECLI:EU:T:2016:254

Väliaikainen versio

Asia T-52/15

Sharif University of Technology

vastaan

Euroopan unionin neuvosto

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka – Iraniin kohdistuvat rajoittavat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on estää ydinaseiden levittäminen – Varojen jäädyttäminen – Iranin hallituksen tukeminen – Tutkimus ja teknologinen tuotekehittely sotilaallisilla tai sotatarviketeollisuuden aloilla – Puolustautumisoikeudet – Oikeus tehokkaaseen tuomioistuimen tarjoamaan oikeussuojaan – Oikeudellinen virhe ja arviointivirhe – Omaisuudensuoja – Oikeasuhteisuus – Harkintavallan väärinkäyttö – Vahingonkorvausvaatimus

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (seitsemäs jaosto) 28.4.2016

1.      Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka – Iraniin kohdistuvat rajoittavat toimenpiteet – Sellaisten henkilöiden, yhteisöjen tai elinten varojen jäädyttäminen, jotka osallistuvat ydinaseiden levittämiseen tai tukevat tätä – Iranin hallituksen tukeminen – Käsite – Iranin hallituksen tukemisen muodostavan toiminnan ja ydinaseiden levittämistoiminnan jatkamisen välillä ei tarvitse olla syy-yhteyttä

(Neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP 20 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta ja neuvoston päätöksen 2012/35/YUTP 13 perustelukappale; neuvoston asetuksen N:o 267/2012 23 artiklan 2 kohdan a ja d alakohta)

2.      Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka – Iraniin kohdistuvat rajoittavat toimenpiteet – Sellaisten henkilöiden, yhteisöjen tai elinten varojen jäädyttäminen, jotka osallistuvat ydinaseiden levittämiseen tai tukevat tätä – Iranin hallituksen tukeminen – Käsite – Tutkimus ja teknologinen tuotekehittely sotilaallisilla tai sotatarviketeollisuuden aloilla kuuluvat käsitteen piiriin – Edellytykset

(Neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP 1 artiklan 1 kohdan c alakohta ja 20 artiklan 1 kohdan c alakohta; neuvoston asetuksen N:o 267/2012 5 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 23 artiklan 2 kohdan d alakohta)

3.      Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka – Iraniin kohdistuvat rajoittavat toimenpiteet – Sellaisten henkilöiden, yhteisöjen tai elinten varojen jäädyttäminen, jotka osallistuvat ydinaseiden levittämiseen tai tukevat tätä – Sananvapautta, tiedonvälityksen vapautta ja oikeutta koulutukseen ei ole loukattu – Omaisuudensuojaa ei ole rajoitettu – Suhteellisuusperiaatetta ei ole loukattu

(Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 ja 14 artikla, 17 artiklan 1 kohta ja 52 artiklan 1 kohta; neuvoston päätökset 2010/413/YUTP ja 2014/776/YUTP; neuvoston asetukset N:o 267/2012 ja N:o 1202/2014)

4.      Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu – Edellytykset – Lainvastaisuus – Vahinko – Syy-yhteys – Kumulatiiviset edellytykset – Yhden edellytyksen täyttymättä jääminen – Vahingonkorvauskanteen hylkääminen kokonaisuudessaan

(SEUT 340 artiklan toinen kohta)

1.      Kun on kyse Iraniin kohdistetuista rajoittavista toimenpiteistä, kuten Iranin hallitusta tukevien yhteisöjen varojen jäädyttämisestä, mainitun hallituksen tukemista koskeva arviointiperuste ei edellytä syy-yhteyden osoittamista Iranin hallituksen tukemista merkitsevän toiminnan ja ydinaseiden levittämistoiminnan jatkamisen välillä.

Mainittu arviointiperuste ei toki koske mitä hyvänsä Iranin hallitukselle annettavan tuen muotoa vaan sellaisia tuen muotoja, jotka määrällisen tai laadullisen merkittävyytensä vuoksi edistävät Iranin ydinenergia-alan toimintaa. Kun hallituksen tukemista koskevaa arviointiperustetta tulkitaan unionin tuomioistuinten valvonnassa sen tavoitteen valossa, joka on Iranin hallituksen painostaminen, jotta se pakotettaisiin lopettamaan toiminta, joka merkitsee ydinaseiden levittämisen vaaraa, siinä määritellään siis objektiivisesti rajattu sellaisten henkilöiden ja yhteisöjen ryhmä, joihin voidaan kohdistaa varojen jäädyttämistä koskevia toimenpiteitä.

Varojen jäädyttämistä koskevien toimenpiteiden päämäärän valossa edellä mainitusta arviointiperusteesta ilmenee yksiselitteisesti, että se koskee kohdennetusti ja valikoivasti asianomaisen henkilön tai yhteisön omaa toimintaa, jolla tosin ei sellaisenaan ole mitään suoraa tai välillistä yhteyttä ydinaseiden levittämiseen mutta joka on kuitenkin omiaan edistämään sitä, koska siten tarjotaan Iranin hallitukselle varoja tai aineellisia, rahoituksellisia tai logistisia palveluja siten, että sen on mahdollista jatkaa levittämistoimintaa.

Käsite ”tuki Iranin hallitukselle” ei kuitenkaan edellytä näyttöä tämän tuen ja Iranin islamilaisen tasavallan ydinasetoiminnan välisestä yhteydestä. Tässä yhteydessä ei tule sekoittaa yhtäältä Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/413 20 artiklan 1 kohdan c alakohdassa ja Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen N:o 267/2012 23 artiklan 2 kohdan d alakohdassa mainittua arviointiperustetta, joka koskee tuen antamista Iranin hallitukselle, samaisen päätöksen 20 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja kyseisen asetuksen 23 artiklan 2 kohdan a alakohdassa mainittuun arviointiperusteeseen, joka koskee ”Iranin joukkotuhoaseiden leviämistä edistävää ydinenergia-alan toiminnan tai ydinasejärjestelmien kehittämisen” tukemista. Ensin mainitun arviointiperusteen soveltaminen ei edellytä tietynasteista yhteyttä – edes välillistä – tuen antamiseen Iranin ydinasetoiminnalle, mitä puolestaan edellytetään jälkimmäisen, Iranin ydinasetoiminnan tukemista koskevan arviointiperusteen soveltamiseksi.

Iranin hallituksen tukemista koskevasta arviointiperusteesta päätöksen 2010/413 muuttamisesta annetun päätöksen 2012/35, jolla lisättiin kyseinen arviointiperuste päätöksen 2010/413 20 artiklan 1 kohdan c alakohtaan, 13 perustelukappaleesta ilmenee, että neuvosto – joka katsoi, että Iranin hallituksen tukeminen saattoi mahdollistaa sen, että se voi jatkaa ydinalan toimia, joihin liittyy joukkotuhoaseiden levittämisen vaara, tai ydinasejärjestelmien kehittämistä – tarkoitti laajentaa luetteloihin kirjaamisen arviointiperusteita ulottamalla varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttämisen eräisiin muihin henkilöihin ja yhteisöihin, jotka antavat kyseiselle hallitukselle tukea, edellyttämättä, että tämä tuki liittyy suoraan tai välillisesti tällaisiin toimintoihin.

Täten sovellettavassa asetuksessa osoitetaan nimenomaisesti, että Iranin hallituksen tukemisen ja ydinaseiden levittämistoiminnan välillä on yhteys. Tässä yhteydessä Iranin hallituksen tukemista koskeva arviointiperuste on ymmärrettävä siten, että sillä tarkoitetaan kaikkea tukea, jolla voidaan – vaikkei tällä tuella olisi mitään suoraa tai välillistä yhteyttä ydinaseiden levittämisen edistämiseen – sen määrällisen tai laadullisen merkittävyyden johdosta edesauttaa tällaista edistämistä tarjoamalla Iranin hallitukselle varoja tai aineellisia, rahoituksellisia tai logistisia palveluja. Näin ollen neuvoston tehtävänä ei ole osoittaa, että tukemisen muodostavan toiminnan ja ydinaseiden levittämistoiminnan helpottamisen välillä on yhteys, koska tällainen yhteys katsotaan toteennäytetyksi sovellettavilla yleissäännöillä.

(ks. 49–54 kohta)

2.      Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetusta päätöksestä 2010/413 ja Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetusta asetuksesta N:o 267/2012 ilmenee, että rajoittavia toimenpiteitä voidaan kohdistaa henkilöihin tai yhteisöihin, jotka osallistuvat Iranin islamilaisen tasavallan sotilaallisilla tai sotatarviketeollisuuden aloilla toteuttamiin kiellettyjen tuotteiden ja teknologian hankintoihin tai jotka tarjoavat näihin tuotteisiin tai teknologioihin liittyvää teknistä apua. Unionin lainsäätäjä on osoittanut näiden viimeksi mainittujen olevan yhteydessä ydinaseiden levittämiseen sovellettavan säännöstön yleisissä säännöissä.

Erityisesti on huomattava, että päätöksen 2010/413 1 artiklan 1 kohdan c alakohdassa kielletään aseiden ja kaikenlaisten niihin liittyvien tarvikkeiden, mukaan luettuna sotilasajoneuvot ja -laitteet, toimitus, myynti tai siirto Iranin islamilaiseen tasavaltaan. Asetuksen N:o 267/2012 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa kielletään neuvoston antamassa Euroopan unionin yhteisessä puolustustarvikeluettelossa lueteltuihin tuotteisiin ja teknologiaan ja siinä lueteltujen tuotteiden ja teknologian toimitukseen, valmistukseen, huoltoon ja käyttöön liittyvän teknisen avun tarjoaminen suoraan tai välillisesti iranilaisille henkilöille, yhteisöille tai elimille tai Iranissa käytettäväksi. Säätämällä asetuksen N:o 267/2012 puitteissa tällaisesta kiellosta tietyille puolustustarvikkeille lainsäätäjä on katsonut, että Iranin islamilaisen tasavallan suorittamien tämän tyyppisten tarvikkeiden hankintojen ja sen, että Iranin hallitus jatkaa ydinalan toimia, joihin liittyy joukkotuhoaseiden levittämisen vaara, tai ydinasejärjestelmien kehittämistä, välillä on yhteys.

Tämä tulkinta vahvistetaan Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmilla 1737 (2006) ja 1929, jotka mainitaan päätöksen 2010/413 muuttamisesta annetun päätöksen 2012/35 ensimmäisessä ja neljännessä perustelukappaleessa. Unionin yleisiä sääntöjä, joissa säädetään rajoittavien toimenpiteiden toteuttamisesta, on tulkittava turvallisuusneuvoston niiden päätöslauselmien sisällön ja tavoitteen mukaisesti, jotka niillä pannaan täytäntöön. Edellä mainituissa kahdessa päätöslauselmassa viitataan sellaisten toimenpiteiden toteuttamiseen, joilla voidaan estää Iranin islamilaista tasavaltaa kehittämästä arkaluonteisia teknologioita ydin- ja ohjusohjelmiensa tueksi. Luetteloissa, jotka koskevat tarvikkeita ja teknologioita, joiden toimittaminen Iranin islamilaiselle tasavallalle kielletään edellä mainituissa päätöslauselmissa, ja joihin viitataan erityisesti päätöslauselmassa 1929, mainitaan nimenomaisesti satelliitit ja miehittämättömät ilma-alukset.

Näin ollen tuen antaminen Iranin hallitukselle tutkimuksessa ja teknologisessa tuotekehittelyssä sotilaallisilla tai sotatarviketeollisuuden aloilla täyttää arviointiperusteen, joka koskee päätöksen 2010/413 20 artiklan 1 kohdan c alakohdassa ja asetuksen N:o 267/2012 23 artiklan 2 kohdan d alakohdassa mainittua tuen antamista Iranin hallitukselle, kun se liittyy tarvikkeisiin tai teknologioihin, jotka mainitaan yhteisessä puolustustarvikeluettelossa ja joiden hankinta Iranin islamilaiselta tasavallalta on kielletty.

(ks. 61–65 kohta)

3.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 109 ja 110 kohta)

4.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 120 ja 121 kohta)