Väliaikainen versio
UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (suuri jaosto)
7 päivänä toukokuuta 2024 (*)
Ennakkoratkaisupyyntö – Tutkittavaksi ottaminen – SEUT 267 artikla – Tuomioistuimen käsite – Urheilun antidopingasioissa toimivaltainen kansallinen välityslautakunta – Kriteerit – Ennakkoratkaisupyynnön esittäneen elimen riippumattomuus – Tehokkaan oikeussuojan periaate – Ennakkoratkaisupyynnön tutkimatta jättäminen
Asiassa C‑115/22,
jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Unabhängige Schiedskommission Wien (Wienissä toimiva riippumaton välityslautakunta, Itävalta) on esittänyt 21.12.2021 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 17.2.2022, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa
SO,
jossa asian käsittelyyn osallistuvat
Nationale Anti-Doping Agentur Austria GmbH (NADA)
Österreichischer Leichtathletikverband (ÖLV) ja
World Anti-Doping Agency (WADA),
UNIONIN TUOMIOISTUIN (suuri jaosto),
toimien kokoonpanossa: presidentti K. Lenaerts, varapresidentti L. Bay Larsen, jaostojen puheenjohtajat A. Prechal, K. Jürimäe, C. Lycourgos, T. von Danwitz, F. Biltgen, Z. Csehi ja O. Spineanu-Matei sekä tuomarit J.-C. Bonichot, S. Rodin, J. Passer (esittelevä tuomari), D. Gratsias, M. L. Arastey Sahún ja M. Gavalec,
julkisasiamies: T. Ćapeta,
kirjaaja: D. Dittert,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 2.5.2023 pidetyssä istunnossa esitetyn,
ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet
– SO, edustajanaan J. Öhlböck, Rechtsanwalt,
– Nationale Anti-Doping Agentur Austria GmbH (NADA), edustajanaan A. Sammer, avustajinaan P. Lohberger ja A. Schütz, Rechtsanwälte,
– World Anti-Doping Agency (WADA), edustajanaan D. P. Cooper, solicitor, avustajinaan A.-S. Oberschelp de Meneses, avocate, K. Van Quathem ja B. Van Vooren, advocaten, sekä L. Waty, avocat,
– Belgian hallitus, asiamiehinään P. Cottin ja J.-C. Halleux,
– Ranskan hallitus, asiamiehinään R. Bénard ja A.-L. Desjonquères,
– Latvian hallitus, asiamiehinään E. Bardiņš, J. Davidoviča ja K. Pommere,
– Luxemburgin hallitus, asiamiehinään A. Germeaux ja T. Schell,
– Puolan hallitus, asiamiehenään B. Majczyna,
– Euroopan komissio, asiamiehinään A. Bouchagiar, M. Heller ja H. Kranenborg,
kuultuaan julkisasiamiehen 14.9.2023 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,
on antanut seuraavan
tuomion
1 Ennakkoratkaisupyyntö koskee luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27.4.2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL 2016, L 119, s. 1; jäljempänä yleinen tietosuoja-asetus) 5 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdan, 6 artiklan 3 kohdan sekä 9 ja 10 artiklan tulkintaa.
2 Tämä pyyntö on esitetty välimiesmenettelyssä, jossa asianosaisina ovat kilpaurheilija SO ja Nationale Anti-Doping Agentur Austria GmbH (NADA) (riippumaton dopingvalvontaelin, Itävalta) ja joka koskee viimeksi mainitun päätöstä julkaista SO:lle kansallisen antidopingsäännöstön rikkomisesta määrätyt seuraamukset.
Asiaa koskevat oikeussäännöt
IAAF:n säännöt
3 International Association of Athletics Federations (Kansainvälinen yleisurheiluliitto, jäljempänä IAAF) antoi IAAF:n vuosien 2014–2015 kilpailusäännöt (IAAF Competition Rules 2014–2015), joiden säännössä 32.2 olevassa b ja f alakohdassa samoin kuin IAAF:n vuoden 2017 antidopingsääntöjen (IAAF Anti-Doping Rules 2017) 2.2 ja 2.6 säännössä kielletään ”kielletyn aineen tai kielletyn menetelmän käyttö tai käytön yritys” sekä ”kielletyn aineen tai kielletyn menetelmän hallussapito”.
Unionin oikeus
4 Yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklassa säädetään henkilötietojen käsittelyä koskevista periaatteista, kun taas sen 6 artiklassa säädetään siitä, millä edellytyksillä henkilötietojen käsittelyä voidaan pitää lainmukaisena. Asetuksen 9 ja 10 artikla sisältävät säännökset erityisten henkilötietoryhmien käsittelystä sekä rikostuomioihin ja rikoksiin liittyvien henkilötietojen käsittelystä.
5 Asetuksen 77 artiklan, jonka otsikko on ”Oikeus tehdä kantelu valvontaviranomaiselle”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:
”Jokaisella rekisteröidyllä on oikeus tehdä kantelu valvontaviranomaiselle, erityisesti siinä jäsenvaltiossa, jossa hänen vakinainen asuinpaikkansa tai työpaikkansa on taikka jossa väitetty rikkominen on tapahtunut, jos rekisteröity katsoo, että häntä koskevien henkilötietojen käsittelyssä rikotaan tätä asetusta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita hallinnollisia muutoksenhakukeinoja tai oikeussuojakeinoja.”
6 Asetuksen 78 artiklan, jonka otsikko on ”Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin valvontaviranomaista vastaan”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:
”Jokaisella luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin itseään koskevaa valvontaviranomaisen oikeudellisesti sitovaa päätöstä vastaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita hallinnollisia muutoksenhakukeinoja tai muita kuin oikeudellisia oikeussuojakeinoja.”
7 Asetuksen 79 artiklan, jonka otsikko on ”Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin rekisterinpitäjää tai henkilötietojen käsittelijää vastaan”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:
”Jokaisella rekisteröidyllä on oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, jos hän katsoo, että hänen tähän asetukseen perustuvia oikeuksiaan on loukattu sen takia, ettei hänen henkilötietojensa käsittelyssä ole noudatettu tätä asetusta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta käytettävissä olevien hallinnollisten muutoksenhakukeinojen tai muiden kuin oikeudellisten oikeussuojakeinojen käyttöä, mukaan lukien 77 artiklaan perustuva oikeus tehdä kantelu valvontaviranomaiselle.”
Itävallan oikeus
ADBG
8 Antidopingista 23.12.2020 annetun vuoden 2021 liittovaltion lain (Anti-Doping-Bundesgesetz 2021; BGBl. I, 152/2020; jäljempänä ADBG) 5 §:n, jonka otsikko on ”Unabhängige Dopingkontrolleinrichtung [riippumaton dopingvalvontaelin, Itävalta]”, 1 momentissa säädetään, että kyseisen elimen tehtävänä on muun muassa esittää ADBG:n 18 §:n mukaisesti tutkintapyyntöjä Österreichische Anti-Doping-Rechtskommissionin (Itävallan antidopingasioiden kurinpitolautakunta, jäljempänä ÖADR) käsiteltäväksi siinä tapauksessa, että se katsoo ADBG:tä rikotun, ja olla ADBG:n 20 §:n 2 momentin ja 23 §:n 2 momentin mukaisesti asianosaisen asemassa sekä ÖADR:ssä että Unabhängige Schiedskommissionissa (riippumaton välityslautakunta, Itävalta; jäljempänä USK) käytävissä menettelyissä.
9 ADBG:n 5 §:n 5 momentissa säädetään seuraavaa:
”Riippumattoman dopingvalvontaelimen tehtäviä hoitaa yleishyödyllinen rajavastuuyhtiö nimeltä [NADA]. – – Yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuna rekisterinpitäjänä [NADA] käsittelee henkilötietoja.”
10 ADBG:n 6 §:n, jonka otsikko on ”Tietosuojaa koskevat säännökset”, 1 momentissa säädetään seuraavaa:
”Riippumattomalla dopingvalvontaelimellä on yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuna rekisterinpitäjänä oikeus käsitellä henkilötietoja, jos se on tarpeen sille [ADBG:n] nojalla kuuluvien tehtävien suorittamiseksi ja [ADBG:n] täytäntöönpanemiseksi, erityisesti [ÖADR:n] ja [USK:n] tehtävien yhteydessä. – –”
11 ADBG:n 7 §:n, jonka otsikko on ”[ÖADR]”, 1 momentissa säädetään muun muassa, että ÖADR:n tehtävänä on toteuttaa kulloinkin toimivaltaisen liittovaltiotason urheiluliiton osalta kurinpitomenettelyjä toimivaltaisen kansainvälisen urheiluliiton voimassa olevien antidopingsääntöjen mukaisesti (antidopingmenettelyt). ADBG:n 7 §:n 7 momentin mukaan ÖADR perustetaan riippumattoman dopingvalvontaelimen yhteyteen. ADBG:n 7 §:n 8 momentissa täsmennetään, että sen 6 §:ää sovelletaan soveltuvin osin.
12 ADBG:n 8 §:ssä, jonka otsikko on ”[USK]”, säädetään seuraavaa:
”(1) [USK] on valtion elimistä, yksityisistä ja riippumattomasta dopingvalvontaelimestä riippumaton elin. USK:n jäsenet eivät ole saaneet osallistua urheilijaa tai muuta henkilöä koskevaan tutkintaan, urheilijaa tai muuta henkilöä koskevan tutkintapyynnön esittämisestä päättämiseen tai heidän tutkittavakseen saatetun ÖADR:n päätöksen tekemiseen. Se perustetaan riippumattoman dopingvalvontaelimen yhteyteen tutkimaan ÖADR:n antidopingmenettelyissä tekemät päätökset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 23 §:n 10 momentin 1 ja 2 kohdan soveltamista.
(2) USK:n kokoonpanoon – jossa naisten osuuden on oltava vähintään 50 prosenttia – kuuluu puheenjohtaja ja seitsemän jäsentä, joita koskevat seuraavat pätevyysvaatimukset:
1. puheenjohtajalla ja hänen sijaisellaan on oltava tuomarin pätevyys tai asianajajatutkinto
2. kahdella jäsenellä on oltava oikeustieteellinen tutkinto ja kokemusta virallisista tutkintamenettelyistä
3. kahden jäsenen on oltava analyyttisen kemian tai toksikologian asiantuntijoita
4. kahden jäsenen on oltava urheilulääketieteen asiantuntijoita.
Puheenjohtaja tai hänen sijaisensa nimittää kutakin menettelyä varten USK:n jäsenten keskuudesta vähintään yhden jäsenen, jolla on oikeustieteellinen tutkinto ja kokemusta virallisista tutkintamenettelyistä, vähintään yhden analyyttisen kemian tai toksikologian asiantuntijan sekä vähintään yhden urheilulääketieteen asiantuntijan.
(3) Bundesminister für Kunst, Kultur, öffentlichen Dienst und Sport [(taide-, kulttuuri-, virkamies- ja urheiluministeri, Itävalta)] nimittää 2 momentin 1–4 kohdassa tarkoitetut puheenjohtajan ja jäsenet neljän vuoden toimikaudeksi. Puheenjohtajan sijainen nimitetään jäsenten keskuudesta. Toimikauden uusiminen ja ennenaikainen päättäminen on sallittua painavista syistä. Puheenjohtaja ja jäsenet voivat milloin tahansa luopua tehtävistään. Jos puheenjohtaja tai jäsen luopuu tehtävistään ennenaikaisesti, nimitetään uusi henkilö jäljellä olevaksi toimikaudeksi. USK tekee päätöksensä äänten enemmistöllä, ja päätösvaltaisuus saavutetaan, kun puheenjohtaja ja vähintään kaksi jäsentä ovat läsnä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. USK voi tehdä päätöksiä myös kirjallista menettelyä noudattaen, jos suullinen käsittely ei ole asian selkeyden vuoksi tarpeen ja jos puheenjohtaja tai jäsen ei vastusta päätöksen tekemistä kirjallista menettelyä noudattaen. [ADBG:n] 5 §:n 3 momentin säännöksiä sovelletaan USK:hon.
– –
(6) [ADBG:n] 6 §:ä sovelletaan soveltuvin osin.”
13 ADBG:n 20 §:ssä, jonka otsikko on ”Menettelyt [ÖADR:ssä]”, säädetään lähinnä, että ÖADR on toimivaltainen toteuttamaan antidopingmenettelyjä riippumattoman dopingvalvontaelimen esittämien tutkintapyyntöjen johdosta ja tekemään päätöksiä ensimmäisessä asteessa, jos toimivaltaisen kansainvälisen urheiluliiton antidopingsääntöjä on rikottu.
14 ADBG:n 21 §:n 3 momentissa säädetään seuraavaa:
”ÖADR:n on viimeistään 20 päivän kuluttua päätöksen lainvoimaiseksi tulosta tiedotettava liittovaltiotason urheiluliitolle, urheilujärjestöille, urheilijoille, muille henkilöille ja kilpailunjärjestäjille sekä yleisölle antidopingmenettelyissä määrätyistä turvaamistoimista (esim. osallistumiskiellot) ja niissä tehdyistä päätöksistä ilmoittamalla asianomaisen henkilön nimi sekä toimintakiellon pituus ja perustelut ilman, että ilmoitetuista tiedoista voidaan päätellä asianomaisen henkilön terveystietoja. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, harrasteurheilijoiden ja sellaisten henkilöiden osalta, jotka tietoja tai muita vihjeitä antamalla ovat merkittävästi edistäneet mahdollisten dopingrikkomusten paljastumista, nämä tiedot voidaan jättää ilmoittamatta. Harrasteurheilijoiden osalta tiedot on julkaistava kansanterveydellisistä syistä, jos 1 §:n 2 momentin 3 tai 9–11 kohdassa tarkoitettu dopingrikkomus on todettu.”
15 ADBG:n 23 §:n, jonka otsikko on ”Menettelyt [USK:ssa]”, 1 momentissa säädetään seuraavaa:
”Jäljempänä 2 momentissa tarkoitetut asianosaiset voivat esittää USK:lle uudelleenkäsittelypyynnön 20 §:n nojalla tehdyistä päätöksistä neljän viikon kuluessa niiden tiedoksiantamisesta. USK:n on tarkastettava päätöksen lainmukaisuus, ja päätös voidaan sen lainvastaisuuden vuoksi kumota korvaamatta sitä toisella päätöksellä tai päätöstä voidaan muuttaa mihin suuntaan tahansa. Uudelleenkäsittelypyynnöllä ei ole lykkäävää vaikutusta 20 §:ssä tarkoitettuun päätökseen, ellei USK vahvista sellaista vaikutusta.”
16 ADBG:n 23 §:n 2 momentin mukaan riippumaton dopingvalvontaelin on asianosainen USK:ssa käytävässä menettelyssä.
17 ADBG:n 23 §:n 3 momentin mukaan USK:ssa käytävään menettelyyn sovelletaan soveltuvin osin siviiliprosessilain (Zivilprozessordnung, jäljempänä ZPO) 580 §:n 1 ja 2 momenttia, 588 §:n 2 momenttia, 592 §:n 1 ja 2 momenttia, 594 ja 595 §:ää, 597–602 §:ää, 604 §:ää, 606 §:n 1–5 momenttia, 608 §:n 1 ja 2 momenttia sekä 610 §:ää. USK:n on toteutettava menettely toimivaltaisen kansainvälisen urheiluliiton voimassa olevien antidopingsääntöjen mukaisesti. Lisäksi menettelyn osapuolet voivat pyytää menettelyn julkisuutta.
18 ADBG:n 23 §:n 4 momentissa säädetään seuraavaa:
”USK:n on ratkaistava asia tai järjestettävä suullinen käsittely kuuden viikon kuluessa uudelleenkäsittelypyynnön vastaanottamisesta. Suullisen käsittelyn jälkeen lopullinen päätös on annettava kirjallisesti ja perusteltuna neljän viikon kuluessa. Menettely on saatettava päätökseen kuuden kuukauden kuluessa uudelleenkäsittelypyynnön vastaanottamisesta, ja määräaika sisältää myös 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun asianosaisen aiheuttamat viivästykset. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Päätökset on annettava kirjallisina ja ne on perusteltava. Vaikka USK antama ratkaisu on välitystuomio, [Maailman antidopingtoimisto (WADA)], Kansainvälinen olympiakomitea, Kansainvälinen paralympiakomitea ja kyseessä olevan urheilulajin kansainvälinen liitto voivat hakea muutosta USK:n ratkaisuun [Lausannessa (Sveitsi) sijaitsevassa urheilun kansainvälisessä välimiesoikeudessa (CAS)]. Asioissa, jotka liittyvät kansainväliseen kilpailuun osallistumiseen tai jossa on mukana kansainvälisiä urheilijoita, asianosaiset voivat suoraan hakea ratkaisuihin muutosta CAS:ssä. Siviilioikeudellisten riitojen ratkaisemiseksi siviilioikeudellinen väylä on käytettävissä vielä kaikkien antidopingmenettelyä koskevien oikeussuojakeinojen käyttämisen jälkeen.”
19 ADBG:n 23 §:n 14 momentissa säädetään seuraavaa:
”USK:n on ilmoitettava päätöksistään [liittovaltiotason urheiluliitolle], urheilujärjestöille, urheilijoille, muille henkilöille ja kilpailujen järjestäjille sekä yleisölle ilmoittamalla asianomaisen henkilön nimi sekä toimintakiellon pituus ja perustelut ilman, että ilmoitetuista tiedoista voidaan päätellä asianomaisen henkilön terveystietoja. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, harrasteurheilijoiden ja sellaisten henkilöiden osalta, jotka tietoja tai muita vihjeitä antamalla ovat merkittävästi edistäneet mahdollisten dopingrikkomusten paljastumista, nämä tiedot voidaan jättää ilmoittamatta. Harrasteurheilijoiden osalta tiedot on julkaistava kansanterveydellisistä syistä, jos 1 §:n 2 momentin 3 tai 9–11 kohdassa tarkoitettu dopingrikkomus on todettu.”
Liittovaltion vuoden 2021 antidopinglaissa tarkoitettu riippumattoman välityslautakunnan työjärjestys
20 Liittovaltion vuoden 2021 antidopinglaissa tarkoitetun riippumattoman välityslautakunnan työjärjestyksen, joka annettiin 1.1.2021 (Verfahrensordnung der Unabhängigen Schiedskommission nach dem Anti-Doping-Bundesgesetz 2021), 1 §:n 3 momentissa määrätään, että USK:n jäsenet ovat tehtäviään hoitaessaan riippumattomia. Kyseisen työjärjestyksen 5 §:ssä määrätään perusteista, joiden nojalla voidaan esittää väitteitä yhden tai useamman jäsenen puolueellisuudesta, sekä tästä johdettavista seurauksista.
21 Mainitun työjärjestyksen 9 §:n 1 momentissa täsmennetään, että menettelyn asianosaiset voivat käyttää mitä tahansa ZPO:ssa säädettyä todistuskeinoa.
ZPO
22 ZPO:n välimiesmenettelyä koskeviin pykäliin, sellaisina kuin ne ovat muutettuina 23.12.2020 (BGBl. I, 148/2020), kuuluva 597 § koskee sääntöjä välimiesmenettelyn aloittamista koskevasta hakemuksesta ja vastineesta siihen, kun taas 598 §:ssä säädetään mahdollisuudesta järjestää suullinen käsittely ja 599 §:ssä muun muassa todistelua välimiesoikeudessa koskevista säännöistä.
23 ZPO:n 607 §:ssä säädetään lähinnä, että välimiesoikeuden antamalla välitystuomiolla on asianosaisten välisissä suhteissa samat vaikutukset kuin lainvoimaisella tuomioistuinratkaisulla.
Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset
24 SO harjoitti kilpaurheilua vuosina 1998–2015. Lisäksi hän toimii urheiluseurassa, joka on Wienin (Itävalta) osavaltion yleisurheiluliiton jäsen.
25 Vuonna 2021 NADA esitti Bundeskriminalamtin (liittovaltion rikospoliisivirasto, Itävalta) suorittaman tutkinnan tulosten perusteella ÖADR:lle SO:n tapausta koskevan tutkintapyynnön, koska se katsoi SO:n rikkoneen antidopingsääntöjä.
26 ÖADR totesi 31.5.2021 tekemällään päätöksellä SO:n syyllistyneen IAAF:n vuosien 2014–2015 kilpailusääntöjen 32.2 säännön b ja f alakohdan sekä IAAF:n vuoden 2017 antidopingsääntöjen 2.2 ja 2.6 säännön rikkomiseen (jäljempänä riidanalainen päätös). Tarkemmin sanottuna ÖADR totesi, että SO:lla oli toukokuun 2015 ja huhtikuun 2017 välisenä aikana ollut hallussaan aineita, joiden käytön WADA oli kieltänyt IAAF:n kilpailusääntöjen alaisilta ammattiurheilijoilta kyseisenä aikana eli erytropoietiinia (jota kutsutaan myös nimellä EPO), genotropiinia (Omnitrope) sekä testosteronia (Androgel), ja että SO oli käyttänyt niitä ainakin osittain vuonna 2015.
27 Näiden toteamusten perusteella ÖADR määräsi riidanalaisessa päätöksessä kaikki SO:n 10.5.2015 ja kyseisen päätöksen voimaantuloajankohdan välisenä aikana saavuttamat tulokset mitätöidyksi ja mahdolliset startti- ja/tai palkintorahat menetetyiksi. Se myös määräsi SO:lle 31.5.2021 alkavan nelivuotisen kiellon osallistua minkäänlaisiin urheilukilpailuihin.
28 SO vaati ÖADR:ssä käydyssä menettelyssä, että riidanalaista päätöstä ei ADBG:n 21 §:n 3 momentin mukaisesti saateta yleisön tietoon siten, että muun muassa hänen nimensä ja muita henkilökohtaisia tietoja paljastettaisiin. ÖADR hylkäsi vaatimuksen riidanalaisessa päätöksessä.
29 SO teki USK:lle uudelleenkäsittelypyynnön ja vaati, että riidanalaista päätöstä muutetaan, jotta yleisölle ei tiedoteta dopingrikkomuksista, joihin hän oli syyllistynyt, ja hänelle määrätystä seuraamuksesta julkaisemalla hänen koko nimensä internetsivustolla, joka on vapaasti käytettävissä.
30 USK vahvisti 21.12.2021 tekemällään päätöksellä kaikkien SO:n kilpailutulosten mitätöimisen, mukaan lukien kaikkien 10.5.2015 alkaen saavutettujen mestaruuksien, mitalien, palkintojen sekä startti- ja palkintorahojen menettäminen, sekä kaikkia (kansallisia ja kansainvälisiä) kilpailuja koskevan 31.5.2021 alkaneen nelivuotisen toimintakiellon.
31 USK päätti kuitenkin ratkaista erillisellä päätöksellä vaatimuksen siitä, ettei SO:n dopingrikkomuksia ja niistä määrättyjä seuraamuksia julkaista, ja ilmoitti, että tätä koskeva ratkaisu annetaan myöhemmin.
32 Tässä tilanteessa USK päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:
”1) Onko sellaisissa tiedoissa, että määrätty henkilö on syyllistynyt tiettyyn dopingrikkomukseen ja että hänen osallistumisensa (kansallisiin ja kansainvälisiin) urheilukilpailuihin on tämän rikkomuksen vuoksi kielletty, kyse [yleisen tietosuoja-asetuksen] 9 artiklassa tarkoitetuista terveystiedoista?
2) Onko yleinen tietosuoja-asetus, kun erityisesti otetaan huomioon sen 6 artiklan 3 kohdan toinen alakohta, esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa säädetään USK:n päätöksen kohteena olevan henkilön nimen sekä toimintakiellon pituuden ja perusteiden julkaisemisesta siten, että julkaistuista tiedoista ei voida päätellä asianomaisen henkilön terveystietoja? Onko tässä yhteydessä merkitystä sillä, että kansallisen lainsäädännön mukaan nämä tiedot voidaan jättää ilmoittamatta yleisölle vain silloin, kun asianomainen henkilö on harrasteurheilija, alaikäinen henkilö tai henkilö, joka tietoja tai muita vihjeitä antamalla on merkittävästi edistänyt mahdollisten dopingrikkomusten paljastumista?
3) Edellytetäänkö yleisessä tietosuoja-asetuksessa, kun erityisesti otetaan huomioon sen 5 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa vahvistetut periaatteet, että ennen julkaisemista on joka tapauksessa suoritettava etujen punninta, jossa otetaan huomioon yhtäältä julkaisemiseen liittyvät asianomaisen henkilön henkilökohtaiset intressit ja toisaalta julkinen etu, joka koskee tietoa urheilijan antidopingsääntöjen rikkomisesta?
4) Onko tieto siitä, että määrätty henkilö on syyllistynyt tiettyyn antidopingsääntöjen rikkomiseen ja että häntä on tämän vuoksi kielletty osallistumasta (kansallisiin ja kansainvälisiin) urheilukilpailuihin, yleisen tietosuoja-asetuksen 10 artiklassa tarkoitettua rikostuomioihin ja rikoksiin liittyvien henkilötietojen käsittelyä?
5) Jos neljänteen kysymykseen vastataan myöntävästi: Onko ADBG:n 8 §:n nojalla perustettu USK yleisen tietosuoja-asetuksen 10 artiklassa tarkoitettu viranomainen?”
Ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottaminen
33 SEUT 267 artiklalla käyttöön otettu menettely on unionin tuomioistuimen ja kansallisten tuomioistuinten yhteistyön väline, jonka avulla unionin tuomioistuin esittää kansallisille tuomioistuimille ne unionin oikeuden tulkintaan liittyvät seikat, joita ne tarvitsevat ratkaistakseen niiden käsiteltäviksi saatetut asiat (tuomio 9.3.2010, ERG ym., C‑378/08, EU:C:2010:126, 72 kohta ja määräys 9.1.2024, Bravchev, C‑338/23, EU:C:2024:4, 18 kohta).
34 Tästä seuraa, että jotta ennakkoratkaisua pyytänyt elin voi saattaa asian unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi ennakkoratkaisumenettelyssä, sitä on voitava pitää SEUT 267 artiklassa tarkoitettuna tuomioistuimena, mikä unionin tuomioistuimen on tarkistettava ennakkoratkaisupyynnön perusteella (määräys 13.12.2018, Holunga, C‑370/18, EU:C:2018:1011, 13 kohta ja määräys 19.5.2022, Frontera Capital, C‑722/21, EU:C:2022:412, 11 kohta).
35 Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan arvioitaessa sitä, onko ennakkoratkaisua pyytänyt elin SEUT 267 artiklassa tarkoitettu tuomioistuin, mikä on pelkästään unionin oikeuden perusteella ratkaistava kysymys, unionin tuomioistuin ottaa huomioon useita seikkoja, joita ovat muun muassa elimen lakisääteisyys, pysyvyys, sen tuomiovallan pakottavuus, menettelyn kontradiktorisuus, toimiminen oikeussääntöjen soveltajana ja riippumattomuus (ks. vastaavasti tuomio 30.6.1966, Vaassen-Göbbels, 61/65, EU:C:1966:39, s. 395; tuomio 3.5.2022, CityRail, C‑453/20, EU:C:2022:341, 41 kohta ja tuomio 21.12.2023, Krajowa Rada Sądownictwa (Tuomarinvirassa jatkaminen), C‑718/21, EU:C:2023:1015, 40 kohta).
36 Unionin tuomioistuimen vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee myös, että kansalliset tuomioistuimet voivat pyytää unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua ainoastaan silloin, kun niissä on vireillä oikeusriita ja kun niissä vireillä olevan menettelyn tarkoituksena on ratkaisun antaminen tuomiovaltaa käyttäen. Elimen oikeus saattaa asia unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi on siis selvitettävä niin rakenteellisten kuin toiminnallistenkin kriteerien mukaan (ks. vastaavasti tuomio 3.5.2022, CityRail, C‑453/20, EU:C:2022:341, 42 ja 43 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
37 Tällaisten rakenteellisten kriteerien osalta unionin tuomioistuimelle toimitettuun asiakirja-aineistoon sisältyvistä seikoista ja erityisesti ADBG:n säännöksistä ilmenee, että USK täyttää lakisääteisyyttä, pysyvyyttä, tuomiovallan pakottavuutta ja menettelyn kontradiktorisuutta koskevat kriteerit.
38 Sen sijaan on pohdittava, täyttääkö se riippumattomuutta koskevan kriteerin.
39 Riippumattomuutta koskevan kriteerin osalta on korostettava, että kansallisten tuomioistuinten riippumattomuus, joka on tehokkaan oikeussuojan välttämätön edellytys, kuuluu erottamattomasti tuomioistuimen tehtävään (ks. vastaavasti tuomio 27.2.2018, Associação Sindical dos Juízes Portugueses, C‑64/16, EU:C:2018:117, 41 ja 42 kohta). Se on siis olennaista sen tuomioistuinten välisen yhteistyön järjestelmän moitteettomalle toiminnalle, jota SEUT 267 artiklan mukainen ennakkoratkaisumenettely edustaa, koska vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti ennakkoratkaisumenettelyn voi saattaa vireille vain elin, joka täyttää muun muassa riippumattomuuden vaatimuksen (ks. vastaavasti tuomio 21.1.2020, Banco de Santander, C‑274/14, EU:C:2020:17, 56 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
40 Riippumattomuuden käsitteeseen liittyy kaksi osatekijää (ks. vastaavasti tuomio 19.9.2006, Wilson, C‑506/04, EU:C:2006:587, 49 ja 50 kohta ja tuomio 21.1.2020, Banco de Santander, C‑274/14, EU:C:2020:17, 57 kohta).
41 Ensimmäinen, ulkoinen osatekijä, edellyttää, että asianomainen elin huolehtii tehtävistään itsenäisesti olematta missään hierarkkisessa tai alisteisessa suhteessa mihinkään tahoon ja ottamatta vastaan määräyksiä tai ohjeita miltään taholta, ja se on täten suojattu sellaisilta ulkoisilta toimenpiteiltä tai painostuksilta, jotka voivat vaarantaa sen jäsenten päätöksenteon riippumattomuuden ja vaikuttaa heidän ratkaisuihinsa (tuomio 21.1.2020, Banco de Santander, C‑274/14, EU:C:2020:17, 57 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
42 Tältä osin on muistutettava, että se, ettei kyseessä olevan elimen jäseniä voida erottaa, on tuomareiden riippumattomuuteen erottamattomasti sisältyvä tae, jolla on tarkoitus suojata henkilöitä, joiden tehtäväksi päätöksenteko on annettu (tuomio 21.1.2020, Banco de Santander, C‑274/14, EU:C:2020:17, 58 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
43 Erottamattomuuden periaate, jonka ensisijaista merkitystä on korostettava, edellyttää muun muassa, että tuomarit voivat hoitaa tehtäviään pakollisen eläkeikänsä saavuttamiseen tai toimikautensa päättymiseen saakka, jos kyseinen toimikausi on määräaikainen. Vaikka mainittu periaate ei olekaan täysin ehdoton, siitä voidaan poiketa suhteellisuusperiaatetta noudattaen ainoastaan sillä edellytyksellä, että se on perusteltua hyväksyttävistä ja pakottavista syistä. Tämän vuoksi on yleisesti hyväksyttyä, että tuomarit voidaan irtisanoa asianmukaisia menettelyjä noudattaen, jos he eivät kykene hoitamaan enää tehtäviään työkyvyttömyyden tai vakavan laiminlyönnin johdosta (ks. vastaavasti tuomio 21.1.2020, Banco de Santander, C‑274/14, EU:C:2020:17, 59 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
44 Tuomioistuimen jäsenten erottamattomuuden tae edellyttää siten, että tapaukset, joissa tämän elimen jäsenet voidaan erottaa, määritetään erityisessä säännöstössä nimenomaisilla lainsäädännön säännöksillä, joissa taataan paremmat takeet kuin hallinto-oikeuden ja työoikeuden yleisissä säännöissä, joita sovelletaan väärinkäytöstä ilmaisevan erottamisen tapauksessa (ks. vastaavasti tuomio 21.1.2020, Banco de Santander, C‑274/14, EU:C:2020:17, 60 kohta ja tuomio 26.1.2023, Construct, C‑403/21, EU:C:2023:47, 44 kohta).
45 Riippumattomuuden käsitteen toinen, sisäinen osatekijä liittyy puolueettomuuden käsitteeseen ja merkitsee sitä, että elin ylläpitää yhtäläistä etäisyyttä asian asianosaisiin ja siihen, mitkä ovat heidän intressinsä asian kohteeseen. Tämä osatekijä edellyttää objektiivisuuden noudattamista ja sitä, ettei elimellä ole muuta intressiä asian ratkaisun lopputulokseen kuin oikeussääntöjen tiukka soveltaminen (ks. vastaavasti tuomio 21.1.2020, Banco de Santander, C‑274/14, EU:C:2020:17, 61 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
46 Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan riippumattomuuden käsite merkitsee siten ennen kaikkea, että kyseinen elin on ulkopuolinen siihen viranomaiseen nähden, joka on tehnyt päätöksen, johon on haettu muutosta (ks. vastaavasti tuomio 21.1.2020, Banco de Santander, C‑274/14, EU:C:2020:17, 62 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
47 Nämä riippumattomuuden ja puolueettomuuden takeet edellyttävät sellaisten sääntöjen olemassaoloa, jotka koskevat muun muassa elimen kokoonpanoa ja sen jäsenten nimittämistä ja toimikauden kestoa sekä perusteita, jotka koskevat elimen jäsenten pidättymistä päätöksenteosta, jääviyttä ja erottamista, ja joiden perusteella yksityisten perustellut epäilyt siltä osin, onko kyseinen elin täysin ulkopuolisen vaikutusvallan ulottumattomissa, ja siltä osin, onko se täysin puolueeton vastakkain oleviin intresseihin nähden, voidaan sivuuttaa (tuomio 21.1.2020, Banco de Santander, C‑274/14, EU:C:2020:17, 63 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
48 Tässä yhteydessä on todettava USK:n osalta, että sen liittovaltion vuoden 2021 antidopinglaissa tarkoitetun työjärjestyksen 1 §:n 3 kohdassa ja 5 §:ssä määrätään, että USK:n jäsenet ovat tehtäviään hoitaessaan riippumattomia ja että heihin sovelletaan puolueettomuusperiaatetta.
49 ADBG:n 8 §:n 3 momentin mukaan liittovaltion taide-, kulttuuri-, virkamies- ja urheiluministeri kuitenkin nimittää USK:n jäsenet neljän vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uudistaa ja joka voidaan myös päättää ennenaikaisesti ”painavista syistä”, joka on käsite, jota ei ole määritelty kansallisessa lainsäädännössä.
50 Erityisesti on mainittava, että USK:n jäsenten erottamattomuutta ei ole taattu erityisillä säännöksillä.
51 Niinpä USK:n jäsenten tilanne eroaa esimerkiksi 6.10.2015 annettuun tuomioon Consorci Sanitari del Maresme (C‑203/14, EU:C:2015:664) johtaneessa asiassa ennakkoratkaisua pyytäneen elimen tilanteesta siltä osin kuin kyseisen elimen jäsenillä oli kyseisen tuomion 11 ja 20 kohdasta ilmenevällä tavalla toimikautensa ajan takeet erottamattomuudesta, josta voitiin poiketa vain mainitun elimen toiminnasta annetuissa säännöksissä nimenomaisesti luetelluista syistä.
52 Lisäksi USK:n jäsenten erottamista koskeva päätösvalta kuuluu yksinomaan liittovaltion taide-, kulttuuri-, virkamies- ja urheiluministerille eli toimeenpanovallan käyttäjälle ilman, että täsmällisistä kriteereistä tai takeista olisi säädetty etukäteen.
53 Tästä seuraa, että sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä ei taata sitä, että USK:n jäsenet ovat suojassa ulkopuoliselta – suoralta tai välilliseltä – painostukselta, joka voi antaa aiheen epäillä heidän riippumattomuuttaan, joten kyseinen elin ei täytä tuomioistuimen ulkoista riippumattomuutta koskevaa vaatimusta.
54 Kaikesta edellä esitetystä seuraa, ettei USK:ta voida pitää SEUT 267 artiklassa tarkoitettuna tuomioistuimena.
55 Tämä seikka ei kuitenkaan vapauta sitä päätöksenteossaan velvollisuudesta taata unionin oikeuden soveltaminen ja jättää tarvittaessa soveltamatta kansallisia oikeussääntöjä, jotka ovat ristiriidassa sellaisen unionin oikeuden säännöksen kanssa, jolla on välitön oikeusvaikutus, koska nämä velvollisuudet koskevat kaikkia toimivaltaisia kansallisia viranomaisia eivätkä ainoastaan tuomioistuinviranomaisia (tuomio 21.1.2020, Banco de Santander, C‑274/14, EU:C:2020:17, 78 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
56 Lisäksi on mainittava, että unionin tuomioistuimen käytettävissä olevasta asiakirja-aineistosta ja NADA:n istunnossa esittämistä tiedoista ilmenee, että SO oli tehnyt Österreichische Datenschutzbehördelle (Itävallan tietosuojaviranomainen) henkilötietojen tietoturvaloukkausta koskevan valituksen yleisen tietosuoja-asetuksen 77 artiklan 1 kohdan nojalla. Kyseisen elimen tekemään hylkäävään päätöksen on haettu muutosta Bundesverwaltungsgerichtissä (liittovaltion ylin hallintotuomioistuin, Itävalta) yleisen tietosuoja-asetuksen 78 artiklan 1 kohdan nojalla (ks. tältä osin tuomio 7.12.2023, SCHUFA Holding (Jäännösveloista vapauttaminen), C‑26/22 ja C‑64/22, EU:C:2023:958, 52 ja 70 kohta). Asian käsittely on keskeytetty odotettaessa unionin tuomioistuimen vastausta nyt käsiteltävässä asiassa esitettyihin kysymyksiin.
57 Kaikesta edellä esitetystä seuraa, että ennakkoratkaisupyyntö on jätettävä tutkimatta.
Oikeudenkäyntikulut
58 Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe ennakkoratkaisua pyytäneessä elimessä vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi mainitun elimen asiana on päättää siinä vireillä olevan menettelyn kulujen korvaamisesta. Kuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.
Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (suuri jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:
Unabhängige Schiedskommission Wienin (Wienissä sijaitseva riippumaton välityslautakunta, Itävalta) 21.12.2021 tekemällään päätöksellä esittämä ennakkoratkaisupyyntö jätetään tutkimatta.
Allekirjoitukset