Language of document : ECLI:EU:T:2009:69

YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (muutoksenhakujaosto)

16 päivänä maaliskuuta 2009

Asia T-156/08 P

R

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

Muutoksenhaku – Henkilöstö – Koeajalla olevat virkamiehet – Koeajan päätteeksi laadittu kertomus – Kantajalle vastaisen toimen puuttuminen – Kanteen nostamisen määräaika – Kanteen nostaminen myöhässä

Aihe: Valitus, joka on tehty virkamiestuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa F-49/07, R v. komissio (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa), 19.2.2008 antamasta määräyksestä, ja jossa vaaditaan kyseisen määräyksen kumoamista.

Ratkaisu: Valitus hylätään. R vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja hänet velvoitetaan korvaamaan komissiolle tässä oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Tiivistelmä

1.      Oikeudenkäyntimenettely – Kannekirjelmä – Muotovaatimukset – Kanteessa esitettyjen vaatimusten mainitseminen

(Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan c ja d alakohta)

2.      Virkamiehet – Kanne – Virkamiehelle vastaisen toimen käsite – Valmisteleva toimenpide – Virkamiehen koeajan aikana toteutetut toimenpiteet eivät kuulu virkamiehelle vastaisen toimen käsitteeseen

(Henkilöstösääntöjen 34, 90 ja 91 artikla)

3.      Virkamiehet – Kanne – Menettelytavat – EY 236 artikla ja henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla – Asetuksen N:o 45/2001 rikkomiselle perustuva vahingonkorvauskanne

(EY 236 artikla; henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla; parlamentin ja neuvoston asetus N:o 45/2001)

4.      Yhteisön oikeus – Periaatteet – Puolustautumisoikeudet – Oikeus tulla kuulluksi tuomioistuimessa – Sellaista velvollisuutta ei ole, jonka mukaan päätöksessä on oltava kaikki asianosaisten vaatimukset

1.      Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan c ja d alakohdassa asetettujen vaatimusten noudattamiseksi kannekirjelmän ei ole välttämättä sisällettävä muodollisia vaatimuksia, kun kaikista kantajan perusteluista käy ilmi, mitä toimenpidettä kanne koskee. Kannekirjelmä, jossa ei nimenomaisesti mainita toimea, jonka kumoamista vaaditaan, ja jonka avulla kyseistä toimea ei voida tunnistaa riittävän tarkasti, ei kuitenkaan täytä edellä mainittuja edellytyksiä.

(ks. 36 ja 37 kohta)

Viittaukset: asia C‑388/93, PIA Hifi v. komissio, 7.2.1994 (Kok., s. I‑387, 10 kohta).

2.      Silloin kun on kyse toimista tai päätöksistä, jotka tehdään monivaiheisessa menettelyssä eli esimerkiksi sisäisessä menettelyssä, kannekelpoisia ovat pääsääntöisesti ainoastaan sellaiset toimenpiteet, joissa lopullisesti vahvistetaan asianomaisen toimielimen kanta kyseisen menettelyn päätteeksi; sen sijaan menettelyn kuluessa tehdyt toimenpiteet, joilla valmistellaan lopullista päätöstä, eivät ole kannekelpoisia. Päätöstä valmistelevat toimet eivät ole asianomaiselle vastaisia, ja tämä voi vasta menettelyn päätyttyä tehtyä päätöstä vastaan nostetun kanteen yhteydessä vedota aikaisempien, tähän päätökseen kiinteästi liittyvien toimien sääntöjenvastaisuuteen.

Asia on näin niiden koeaikaa koskevien kertomusten osalta, joiden tarkoitus on valmistella hallinnon päätöstä asianomaisen vakinaistamisesta hänen koeaikansa päätteeksi tai hänen irtisanomisestaan, ja koeajan kulkua koskevien niiden toimenpiteiden osalta, jotka toteutetaan henkilöstösääntöjen 34 artiklan nojalla, kuten päätös, jolla koeajalla oleva virkamies määrätään toiseen yksikköön koeajan jatkamista varten tai päätös, jolla hänen koeaikaansa jatketaan. Näiden toimenpiteiden tavoite on selvästi tarjota hallinnolle mahdollisuus arvioida paremmin koeajalla olevan virkamiehen ominaisuuksia ja valmistella asianomaisen vakinaistamista tai irtisanomista koskevaa päätöstä, joka on toteutettava koeajan päätteeksi, eivätkä ne voi olla erillisen kumoamiskanteen kohteena. Niiden ei voida katsoa olevan asianomaiselle vastaisia toimia vaikka ne sisältäisivät asianomaisesta virkamiehestä kielteisiä arviointeja, koska näillä toimenpiteillä ei muuteta tämän virkamiehen oikeusasemaa. Nämä arvioinnit voivat tarvittaessa olla sellaisen vahingonkorvauskanteen kohteena, jossa asianomainen vaatii korvausta väitetystä vahingosta.

(ks. 49, 55, 56 ja 58 kohta)

Viittaukset: asia T‑275/02, D v. EIP, 8.3.2005 (Kok. H., s. I‑A‑51 ja II‑211, 44 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

3.      Vahingonkorvauskanne, jonka virkamies on nostanut toimielintään vastaan ja joka perustuu väitteelle, että tämä toimielin on rikkonut yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annettua asetusta N:o 45/2001, kuuluu EY 236 artiklan ja henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artiklan asiayhteyteen, ja sen tutkittavaksi ottamisen edellytys on, että henkilöstösäännöissä säädettyä oikeudenkäyntiä edeltävää menettelyä noudatetaan. Asetuksessa N:o 45/2001 ei ole yhtäkään päinvastaista säännöstä.

(ks. 73 kohta)

4.      Oikeus tulla kuulluksi oikeudenkäyntimenettelyssä ei merkitse, että tuomioistuimen on sisällytettävä päätökseensä jokaisen asianosaisen kaikki väitteet kokonaisuudessaan. Kuunneltuaan asianosaisten väitteet ja arvioituaan näytön tuomioistuimen on lausuttava kanteessa esitetyistä vaatimuksista ja perusteltava päätöksensä.

(ks. 87 kohta)

Viittaukset: asia C‑221/97 P, Schröder ym. v. komissio, 10.12.1998 (Kok., s. I‑8255, 24 kohta).