Asiat T-383/06 ja T-71/07

Icuna.Com SCRL

vastaan

Euroopan parlamentti

Kumoamiskanne – Vahingonkorvauskanne – Julkiset palveluhankinnat – Yhteisön tarjouspyyntömenettely – Tarjouksen hylkääminen – Päätös tarjouspyyntömenettelyn peruuttamisesta – Selvästi täysin perusteeton kanne – Lausunnon antamisen raukeaminen

Määräyksen tiivistelmä

1.      Kumoamiskanne – Oikeussuojan tarve – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Suoraan ja erikseen luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä koskevat toimet

(EY 230 artiklan neljäs kohta)

2.      Euroopan yhteisöjen talousarvio – Varainhoitoasetus – Julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyihin sovellettavat säännökset

(Neuvoston asetuksen N:o 1605/2002 101 artiklan ensimmäinen kohta)

3.      Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Perustelut – Perusteluvelvollisuuden laajuus – Viittaaminen toimen oikeudelliseen perustaan

(EY 253 artikla)

4.      Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu – Edellytykset – Riittävän ilmeinen yhteisön oikeuden rikkominen

(EY 288 artiklan toinen kohta)

1.      Euroopan parlamentin päätöksellä, jolla kumottiin julkisen hankinnan tekemistä koskeva tarjouspyyntömenettely, on välittömiä vaikutuksia tarjouksen tehneen yrityksen oikeusasemaan, koska siltä osin kuin kyse on koko kyseisen menettelyn peruuttamisesta, kyseisellä päätöksellä kumotaan päätös, jolla hylättiin kyseisen yrityksen tarjous, mutta myös päätös, jolla kumottiin päätös kyseisen yrityksen valinnasta tarjouskilpailun voittajaksi, sekä päätös, jolla kantaja valittiin tarjouskilpailun voittajaksi. Tarjouspyyntömenettelyn peruuttamista koskeva päätös koskee näin ollen kantajaa suoraan. Samalla perusteella tämä päätös on kyseiselle yritykselle vastainen, ja sillä on näin ollen tarve saada se kumotuksi. Lisäksi tämä päätös koskee kyseistä yritystä erikseen, koska se oli ainoa tarjoaja, joka valittiin tarjouskilpailun voittajaksi peruutetussa tarjouspyyntömenettelyssä. Tämä seikka yksilöi kantajan verrattuna kaikkiin muihin hylättyihin tarjoajiin.

(ks. 47–48 kohta)

2.      Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun asetuksen N:o 1605/2002 101 artiklan ensimmäisen kohdan tarkoituksena on säätää yhtäältä tarjoajien ja tarjouskilpailun voittajan yksityisen edun ja toisaalta yleisen edun, jota hankintaviranomaisen oletetaan pyrkivän toteuttamaan, välisestä ristiriidasta sen mahdollisen tilanteen varalta, että hankintaviranomainen luopuu hankintasopimuksen tekemisestä tai peruuttaa tarjouspyyntömenettelyn. Kyseisen säännöksen soveltamisessa on erotettava kaksi vaihetta.

Sopimus ei ensinnäkään sido hankintaviranomaista ennen kuin se on allekirjoitettu valitun tarjoajan kanssa ja hankintaviranomainen voi siksi yleiseen etuun liittyvän tehtävänsä puitteissa luopua vapaasti sopimuksen tekemisestä tai peruuttaa tarjouspyyntömenettelyn. Tällaisessa tilanteessa hakijoilla tai tarjoajilla ei ole kyseisen asetuksen 101 artiklan mukaan oikeutta korvaukseen tällaisen luopumisen tai peruuttamisen johdosta.

Toiseksi hankintaviranomainen on sopimusoikeudellisesti sidottu suhteessa tarjoajaan sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Hankintaviranomainen ei siksi voi enää lähtökohtaisesti luopua sopimuksen tekemisestä tai peruuttaa tarjouspyyntömenettelyä yksipuolisesti. Luopuminen tai peruuttaminen on mahdollista ainoastaan sellaisissa poikkeustilanteissa, joissa sopimusosapuolet ovat päättäneet yhteisellä sopimuksella luopua sopimuksesta.

Kyseisen asetuksen 101 artiklan ensimmäisen kohdan päinvastainen tulkinta, jonka mukaan hankintaviranomainen ei ole enää toimivaltainen peruuttamaan hankintamenettelyä sen jälkeen, kun tarjouskilpailun voittajan kanssa on allekirjoitettu sopimus, vaikka tarjouskilpailun voittaja on luopunut sopimuksen kautta saamastaan asemasta, voisi saattaa menettelyyn osallistujat umpikujaan tapauksessa, jossa hankintaviranomainen on sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen havainnut, että sopimuksentekomenettelyssä on mahdollisesti syyllistytty sääntöjenvastaisuuksiin. Yhtäältä sopimuksen täytäntöönpano voisi johtaa tällaisessa tilanteessa siihen, että määrätään täytäntöönpanon lykkäämisestä, tai siihen, että sopimuksen tekemistä koskeva päätös kumotaan hylätyn tarjoajan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa nostaman kanteen johdosta. Toisaalta hankintaviranomainen ei voisi peruuttaa menettelyä tai luopua sopimuksen tekemisestä, vaikka tarjouskilpailun voittaja olisi valmis luopumaan sopimuksen tekemisestä. Kyseisen asetuksen 101 artiklaa ei kuitenkaan voida tulkita siten, että siinä estetään sopimusosapuolten yhteinen tahto purkaa sopimus niin, ettei sen täytäntöönpanoa aloiteta. Tällaisessa tilanteessa hankintaviranomaisella on siksi oltava oikeus peruuttaa tarjouspyyntömenettely.

(ks. 58–61 kohta)

3.      Perusteluvelvollisuuden laajuus riippuu kyseessä olevan toimen luonteesta ja siitä asiayhteydestä, jossa se on tehty. Perusteluista on selkeästi ja yksiselitteisesti ilmettävä toimielimen päättely siten, että yhtäältä niille, joita toimenpide koskee, selviävät sen syyt, jotta ne voivat puolustaa oikeuksiansa ja varmistaa, onko päätös perusteltu, ja että toisaalta yhteisöjen tuomioistuimet voivat tutkia toimenpiteen laillisuuden.

Siltä osin kuin on kyse oikeustoimen oikeudellisen perustan mainitsemisesta, se, ettei viitata täsmälliseen säännökseen, ei ole välttämättä olennainen virhe, jos toimen oikeudellinen perusta voidaan määrittää toimen muiden osien perusteella, koska tällainen nimenomainen viittaus on välttämätön ainoastaan, jos ilman kyseistä viittausta täsmällinen oikeudellinen perusta jää epäselväksi niille, joita toimi koskee, ja yhteisöjen tuomioistuimille.

(ks. 67 ja 68 kohta)

4.      EY 288 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetun sopimussuhteen ulkopuolisen yhteisön vastuun syntymisen edellytyksenä on, että seuraavat edellytykset täyttyvät: toimielinten moitittu toiminta on lainvastaista, vahinko on todella syntynyt ja moititun toiminnan ja väitetyn vahingon välillä on syy-yhteys. Koska nämä sopimussuhteen ulkopuolisen yhteisön vastuun syntymisen kolme edellytystä ovat kumulatiivisia, yhden edellytyksen täyttymättä jääminen riittää vahingonkorvauskanteen hylkäämiseen. Siltä osin kuin kyseessä on ensimmäinen näistä edellytyksistä, yhteisön toimielimen lainvastaiseksi väitetyn toiminnan on perustuttava sellaisen oikeussäännön, jonka tarkoituksena on antaa oikeuksia yksityisille, riittävän ilmeiseen rikkomiseen.

Kun sen, jota asia koskee, esittämä kumoamisvaatimus on selvästi täysin perusteeton ja kun toimielimen toiminta ei ollut lainvastaista ja kun korvausvaatimus perustuu samoihin perusteisiin kuin ne, jotka on esitetty kumoamisvaatimuksen tueksi, myös kyseinen korvausvaatimus on hylättävä selvästi täysin perusteettomana, koska kyseessä ei ole sellaisen oikeussäännön, jonka tarkoituksena on antaa oikeuksia yksityisille, riittävän ilmeinen rikkominen.

(ks. 77–79 ja 81 kohta)