Language of document : ECLI:EU:T:2013:571

Asia T‑512/09

Rusal Armenal ZAO

vastaan

Euroopan unionin neuvosto

Polkumyynti – Tietynlaisen Armeniasta, Brasiliasta ja Kiinasta peräisin olevan alumiinifolion tuonti – Armenian liittyminen WTO:hon – Markkinataloudessa toimivan yrityksen asema – Asetuksen (EY) N:o 384/96 2 artiklan 7 kohta – Yhteensoveltuvuus polkumyynnin vastaisen sopimuksen kanssa – SEUT 277 artikla

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (laajennettu toinen jaosto) 5.11.2013

1.      Kansainväliset sopimukset – Maailman kauppajärjestön perustamissopimus – Vuoden 1994 GATT-yleissopimus – WTO-sopimuksiin ei ole mahdollista vedota unionin toimen laillisuuden riitauttamiseksi – Poikkeukset – Unionin toimi, jonka tarkoituksena on ollut WTO-sopimusten täytäntöönpano tai jossa on nimenomainen ja täsmällinen viittaus WTO-sopimuksiin

(SEUT 263 artiklan ensimmäinen kohta; tullitariffeja ja kauppaa koskeva vuoden 1994 yleissopimus; neuvoston asetus N:o 384/96)

2.      Yhteinen kauppapolitiikka – Polkumyynniltä suojautuminen – Polkumyyntimarginaali – Normaaliarvon määrittäminen – Tuonti toisesta WTO:n jäsenvaltiosta – Tuojamaan velvollisuus soveltaa polkumyynnin vastaisen sopimuksen 2 artiklan 1 ja 2 kohdan kanssa yhteensoveltuvia sääntöjä – Poikkeukset – Kyseisen sopimuksen 2 artiklan 7 kohta ja vuoden 1994 GATT-yleissopimuksen VI artiklan 1 kohta – Viejämaan WTO:hon liittymistä koskeviin asiakirjoihin sisältyvät määräykset

(Tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen VI artiklan 1 kohta; tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdyn sopimuksen 2 artiklan 1, 2 ja 7 kohta; neuvoston asetuksen N:o 384/96 2 artiklan 7 kohta)

3.      Yhteinen kauppapolitiikka – Polkumyynniltä suojautuminen – Polkumyyntimarginaali – Normaaliarvon määrittäminen – Tuonti muusta kuin markkinatalousmaasta – Asetuksen N:o 384/96 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan alaviitteessä oleva luettelo muista kuin markkinatalousmaista – Maa, joka on liittynyt WTO:hon ja joka on vielä kyseisessä luettelossa – Kolmannen maan, joka on markkinatalousmaa, menetelmää ei sovelleta

(SEUT 277 artikla; tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen VI artiklan 1 kohta; tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdyn sopimuksen 2 artiklan 1 ja 2 kohta; neuvoston asetuksen N:o 384/96 2 artikla)

1.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 36 kohta)


2.      Tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdyn sopimuksen (polkumyynnin vastainen sopimus) 2 artiklan 1 ja 2 kohdassa määrättyjä normaaliarvoja koskevia sääntöjä, joissa pannaan täytäntöön tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen (GATT) VI artiklan 1 kohdan määräykset, sovelletaan lukuun ottamatta sitä tilannetta, että näistä säännöistä on määrätty poikkeuksia itse polkumyynnin vastaisessa sopimuksessa, GATT-yleissopimuksessa, kuten GATT VI artiklan 1 kohdan toisessa täydentävässä määräyksessä, tai Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsenvaltion tähän järjestöön liittymistä koskevissa asiakirjoissa. Näin ollen WTO:n jäsenellä on GATT VI artiklan ja polkumyynnin vastaisen sopimuksen mukaan oikeus soveltaa toisesta WTO:n jäsenmaasta peräisin olevaan tuontiin polkumyynnin vastaisen sopimuksen 2 artiklan 1 ja 2 kohdassa määrätyistä menetelmistä poikkeavaa normaaliarvon laskentamenetelmää vain tämän sopimuksen 2 artiklan 7 kohdan perusteella ja vastaavasti GATT VI artiklan 1 kohdan toisen täydentävän määräyksen perusteella tai tarvittaessa viimeksi mainitun jäsenen WTO:hon liittymistä koskeviin asiakirjoihin sisältyvän tätä koskevan erityisen määräyksen nojalla.

Näissä olosuhteissa toimielimet eivät voi polkumyyntiä koskevan perusasetuksen N:o 384/96 2 artiklan 7 kohdan perusteella polkumyynnin vastaista sopimusta rikkomatta olla soveltamatta tämän sopimuksen 2 artiklan 1 ja 2 kohdan kanssa yhteensoveltuvia normaaliarvon laskemista koskevia sääntöjä, vaikka GATT VI artiklan 1 kohdan toista täydentävää määräystä ei sovelleta ja vaikka viejämaan WTO:hon liittymistä koskevissa asiakirjoissa ei määrätä tällaisesta mahdollisuudesta. Näistä sopimuksista seuraa velvoite soveltaa polkumyynnin vastaisen sopimuksen 2 artiklan 1 ja 2 kohdan kanssa yhteensoveltuvia sääntöjä muihin WTO:n jäseniin edellä esitetyin varaumin. Tältä osin on todettava, että mainitut artiklat sisältävät selvien, täsmällisten ja yksityiskohtaisten sääntöjen kokonaisuuden, jossa määritellään menettelytavat samankaltaisen tuotteen normaaliarvon laskemiselle, eikä näihin sääntöihin liity edellytyksiä, joiden mukaan niiden soveltaminen kuuluisi WTO:n jäsenten harkintavaltaan. Lisäksi mahdollisuus poiketa näistä säännöistä GATT VI artiklan 1 kohdan toisen täydentävän määräyksen perusteella, johon polkumyynnin vastaisen sopimuksen 2 artiklan 7 kohdassa viitataan, on rajattu täsmällisesti. Tämän määräyksen soveltamisalaan kuuluvat erityisesti maat, joissa kauppa on täydellisen tai melkein täydellisen monopolin alainen ja jossa kaikki hinnat ovat valtion määräämät. Näin ollen tämä oikeussääntö on siinä tarkoitettujen tilanteiden laajuuden osalta sillä tavoin selvä, että toimielimet voivat arvioida, täyttääkö WTO:n jäsen asianmukaisen kuvauksen ja unionin tuomioistuimet voivat valvoa tätä arviointia ja tehdä tarvittaessa johtopäätökset, jotka oikeuskäytännön nojalla on tehtävä.

Kun unionin lainsäätäjä hyväksyy tässä yhteydessä muuhun kuin markkinatalousmaahan liittyviä säännöksiä, joita sovelletaan polkumyyntiä koskevan perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan alaviitteessä olevan luettelon kaltaiseen tällaisten maiden luetteloon sisältyvään WTO:n jäsenvaltioon, tämä kuuluu GATT VI artiklan 1 kohdan toisen täydentävän määräyksen soveltamisalaan ja edellyttää näin ollen sen arvioimista, täyttääkö tämä WTO:n jäsen kyseisessä määräyksessä asetetut edellytykset.

(ks. 48–50 ja 52 kohta)


3.      Armenian tasavallan Maailman kauppajärjestöön liittymisen jälkeen tämän maan sisältyminen polkumyyntiä koskevan perusasetuksen N:o 384/96 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan alaviitteessä olevaan luetteloon ei ole enää yhteensoveltuvaa tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen VI artiklan soveltamisesta tehdyn sopimuksen (polkumyynnin vastainen sopimus) 2 artiklan 1 ja 2 kohdassa ja tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen (GATT) VI artiklan 1 kohdan toisessa täydentävässä määräyksessä luodun sääntöjärjestelmän kanssa, koska tällaisen sisältymisen seurauksena mainitun asetuksen 2 artiklan 1–6 kohdan soveltaminen riippuu siitä, että ensin hyväksytään kyseisen yrityksen tekemä markkinataloudessa toimivan yrityksen asemaa koskeva hakemus, ja jos mainittu hakemus hylätään, on sovellettava kolmannen maan, joka on markkinatalousmaa, menetelmää. Kun ei voida minkään seikan perusteella katsoa, että Armenia täyttäisi GATT VI artiklan 1 kohdan toisessa täydentävässä määräyksessä määritetyt perusteet, ja kun otetaan huomioon, että Armenia ei täytä tämän määräyksen edellytyksiä, mainitun asetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan alaviitteen viittaus Armeniaan ei näin ollen ole pätevä peruste soveltaa kolmannen maan, joka on markkinatalousmaa, menetelmää saman asetuksen 2 artiklan 7 kohdan a ja b alakohdan nojalla, joten SEUT 277 artiklan nojalla on katsottava, ettei sitä tältä osin sovelleta.

(ks. 59 ja 60 kohta)