Asia T‑511/09
Niki Luftfahrt GmbH
vastaan
Euroopan komissio
Valtiontuki – Itävallan Austrian Airlines -konsernille myöntämä rakenneuudistustuki – Päätös, jossa tuki todetaan yhteismarkkinoille soveltuvaksi edellyttäen, että tietyt ehdot täytetään – Austrian Airlines -konsernin yksityistäminen – Tuensaajan määrittäminen – Valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annetut suuntaviivat
Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (kahdeksas jaosto) 13.5.2015
1. Tuomioistuinmenettely – Kannekirjelmä – Muotovaatimukset – Yhteenveto kanneperusteista – Sillä, että vastaaja ei voi vastata kanneperusteisiin lakisääteisen velvoitteen vuoksi, ei ole vaikutusta – Tutkittavaksi ottaminen
(SEUT 263 ja SEUT 339 artikla; Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 21 artiklan ensimmäinen kohta ja 53 artiklan ensimmäinen kohta; unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan c alakohta)
2. Kumoamiskanne – Kanneperusteet – Kantajien mahdollisuus vedota kaikkiin kumoamisperusteisiin – Rajoittaminen yksinomaan nimenomaisen säännöksen perusteella ja suhteellisuusperiaatetta noudattaen – Sellaisten kanneperusteiden hyväksyttävyys, jotka perustuvat valtiontukipäätöksen julkisesta versiosta poistettuihin tietoihin – Komission puolustautumisoikeuksia ei ole loukattu
(SEUT 263 ja SEUT 339 artikla; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla ja 52 artiklan 1 kohta; neuvoston asetuksen N:o 659/1999 24 ja 25 artikla; komission tiedonanto 2003/C 297/03)
3. Tuomioistuinmenettely – Kannekirjelmä – Sääntöjenvastaisesti saatuihin tietoihin perustuvat kanneperusteet – Sellaisen kantajan tiedossa jo olleet tiedot, jota salassapitovelvollisuus ei sido – Valtiontukien valvontajärjestelmää ei ole vahingoitettu – Tutkittavaksi ottaminen
(SEUT 263 artikla; Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 21 artikla ja 53 artiklan ensimmäinen kohta; unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohta)
4. Kumoamiskanne – Kanneperusteet – Olennaisten menettelymääräysten rikkominen – Perusteluvelvollisuus – Aineellista lainmukaisuutta koskevasta kanneperusteesta erillinen kanneperuste
(SEUT 263 artiklan toinen kohta)
5. Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Perustelut – Perusteluvelvollisuuden laajuus – Komission valtiontukipäätös – Päätös, joka koskee vaikeuksissa olevan yrityksen rakenneuudistukseen myönnettävää tukea – Tarve esittää tosiseikat ja oikeudelliset seikat, joilla on olennainen merkitys päätöksen systematiikan kannalta – Kaikkien asianomaisten esittämien seikkojen osalta ei tarvitse esittää erityisiä perusteluja
(EY 87 artiklan 3 kohdan c alakohta; SEUT 296 artikla)
6. Valtiontuki – Käsite – Tavaroiden tai palvelujen tarjoaminen tavallista edullisemmin ehdoin – Kuuluminen käsitteen alaan
(EY 87 artiklan 1 kohta)
7. Valtiontuki – Käsite – Yksityinen sijoittaja – Arviointiperusteen täytäntöönpano – Komission harkintavalta – Tuomioistuinvalvonnan rajat
(EY 87 artiklan 1 kohta; SEUT 263 artikla)
8. Valtiontuki – Komission päätös – Lainmukaisuuden arviointi niiden tietojen perusteella, jotka olivat käytettävissä päätöksen tekemishetkellä
(EY 87 artiklan 1 kohta; SEUT 263 artikla)
9. Valtiontuki – Käsite – Valtiontukea saaneen julkisen yrityksen myynti – Yksityinen sijoittaja – Arviointiperusteen soveltaminen – Kauppahintaan sisältyvä tuki – Ostaja ei ole saanut etua
(EY 87 artiklan 1 kohta)
10. Valtiontuki – Kielto – Poikkeukset – Komission harkintavalta – Mahdollisuus antaa suuntaviivoja – Tuomioistuinvalvonta – Vaikeuksissa olevan yrityksen rakenneuudistukseen myönnettävä tuki
(EY 87 artiklan 3 kohdan c alakohta; SEUT 263 artikla; komission tiedonannon 2004/C 244/02 16 ja 17 kohta)
11. Valtiontuki – Kielto – Poikkeukset – Tuet, joiden voidaan katsoa soveltuvan sisämarkkinoille – Vaikeuksissa olevan yrityksen rakenneuudistukseen myönnettävä tuki – Vaikeuksissa oleva yritys – Käsite – Vaikeuksissa oleva yritys, joka kuuluu yrityskonserniin – Vaikeuksissa oleva yritys, jonka konserni on ostanut – Arviointi
(EY 87 artiklan 3 kohdan c alakohta; komission tiedonannon 2004/C 224/02 13 kohta)
12. Valtiontuki – Kielto – Poikkeukset – Tuet, joiden voidaan katsoa soveltuvan sisämarkkinoille – Vaikeuksissa olevan yrityksen rakenneuudistukseen myönnettävä tuki – Rakenneuudistuksen käsite – Ylivelkaantunut yritys
(EY 87 artiklan 3 kohdan c alakohta; komission tiedonannon 2004/C 224/02 43 kohta)
13. Valtiontuki – Kielto – Poikkeukset – Tuet, joiden voidaan katsoa soveltuvan sisämarkkinoille – Vaikeuksissa olevan yrityksen rakenneuudistukseen myönnettävä tuki – Lentoliikenteen alan yritys – Edellytykset
(EY 87 artiklan 3 kohdan c alakohta; komission tiedonannon 2004/C 224/02 38 kohta)
14. Valtiontuki – Komission suorittama tutkinta – Tuen soveltuvuus sisämarkkinoille – Harkintavalta – Valtiontukea sääntelevien määräysten ja perussopimuksen muiden määräysten johdonmukaisuuden noudattaminen
(EY 43, EY 87 ja EY 88 artikla)
15. Kumoamiskanne – Kanneperusteet – Harkintavallan väärinkäyttö – Käsite
(SEUT 263 artikla)
1. Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan kanteessa on mainittava oikeudenkäynnin kohde ja siinä on oltava yhteenveto kanteen oikeudellisista perusteista. Näiden mainintojen on oltava riittävän selviä ja täsmällisiä, jotta vastaaja voi valmistella puolustuksensa ja jotta unionin tuomioistuimet voivat harjoittaa valvontaansa. Oikeusvarmuuden ja hyvän oikeudenkäytön takaamiseksi on tarpeen, että ne olennaiset tosiseikat ja oikeudelliset seikat, joihin kanne perustuu, käyvät ilmi ainakin pääpiirteittäin itse kannekirjelmästä, kunhan ne on esitetty johdonmukaisesti ja ymmärrettävästi.
Se, että vastaajalle väitetään olevan mahdotonta vastata kantajan väitteisiin lakisääteisen velvoitteen vuoksi, ei kuitenkaan osoita, että työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan c alakohdassa vahvistettuja muotovaatimuksia on jätetty noudattamatta, ja johda tämän vuoksi kanteen tutkimatta jättämiseen.
(ks. 65 ja 66 kohta)
2. Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka voi SEUT 263 artiklan neljännen kohdan nojalla nostaa kanteen kyseisen artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetusta toimesta, voi vedota rajoituksetta kaikkiin saman artiklan toisessa kohdassa mainittuihin perusteisiin.
Näin ollen rajoituksista, jotka kohdistuvat kantajan oikeuteen vedota tarkoituksenmukaisiksi katsomiinsa kumoamisperusteisiin, on sen vuoksi, että ne merkitsevät myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistetun tehokkaita oikeussuojakeinoja koskevan oikeuden rajoitusta, säädettävä saman perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdan mukaan unionin oikeudessa ja niiden on oltava viimeksi mainitun määräyksen vaatimusten mukaisia. Niiden on erityisesti suhteellisuusperiaatteen mukaisesti oltava tarpeellisia ja vastattava tosiasiallisesti unionin tunnustamia yleiseen etuun liittyviä tavoitteita tai tarvetta suojella muiden henkilöiden oikeuksia ja vapauksia.
Siltä osin kuin on kyse siitä SEUT 339 artiklassa määrätystä komission velvollisuudesta, jonka mukaan se ei saa ilmaista salassapitovelvollisuuden piiriin luonteensa perusteella kuuluvia tietoja eikä varsinkaan tietoja yrityksistä, niiden liikesuhteista tai kustannustekijöistä ja joka on vahvistettu EY 88 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen N:o 659/1999 24 artiklassa, on todettava, ettei kummassakaan artiklassa säädetä nimenomaisesti siitä, että kanneperusteet, jotka perustuvat kanteen kohteena olevaan päätökseen sisältyviin seikkoihin, jotka väitetään poistetun kyseisen päätöksen julkisesta versiosta ja joihin kantaja on voinut tutustua ainoastaan saamalla haltuunsa ilman komission lupaa saman päätöksen täydellisen luottamuksellisen version, olisi jätettävä tutkimatta.
Komissiota sitova salassapitovelvollisuus jää lisäksi vaille tarkoitusta, jos kyseessä olevat tiedot ovat jo kantajan ja muiden, jota asia koskee, tiedossa ja jos suullinen pääkäsittely järjestetään unionin yleisessä tuomioistuimessa suljetuin ovin.
(ks. 67–71, 82, 83, 87, 89 ja 90 kohta)
3. Se seikka – olettaen, että se on näytetty toteen – että kantaja, joka on jo voinut tutustua komission antaman valtiontukipäätöksen täydelliseen versioon sisältyviin tietoihin ja jota ei sido SEUT 339 artiklassa ja EY 88 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen N:o 659/1999 24 artiklassa tarkoitettu salassapitovelvollisuus, käyttää unionin tuomioistuimissa vireillä olevassa oikeudenkäyntimenettelyssä sääntöjenvastaisesti saatuja tietoja, ei kuulu seikkoihin, jotka oikeuttavat jättämään SEUT 263 artiklan nojalla nostetun kanteen tutkimatta unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan nojalla sillä perusteella, että tällainen käytäntö olisi omiaan vahingoittamaan valtiontukien valvontajärjestelmää tekemällä taloudellisille toimijoille vähemmän houkuttelevaksi uskoa komissiolle luottamuksellisia tietoja valtiontukien tutkintamenettelyn yhteydessä.
(ks. 91–96 kohta)
4. Ks. tuomion teksti.
(ks. 104, 111 ja 118 kohta)
5. Ks. tuomion teksti.
(ks. 105–107 ja 114 kohta)
6. Ks. tuomion teksti.
(ks. 122 ja 123 kohta)
7. Ks. tuomion teksti.
(ks. 124–126 kohta)
8. Ks. tuomion teksti.
(ks. 127 ja 188 kohta)
9. Kun valtiontukea saanut yritys on ostettu markkinahintaan eli korkeimpaan hintaan, jonka tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa toimiva yksityinen sijoittaja oli valmis maksamaan kyseisestä yhtiöstä tilanteessa, jossa se oli erityisesti valtiontukia saatuaan, tuen katsotaan olevan arvostettu markkinahintaan ja sisältyvän kauppahintaan. Tässä tilanteessa ostajan ei voida katsoa saaneen etua verrattuna muihin markkinoilla toimiviin yrityksiin.
(ks. 133 kohta)
10. Ks. tuomion teksti.
(ks. 142–149 kohta)
11. Valtiontukien alalla yksi valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen suuntaviivojen 13 kohdassa vahvistetuista periaatteista on kielto antaa konserniin kuuluvalle vaikeuksissa olevalle yritykselle pelastustukea tai rakenneuudistustukea, jos sen vaikeudet eivät kohdistu ainoastaan siihen ja niiden aiheuttajana on sattumanvarainen kustannustenjako konsernin sisällä tai jos konsernilla on keinot selviytyä itse kyseistä vaikeuksista. Tämän kiellon tavoitteena on siis estää se, että konserni toimii niin, että valtio joutuu vastaamaan yhden sen muodostavan yrityksen rakenneuudistussuunnitelman kustannuksista, kun kyseinen yritys on vaikeuksissa ja kun konserni on itse aiheuttanut nämä vaikeudet tai kun sillä on keinot selviytyä niistä.
Tässä yhteydessä sillä, että pelastustukien tai rakenneuudistustukien myöntämistä koskeva kielto ulotetaan koskemaan konsernin haltuun joutuvia vaikeuksissa olevia yrityksiä, pyritään välttämään se, että konserni kiertää kyseistä kieltoa hyötymällä siitä, että yritys, jota se on ostamassa, ei kuulu sille vielä muodollisesti silloin, kun rakenneuudistustuki maksetaan yritysoston kohteena olevalle yritykselle.
(ks. 159, 160 ja 171 kohta)
12. Rakenneuudistukseen kuuluu tavallisesti valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen suuntaviivojen mukaan yritystoimintaan liittyvä osa, jossa määrätään toimenpiteistä, joilla on tarkoitus organisoida uudelleen ja järkeistää yrityksen toiminnot, ja rahoitusrakenteeseen liittyvä osa, joka voidaan toteuttaa muun muassa pääomaruiskeiden tai velkaantumisen vähentämisen muodossa. Tässä tarkoituksessa rakenneuudistus ei voi rajoittua rahoitustukeen.
Tämä ei merkitse kuitenkaan sitä, että rakenneuudistustuella olisi välttämättä rahoitettava rakenneuudistuksen yritystoimintaa koskevan osan yhteydessä toteutettuja toimenpiteitä. On siis otettava huomioon suuntaviivojen 43 kohta, josta ilmenee, että tuen määrä on rajattava määrään, joka on ehdottomasti välttämätön rakenneuudistuksen toteuttamiseksi ottaen huomioon yrityksen käytettävissä olevat varat. Jos kyse on yrityksestä, joka on velkaantunut huomattavasti, tuen olennainen osa osoitetaan johdonmukaisesti velkaantumisen vähentämiseen, kun taas tuensaaja huolehtii yritystoimintaa koskevista rakenneuudistustoimenpiteistä omilla varoillaan ja mahdollisella markkinaehtoisella ulkoisella rahoituksella.
(ks. 181 ja 182 kohta)
13. Ilmailualaa koskevien vuoden 1994 suuntaviivojen 38 kohdan 4 alakohdasta ilmenee, että lentoliikenneyrityksen rakenneuudistus ei saa johtaa lentokoneiden tai kyseessä olevilla markkinoilla tarjottavien matkustajapaikkojen määrän kasvamiseen näiden markkinoiden kasvua nopeammin. Tämä rajoitus on kuitenkin sovitettava yhteen sen ilmailualaa koskevien vuoden 1994 suuntaviivojen 38 kohdan 1 alakohdassa vahvistetun tavoitteen kanssa, joka on toistettu valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen suuntaviivojen 38 kohdassa ja jonka mukaan yhtiö on voitava muuttaa rakenneuudistussuunnitelman nojalla jälleen kohtuullisessa ajassa pitkällä aikavälillä elinkelpoiseksi. Tällainen tavoite olisi kuitenkin vaikea saavuttaa, jos rakenneuudistustukea saavan yhtiön kapasiteetti ei voisi kasvaa samaan tahtiin kuin sen kilpailijoiden kapasiteetti erityisesti siinä tapauksessa, että markkinat kasvavat nopeasti.
(ks. 190, 191 ja 193 kohta)
14. Ks. tuomion teksti.
(ks. 215 ja 216 kohta)
15. Ks. tuomion teksti.
(ks. 225 kohta)