Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 9.3.2015 –

Deutsche Börse vastaan komissio

(asia T‑175/12)

Kilpailu – Yrityskeskittymät – Rahoitusvälineiden ala – Johdannaisten Euroopan markkinat – Päätös, jossa yrityskeskittymä todetaan sisämarkkinoille soveltumattomaksi – Liiketoimen kilpailuvaikutusten arviointi – Tehokkuusedut – Sitoumukset

1.                     Kumoamiskanne – Kohde – Päätös, jossa nojaudutaan useisiin perusteluryhmiin, joista jokainen riittäisi perustelemaan päätöksen päätösosan – Yrityskeskittymien valvontaa koskeva päätös – Kanneperusteet, joissa nimenomaisesti kiistetään vain yksi perusteluryhmä – Toimivuus – Edellytykset (SEUT 263 artikla; neuvoston asetuksen N:o 139/2004 2 artiklan 3 kohta) (ks. 46–48, 50, 52–57, 393, 394 ja 402–405 kohta)

2.                     Tuomioistuinmenettely – Kannekirjelmä – Muotovaatimukset – Yhteenveto kanneperusteista (Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 21 artiklan ensimmäinen kohta ja 53 artiklan ensimmäinen kohta; unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan c alakohta) (ks. 59 kohta)

3.                     Yrityskeskittymät – Sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointi – Sellaisen määräävän markkina‑aseman luominen tai vahvistaminen, jolla haitataan huomattavasti tehokasta kilpailua sisämarkkinoilla – Komission suorittama tutkinta – Ennakoiva arviointi – Todistustaakka – Komission velvollisuus tukeutua pitäviin todisteisiin (Neuvoston asetuksen N:o 139/2004 2 artiklan 3 kohta ja 8 artiklan 3 kohta) (ks. 61–63 kohta)

4.                     Yrityskeskittymät – Komission suorittama tutkinta – Asianomaisten yritysten antamat sitoumukset, jotka mahdollistavat sen, että ilmoitettu liiketoimi soveltuu sisämarkkinoille – Komission velvollisuus tarkastella keskittymää sellaisena kuin se on sitoumuksilla muutettuna (Neuvoston asetuksen N:o 139/2004 2 artiklan 3 kohta ja 8 artiklan 2 ja 3 kohta) (ks. 64 ja 378 kohta)

5.                     Yrityskeskittymät – Komission suorittama tutkinta – Taloudellisten seikkojen arviointi – Harkintavalta – Tuomioistuinvalvonta – Rajat (Neuvoston asetuksen N:o 139/2004 2 artikla) (ks. 65–67 kohta)

6.                     Yrityskeskittymät – Komission suorittama tutkinta – Kyseessä olevien markkinoiden määrittäminen – Perusteet – Markkinoiden ulkopuolisen paineen muodostava ostovoima ei kuulu soveltamisalaan – Huomioon ottaminen tekijänä, joka on omiaan torjumaan kilpailunvastaiset vaikutukset (Neuvoston asetuksen N:o 139/2004 2 artikla; komission tiedonanto 2004/C 31/03) (ks. 126 kohta)

7.                     Yrityskeskittymät – Sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointi – Arviointiperusteet – Kokonaisarviointi – Todisteisiin perustuva arviointi – Velvollisuutta käyttää ensisijaisesti teknisiä todisteita ei ole – Komissiolla ei ole velvollisuutta suorittaa määrällisiä arviointeja (Neuvoston asetuksen N:o 139/2004 2 artikla) (ks. 132–134 kohta)

8.                     Yrityskeskittymät – Sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointi – Sellaisen määräävän markkina‑aseman luominen tai vahvistaminen, jolla haitataan huomattavasti tehokasta kilpailua sisämarkkinoilla – Tehokkuusetujen huomioon ottaminen – Edellytykset – Kumulatiivisuus (Neuvoston asetuksen N:o 139/2004 johdanto‑osan 29 perustelukappale; komission tiedonannon 2004/C 31/03 76–88 kohta) (ks. 236–239, 275 ja 357 kohta)

9.                     Yrityskeskittymät – Hallinnollinen menettely – Puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen – Väitetiedoksianto – Väliaikaisuus – Komissiolla ei ole velvollisuutta selittää lopullisessa päätöksessä kyseisen päätöksen ja väliaikaisten arviointiensa välisiä eroja (Neuvoston asetuksen N:o 139/2004 18 artiklan 3 kohta; komission asetuksen N:o 802/2004 13 artiklan 2 kohta) (ks. 247–251, 258 ja 344 kohta)

10.                     Yrityskeskittymät – Hallinnollinen menettely – Väitetiedoksianto – Välttämätön sisältö – Puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen – Väitetiedoksiannon jälkeen tehdyn toteamuksen, joka koskee kilpailuongelmaa, jota ei ole mainittu tai josta ei ole riittävästi mainittu väitetiedoksiannossa, vaikutus (Neuvoston asetuksen N:o 139/2004 18 artiklan 3 kohta; komission asetuksen N:o 802/2004 13 artiklan 2 kohta) (ks. 252 kohta)

11.                     Yrityskeskittymät – Sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointi – Sellaisen määräävän markkina‑aseman luominen tai vahvistaminen, jolla haitataan huomattavasti tehokasta kilpailua sisämarkkinoilla – Tehokkuusetujen huomioon ottaminen – Edellytykset – Todennettavuus – Näyttö – Velvollisuus esittää tietoja, jotka ulkopuolinen voi riippumattomasti tarkistaa – Velvollisuutta esittää keskittymää edeltäviä asiakirjoja ei ole (Neuvoston asetus N:o 139/2004; komission tiedonannon 2004/C 31/03 86 ja 87 kohta) (ks. 262, 275, 361–363 ja 372 kohta)

12.                     Yrityskeskittymät – Sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointi – Sellaisen määräävän markkina‑aseman luominen tai vahvistaminen, jolla haitataan huomattavasti tehokasta kilpailua sisämarkkinoilla – Tehokkuusetujen huomioon ottaminen – Edellytykset – Hyöty kuluttajille – Sen mahdollisuuden huomioon ottaminen, että keskittymän osapuolet saavat tehokkuusedut takaisin – Hyväksyttävyys (Neuvoston asetuksen N:o 139/2004 johdanto‑osan 29 perustelukappale; komission tiedonannon 2004/C 31/03 79, 80 ja 84 kohta) (ks. 267–269, 273 ja 276 kohta)

13.                     Yrityskeskittymät – Sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointi – Sellaisen määräävän markkina‑aseman luominen tai vahvistaminen, jolla haitataan huomattavasti tehokasta kilpailua sisämarkkinoilla – Tehokkuusetujen huomioon ottaminen – Edellytykset – Yrityskeskittymäkohtaisuus – Tehokkuusedut, jotka voidaan saavuttaa vaihtoehtoisilla vähemmän kilpailua rajoittavilla keinoilla – Ulkopuolelle jääminen (Neuvoston asetuksen N:o 139/2004 johdanto‑osan 29 perustelukappale; komission tiedonannon 2004/C 31/03 85 kohta) (ks. 282, 285 ja 287 kohta)

14.                     Yrityskeskittymät – Hallinnollinen menettely – Väitetiedoksianto – Välttämätön sisältö – Puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen – Yrityksille annettava tilaisuus esittää näkemyksensä niistä tosiseikoista, väitteistä ja asianhaaroista, joihin komissio vetoaa – Riittävät tiedot kuulluksi tulemista koskevan oikeuden kannalta – Velvollisuutta ilmoittaa komission toteuttaman arvioinnin menettelytapojen yksityiskohdat ei ole (Neuvoston asetuksen N:o 139/2004 18 artiklan 3 kohta; komission asetuksen N:o 802/2004 13 artiklan 2 kohta) (ks. 309 ja 314 kohta)

15.                     Tuomioistuinmenettely – Kannekirjelmä – Muotovaatimukset – Oikeudenkäynnin kohteen yksilöinti – Yhteenveto kanneperusteista – Viittaaminen yleisluonteisesti kannekirjelmän liitteenä oleviin muihin asiakirjoihin – Tutkimatta jättäminen (Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 21 artiklan ensimmäinen kohta ja 53 artiklan ensimmäinen kohta; unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan c alakohta) (ks. 354 kohta)

16.                     Tuomioistuinmenettely – Kannekirjelmä – Muotovaatimukset – Yhteenveto kanneperusteista – Uusien perusteiden esittäminen käsittelyn kuluessa – Analogiset vaatimukset kanneperusteen tueksi esitetyille väitteille – Väitteet, joita ei ole mainittu kannekirjelmässä – Tutkimatta jättäminen (Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 21 artiklan ensimmäinen kohta ja 53 artiklan ensimmäinen kohta; unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan c alakohta) (ks. 399 ja 409 kohta)

17.                     Tuomioistuinmenettely – Prosessinjohtotoimet – Pyyntö esittää asiakirjoja – Unionin tuomioistuinten harkintavalta (Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 64 artiklan 4 kohta) (ks. 417 kohta)

Aihe

Vaatimus sen 1.2.2012 annetun komission päätöksen C(2012) 440 kumoamiseksi, jossa yrityskeskittymä todettiin yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltumattomaksi (asia COMP/M.6166 – Deutsche Börse / NYSE Euronext)

Ratkaisu

1) Kanne hylätään.

2) Deutsche Börse AG vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission ja Icap Securities Ltd:n oikeudenkäyntikulut.