Asia T-436/09
Julien Dufour
vastaan
Euroopan keskuspankki
Oikeus tutustua asiakirjoihin – Päätös 2004/258/EY – EKP:n tietokannat, joita käytettiin henkilöstön palvelukseen ottamista ja tehtäväkiertoa koskevien kertomusten laatimiseen – Asiakirjaan tutustumista koskevan oikeuden epääminen – Kumoamiskanne – Oikeussuojan tarve – Tutkittavaksi ottaminen – Asiakirjan käsite – Vahingonkorvauskanne − Ennenaikaisuus
Tuomion tiivistelmä
1. Kumoamiskanne – Oikeussuojan tarve – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Kanne, joka voi tuottaa kantajalle hyötyä
(SEUT 263 artiklan neljäs kohta)
2. Euroopan unioni – Toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Euroopan keskuspankin päätös 2004/258
3. Kumoamiskanne – Unionin tuomioistuinten toimivalta – Vaatimukset toimielimen velvoittamiseksi toimimaan tietyllä tavalla – Oikeus tutustua asiakirjoihin – Tutkimatta jättäminen
(SEUT 263 artiklan neljäs kohta)
4. Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Perustelut − Perusteluvelvollisuuden laajuus – Euroopan keskuspankin päätös, jolla kantajalta evätään oikeus tutustua sen tiettyihin tietokantoihin, koska ne eivät ole asiakirjatietokantoja
(SEUT 296 artiklan toinen kohta; Euroopan keskuspankin päätöksen 2004/258 7 artiklan 1 kohta, 8 artiklan 1 kohta ja 9 artikla)
5. Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Perustelut – Perusteluvelvollisuuden laajuus
(SEUT 296 artiklan toinen kohta)
6. Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Tietokantojen oikeudellinen suoja – Direktiivi 96/9 – Tietokannan käsite
(Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/9 1 artiklan 2 kohta)
7. Euroopan unioni – Toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Euroopan keskuspankin päätös 2004/258 – Asiakirjan käsite
(Euroopan keskuspankin päätöksen 2004/258 3 artiklan a alakohta)
8. Euroopan unioni – Toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Liiallista työtaakkaa merkitsevä pyyntö – Asianomaisten intressien vertailu
(Euroopan keskuspankin päätöksen 2004/258 3 artiklan a alakohta)
9. Euroopan unioni – Toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Euroopan keskuspankin päätös 2004/258 – Asiakirjan käsite
(Euroopan keskuspankin päätöksen 2004/258 3 artiklan a alakohta)
10. Euroopan unioni – Toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Euroopan keskuspankin päätös 2004/258 – Pankin velvollisuus suorittaa asiakirjojen tavanomainen tai rutiininluonteinen tutkimus − Laajuus
(Euroopan keskuspankin päätöksen 2004/258 2 artiklan 1 kohta, 3 artiklan a alakohta, 4 artiklan 5 ja 6 kohta sekä 6 artiklan 1−3 kohta)
11. Euroopan unioni – Toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Velvollisuus luoda asiakirjarekisteri – Tietokannan kirjaaminen rekisteriin
(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 11 artikla; Euroopan keskuspankin päätöksen 2004/258 3 artiklan a alakohta)
12. Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu – Vastuun syntymisen edellytykset – Lainvastaisuus – Vahinko – Syy-yhteys – Yksi näistä edellytyksistä puuttuu – Vahingonkorvauskanteen hylkääminen kokonaisuudessaan
(EY 107 artiklan 2 kohta ja EY 288 artiklan toinen ja kolmas kohta; SEU 1 artiklan kolmannen kohdan kolmas virke)
13. Oikeudenkäyntimenettely – Kannekirjelmä – Muotovaatimukset – Yhteenveto kanneperusteista
(Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan c alakohta)
1. Luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön nostaman kumoamiskanteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset täyttyvät vain, jos tällä henkilöllä on intressi saada riidanalainen toimi kumotuksi. Tällainen intressi edellyttää, että riidanalaisen toimen kumoamisella voi itsessään olla oikeusvaikutuksia ja että kanne voi mahdollisesti tuloksellaan tuottaa kantajalle jotakin hyötyä. Tilanne on tämä, kun on kyse kumoamiskanteesta, jonka luonnollinen henkilö on nostanut Euroopan keskuspankin päätöksestä hylätä tämän henkilön Euroopan keskuspankin asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi tehdyn päätöksen 2004/258 6 artiklan 2 kohdan nojalla tekemä pyyntö saada tutustua tietokannan sisältämiin tietoihin sillä perusteella, että päätöstä 2004/258 ei sovelleta oikeuteen tutustua tietokantoihin tai niiden sisältämiin tietoihin, minkä kantaja kiistää.
(ks. 28 ja 36 kohta)
2. Kun on kyse pyynnöstä saada tutustua Euroopan keskuspankin asiakirjoihin, Euroopan keskuspankin asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi tehdyn päätöksen 2004/258 6 artiklan 2 kohdan sanamuodosta ja erityisesti verbien ”pyytää” ja ”avustaa” käyttämisestä ilmenee, että Euroopan keskuspankki ei voi heti hylätä asiakirjaan tutustumista koskevaa pyyntöä sillä perusteella, ettei siinä tarkoitettua asiakirjaa ole olemassa. Tällaisessa tapauksessa sen on päinvastoin pyydettävä kyseisen päätöksen 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti hakijaa täsmentämään pyyntöään ja avustettava hakijaa tässä ilmoittamalla hänelle sellaiset hallussaan olevat asiakirjat, jotka vastaavat tutustumispyynnössä tarkoitettuja asiakirjoja tai saattavat sisältää osan hakijan etsimistä tiedoista tai ne kaikki.
(ks. 30 ja 31 kohta)
3. Unionin yleisen tuomioistuimen ei kuulu harjoittamansa laillisuusvalvonnan yhteydessä velvoittaa toimielimiä toimimaan tietyllä tavalla tai toimia niiden sijasta. Tätä laillisuusvalvonnan rajoitusta sovelletaan kaikissa asioissa, joita unionin yleinen tuomioistuin käsittelee, mukaan lukien asiakirjajulkisuutta koskevat asiat.
(ks. 39 kohta)
4. Perustelujen on oltava kyseessä olevan toimenpiteen luonteen mukaisia, ja niistä on selkeästi ja yksiselitteisesti ilmettävä toimenpiteen tehneen toimielimen päättely siten, että niille, joita toimenpide koskee, selviävät sen syyt ja että unionin tuomioistuin voi tutkia toimenpiteen laillisuuden. Perusteluvelvollisuuden täyttymistä arvioitaessa on otettava huomioon asiaan liittyvät olosuhteet, muun muassa toimen sisältö, esitettyjen perustelujen luonne ja tarve, joka niillä, joille kyseinen toimi on osoitettu tai joita se koskee suoraan ja erikseen, voi olla saada selvennystä tilanteeseen. Perusteluissa ei tarvitse esittää kaikkia asiaan liittyviä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskevia yksityiskohtia, sillä tutkittaessa sitä, ovatko toimen perustelut vaatimusten mukaisia, on otettava huomioon toimen sanamuodon lisäksi myös asiayhteys ja kaikki asiaa koskevat oikeussäännöt.
Tästä seuraa, että toimielin noudattaa tätä velvollisuutta, kun se ilmoittaa, että kantajan pyyntö saada tutustua toimielimen hallussa oleviin tietokantoihin hylätään siksi, että eri syistä, jotka koskevat pyydettyjen tietojen tulostettujen versioiden puuttumista ja huomattavaa työtaakkaa, jota tällaisten versioiden laatiminen olisi edellyttänyt, kantajan pyyntö ei koske voimassa olevissa säännöksissä tarkoitettua asiakirjaa. Näiden perustelujen ansiosta kantaja voi nimittäin ymmärtää perusteet, joiden nojalla tutustumispyyntö on hylätty, ja saattaa hylkäämisen unionin tuomioistuinten tutkittavaksi.
(ks. 47−51 kohta)
5. Perusteluvelvollisuus on olennainen menettelymääräys, joka on erotettava perustelujen paikkansapitävyydestä, koska viimeksi mainittu koskee toimen aineellista lainmukaisuutta. Perustelujen mahdollinen virheellisyys ei nimittäin vielä merkitse perustelujen puuttumista.
(ks. 52 kohta)
6. Tietokantojen oikeudellisesta suojasta annetun direktiivin 96/9 1 artiklan 2 kohdan mukaan tietokannan käsitteellä tarkoitetaan kokoelmaa, joka sisältää sellaisia teoksia, tietoja tai muita aineistoja, jotka ovat erotettavissa toisistaan niin, ettei erottaminen vaikuta niiden sisällön arvoon, ja johon kuuluu sellainen menetelmä tai järjestelmä, joka mahdollistaa jokaisen kokoelmaan sisältyvän aineiston löytämisen, olipa tämä menetelmä tai järjestelmä luonteeltaan millainen hyvänsä. Tietokannan ominaispiirteisiin kuuluvat yhtäältä minkä tahansa sisällön (tiedollisen, kirjallisen, taiteellisen, musiikillisen jne.) olemassaolo ja toisaalta minkä tahansa sellaisen pysyvän välineen olemassaolo, jolle kyseinen sisältö on tallennettu.
Aineistot, joista tällainen tietokanta muodostuu, toisin sanoen tiedot, ovat toisistaan riippumattomia Ne eivät yleensä esiinny pysyvässä ja muuttumattomassa kokoonpanossa, vaan saatavilla olevia teknisiä tai muita keinoja käyttämällä ne voidaan esittää lukuisina erilaisina yhdistelminä.
(ks. 87, 102 ja 107 kohta)
7. Euroopan keskuspankin asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi tehdyn päätöksen 2004/258 3 artiklan a alakohdassa olevan asiakirjan määritelmässä käytetyistä ilmaisuista ”tallenne”, ”tallennettua”, ”tallennetta”, ”laatimaa” ja ”hallussa olevaa” ilmenee implisiittisesti mutta selvästi, että tarkoitetaan säilytettyä sisältöä, joka voidaan jäljentää tai johon voidaan tutustua sen tuottamisen jälkeen. Aineistot, joita ei ole säilytetty, eivät siis ole asiakirjoja, vaikka ne olisivatkin EKP:n tiedossa.
Samasta säännöksestä ilmenee toiseksi, ettei sisällön tallennusvälineellä ole merkitystä sen ratkaisemisessa, onko kyseinen sisältö asiakirja vai ei. Kyseeseen voivat näin ollen tulla sekä paperin kaltaiset perinteiset tallennusvälineet että kehittyneemmät tallennusvälineet, kuten erilaiset sähköiset muistilaitteet (kiintolevy, sähköinen muistisiru jne.), tai erilaiset ääni- ja kuvatallenteisiin tai audiovisuaalisiin tallenteisiin käytetyt välineet (CD, DVD, videokasetit jne.).
Kolmanneksi kyseisen säännöksen sanamuodon mukaan sillä tarkoitetaan ”mitä tahansa – – tallennetta”. Toisin sanoen tallennetun sisällön tyypillä ja laadulla ei myöskään ole merkitystä. Näin ollen edellä mainitun päätöksen määritelmän mukainen asiakirja voi sisältää sanoja, lukuja tai mitä tahansa muita merkkejä, mutta myös kuvia ja äänitallenteita, kuten puheita, tai kuvatallenteita, kuten elokuvan. Ainoa kyseisessä säännöksessä tarkoitettuun sisältöön liittyvä rajoitus on ehto, jonka mukaan kyseisen sisällön on koskettava EKP:n politiikkoja, toimintaa tai päätöksiä.
Neljänneksi tämän säännöksen mukaan sisällön koolla, pituudella, merkittävyydellä tai esitystavalla ei ole merkitystä sen kysymyksen kannalta, kuuluuko kyseinen sisältö määritelmän piiriin. Näin ollen on todettava, että päätöksessä 2004/258 tarkoitettu asiakirja voi olla monisatasivuinen kirja tai paperiarkki, jossa on vain yksi sana tai numero, esimerkiksi nimi tai puhelinnumero. Samoin asiakirja voi käsittää muutakin kuin tekstiä, kuten kirjeen tai tutkielman – se voi käsittää myös taulukon, hakemiston tai luettelon, kuten puhelinluettelon tai hinta- tai varaosaluettelon. Jopa kooltaan hyvin pieni sisältö, esimerkiksi yksi ainoa sana tai numero, on riittävä, jotta sitä voidaan pitää asiakirjana, jos se on tallennettu.
Jos katsotaan, että jokin tieto ei yksittäin tarkasteltuna muodosta kooltaan tai laadultaan riittävää sisältöä ollakseen päätöksessä 2004/258 tai Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetussa asetuksessa N:o 1049/2001 tarkoitettu asiakirja, ei oteta huomioon, ettei tietokannan sisältämän tiedon merkitys johdu pelkästään sen koosta, joka voi olla hyvinkin pieni, vaan myös sen moninaisista suorista tai välillisistä yhteyksistä muihin saman tietokannan tietoihin. Juuri nämä yhteydet nimittäin mahdollistavat sen, että tietokannan sisältö on ”järjestetty järjestelmällisellä tai menetelmällisellä tavalla”. Näin ollen pienikin määrä tietokannasta poimittuja tietoja voi välittää yhden tai useamman hyödyllisen tiedon, vaikka yhteydestään irrotettu tekstikatkelma yleensä menettää merkityksensä. Ei näin ollen voida katsoa, että kaikki tietokannan sisältämät tiedot ovat täysin vailla merkitystä oleva suuri joukko tietoja. Kyseisiä tietoja ei nimittäin ole tallennettu sattumanvaraisesti ja epäjärjestyksessä vaan noudattaen tarkkaa luokitusmallia, jonka monitahoisuus mahdollistaa lukuisien yhteyksien luomisen näiden tietojen välille.
Edellä esitetystä seuraa, että päätöksen 2004/258 3 artiklan a alakohdassa olevan asiakirjan määritelmän kirjaimellisen tulkinnan perusteella kaikkia tietokannan sisältämiä tietoja pidetään kyseisessä säännöksessä tarkoitettuna asiakirjana.
(ks. 88−94, 106, 108, 110, 111, 116 ja 164 kohta)
8. Tietokannan sisältämän tietokokonaisuuden huomattava koko ei ole pätevä peruste todeta, ettei se ole Euroopan keskuspankin asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi tehdyn päätöksen 2004/258 3 artiklan a alakohdassa tarkoitettu asiakirja .
Vaikka toimielimelle on jäätävä mahdollisuus punnita yhtäältä yleisön intressiä siihen, että se saa tutustua asiakirjoihin, ja toisaalta tästä aiheutuvaa työtaakkaa turvatakseen näissä erityistapauksissa hyvän hallinnon vaatimukset, tätä mahdollisuutta on kuitenkin käytettävä vain poikkeustapauksissa, kun otetaan huomioon erityisesti, ettei asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden käytön vaatiman työmäärän ja hakijan edun huomioon ottamisella lähtökohtaisesti ole merkitystä, kun on kyse mainitun oikeuden käytön arvioinnista. Koska oikeus tutustua toimielinten hallussa oleviin asiakirjoihin on lisäksi periaatteellinen ratkaisu, todistustaakka hakemuksen edellyttämän työn kohtuuttomasta laajuudesta on sillä toimielimellä, joka vetoaa tähän perustuvaan poikkeukseen.
(ks. 121, 122 ja 124 kohta)
9. Sisällön tallentaminen jollekin välineelle edellyttää sen pysyvyydeltä tiettyä vähimmäistasoa. Sisältö, joka pysyy teknisellä laitteella vain hetkellisesti, ei täytä tätä edellytystä. Siitä hetkestä, kun Euroopan keskuspankki tallentaa sisällön asianmukaiselle välineelle, se on Euroopan keskuspankin asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi tehdyn päätöksen 2004/258 3 artiklan a alakohdassa tarkoitettu asiakirja, joka voi olla tutustumista koskevan pyynnön kohteena. Sillä, että kyseistä sisältöä voidaan myöhemmin muuttaa, ei tässä yhteydessä ole merkitystä. Tutustumispyyntö ei sen sijaan voi koskea tulevaa ja siten vielä tallentamatonta sisältöä eikä sisältöä, joka – vaikka onkin aikaisemmin tallennettu – on poistettu ennen pyynnön esittämistä. Samoin ulkoisen palveluntarjoajan EKP:n lukuun tallentama sisältö siten, että se on joka hetki EKP:n käytettävissä, on EKP:n hallussa kyseisessä säännöksessä tarkoitetulla tavalla.
(ks. 126−128 ja 131 kohta)
10. Tiettyjen Euroopan keskuspankin tietokantaan sisältyvien tietojen mahdollinen arkaluonteisuus tai luottamuksellisuus ei voi olla riittävä peruste kieltäytyä hyväksymästä tällaisen tietokannan sisällön Euroopan keskuspankin asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi tehdyn päätöksen 2004/258 3 artiklan a alakohdassa tarkoitettua asiakirjaluonnetta.
EKP voi lisäksi rajata tutustumisoikeuden epäämisen yksinomaan tietoihin, jotka kuuluvat päätöksen 2004/258 4 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen poikkeusten soveltamisalaan. Sen on näin ollen myönnettävä tällainen oikeus tutustua asiakirjojen osiin, jos tavoite, jonka vuoksi kyseinen toimielin on evännyt oikeuden tutustua asiakirjaan, voidaan saavuttaa siinä tapauksessa, että tämä toimielin vain peittää kohdat tai tiedot, joiden ilmaiseminen voi vahingoittaa suojattua yleistä etua.
Pyyntö, jonka tarkoituksena on saada EKP tekemään haku tietokannoissaan ja antamaan tiedoksi tämän haun tulos, liittyy samaan asiayhteyteen, koska se on lähinnä pyyntö saada tutustua asiakirjan osiin.
Koska päätöksen 2004/258 4 artiklan 5 kohdassa säädetty oikeus tutustua asiakirjan osiin on tarkoitettu ratkaisuksi, jota käytetään, kun tutustumispyyntöä ei voida täyttää kokonaan, asianomaiset henkilöt, joilla on lähtökohtaisesti oikeus tutustua kokonaan kaikkiin EKP:n asiakirjoihin, voivat sitäkin suuremmalla syyllä pyytää oikeutta tutustua vain tällaisen asiakirjan osiin. Tällaisessa pyynnössä on yksilöitävä riittävän täsmällisesti paitsi edellä mainitun päätöksen 3 artiklan a alakohdassa tarkoitettu asiakirja, joka on sen kohteena, myös se asiakirjan osa, johon pyydetään tutustumisoikeutta.
Jos tutustumista koskevan pyynnön tarkoituksena on saada EKP tekemään haku yhdessä tietokannoistaan pyynnön esittäjän määrittelemien parametrien mukaisesti, EKP on velvollinen, jollei päätöksen 2004/258 4 artiklan mahdollisesta soveltamisesta muuta johdu, suostumaan kyseiseen pyyntöön, jos pyydetty haku voidaan tehdä kyseiseen tietokantaan kuuluvien hakutyökalujen avulla. Päätökseen 2004/258 perustuvalla pyynnöllä saada tutustua asiakirjoihin ei sitä vastoin voida vaatia EKP:tä antamaan pyynnön esittäjälle osaa tai kaikkia johonkin sen tietokantaan sisältyvistä tiedoista siten, että ne on luokiteltu jonkin muun kuin kyseiseen tietokantaan kuuluvan mallin mukaisesti. Tällaisen pyynnön tarkoituksena on tosiasiassa uuden asiakirjan laatiminen, eikä se näin ollen kuulu edellä mainitun päätöksen soveltamisalaan.
Tästä seuraa, että asiakirjan osiin tutustumista koskevan pyynnön asiayhteydessä kaikki se, mikä voidaan poimia tietokannasta tavanomaisella tai rutiiniluonteisella haulla, voi olla päätöksen 2004/258 perusteella tehdyn tutustumispyynnön kohteena.
(ks. 138, 144, 146−148, 150, 152 ja 153 kohta)
11. Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetusta asetuksesta N:o 1049/2001 poiketen Euroopan keskuspankin asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi tehdyssä päätöksessä 2004/258 ei säädetä, että EKP:n on perustettava asiakirjarekisteri. Kyseisen asetuksen 11 artiklassa säädetyllä velvoitteella perustaa tällainen rekisteri pyritään siihen, että kansalaiset voisivat toteuttaa käytännössä kyseisen asetuksen mukaiset oikeudet. Näin ollen on kyseenalaista, onko se, että aineiston merkitseminen rekisteriin on hankalaa tai jopa mahdotonta, riittävä peruste sen toteamiseksi, ettei se ole edellä mainitun päätöksen 3 artiklan a alakohdassa tarkoitettu asiakirja.
Tietokannan kirjaaminen tällaiseen rekisteriin siten, että siinä mainitaan asetuksen N:o 1049/2001 11 artiklan 2 kohdassa säädetyt tiedot, ei missään tapauksessa vaikuta tuottavan erityisiä ongelmia. Kyseisessä säännöksessä ei edellytetä merkinnän muuttamista joka kerta, kun tietokantaan lisätään tai sieltä poistetaan tietoja. Mukauttaminen on tarpeen korkeintaan, jos tietokannan sisältöä muutetaan merkittävästi. Tietokannasta rekisteriin kirjattua merkintää voidaan lisäksi päivittää kohtuullisin väliajoin, jotta se kuvaa mahdollisimman hyvin kyseisen tietokannan senhetkistä sisältöä.
(ks. 155 ja 156 kohta)
12. Yhteisö on EY 288 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetussa sopimussuhteen ulkopuolisessa vastuussa elintensä lainvastaisesta menettelystä, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: toimielinten moitittu toiminta on lainvastaista, vahinko on tosiasiallisesti syntynyt ja toiminnan ja väitetyn vahingon välillä on syy-yhteys.
Näistä edellytyksistä ensimmäisen osalta edellytetään, että näytetään toteen sellaisen oikeussäännön, jolla on tarkoitus antaa oikeuksia yksityisille, riittävän ilmeinen rikkominen. Tämän edellytyksen osalta ratkaiseva peruste yhteisön oikeuden rikkomisen luokittelemiseksi riittävän ilmeiseksi on toimielimen harkintavallalle asetettujen rajojen selvä ja vakava ylittäminen. Jos kyseessä olevan toimielimen harkintavalta on oleellisesti vähentynyt tai jopa olematon, pelkän yhteisön oikeuden rikkomisen voidaan katsoa jo sinänsä olevan riittävän ilmeinen rikkominen.
Syy-yhteyttä koskevan edellytyksen osalta on todettava, että unionin voidaan katsoa olevan vastuussa ainoastaan vahingosta, joka johtuu riittävän suoraan asianomaisen toimielimen sääntöjenvastaisesta toiminnasta. Vahingon osalta on korostettava, että sen on oltava todellinen ja varma sekä arvioitavissa. Täysin hypoteettinen ja määrittelemätön vahinko sen sijaan ei anna oikeutta vahingonkorvaukseen. Kantajan on esitettävä näyttö, joka on tarpeen kantajalle aiheutuneen vahingon olemassaolon ja laajuuden selvittämiseksi. On lisäksi muistettava, että silloin kun yksi näistä edellytyksistä jää täyttymättä, kanne on hylättävä kokonaisuudessaan, eikä muita edellytyksiä ole tarpeen tutkia.
Tässä yhteydessä kantajan esittämä vahingonkorvausvaatimus, joka perustuu hänen väitöstilaisuuteensa viivästymiseen siksi, että unionin toimielin on evännyt häneltä tutustumisoikeuden tiettyihin asiakirjoihinsa, on ennenaikainen, koska viivästyminen ei johtunut ainoastaan tästä seikasta.
(ks. 189−193 ja 197 kohta)
13. Työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan kanteessa on mainittava oikeudenkäynnin kohde ja yhteenveto kanteen oikeudellisista perusteista. Näiden edellytysten täyttämiseksi yhteisön toimielimen aiheuttaman vahingon korvaamiseksi nostetussa kanteessa on mainittava tietyt seikat, joiden perusteella voidaan yksilöidä muun muassa vahinko, jonka kantaja väittää itselleen aiheutuneen, sekä tämän vahingon luonne ja laajuus.
(ks. 194 kohta)