Kanne 30.8.2013 – Comunidad Autónoma del País Vasco ja Itelazpi v. komissio
(Asia T-462/13)
Oikeudenkäyntikieli: espanja
Asianosaiset
Kantajat: Comunidad Autónoma del País Vasco ja Itelazpi (Espanja) (asiamiehet: asianajajat J. Buendía Sierra, A. Lamdrid de Pablo, M. Munoz de Juan ja N. Ruiz García)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantajat vaativat, että unionin yleinen tuomioistuin
tutkii ja hyväksyy kanteessa esitetyt kumoamisperusteet
kumoaa riitautetun päätöksen, etenkin sen 1 artiklan siltä osin, kuin siinä todetaan, että kyseessä on sisämarkkinoille soveltumaton valtiontuki
kumoaa tämän johdosta riitautetun päätöksen 3 ja 4 artiklassa vahvistetut määräykset tuen takaisinperimiseksi ja
velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Asiassa riitautettu päätös on sama kuin asiassa T-461/13, Espanja v. komissio.
Kanteensa tueksi kantajat vetoavat kolmeen kanneperusteeseen.
Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu väärään lainsoveltamiseen, johon on syyllistytty katsomalla, että digitaalitelevisioverkon laajentamisprosessia on pidettävä valtiontukena.
Kantajat väittävät, että komissio on erehtynyt SEUT 171 artiklan 1 kohdan arvioinnissa, erityisesti yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja koskevassa asiassa Altmark annetun tuomion kannalta katsottuna, ja että tämän johdosta se on erehtynyt todetessaan, että asiassa on kyse valtiontuesta.
Kantajat toteavat lisäksi, että päätöksessä tarkastelluilla toimenpiteillä tähdättiin yksinomaan siihen, että digitaalitelevision signaaleja kyettäisiin siirtämään II alueella (alue, jota alan toimijat eivät kaupallisista syistä kata ja joilla väestö jäisi vaille televisiopalveluja, ellei julkinen valta puutu asiaan).
Kantajat esittävät myös, että teknologisen neutraalisuuden periaate ei voi viedä jäsenvaltioilta niille perustamissopimuksessa tunnustettua harkintavaltaa, kun kyse on yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen järjestämisestä.
Se, että kansalliset viranomaiset päättivät II alueen osalta valita maanpäällisen teknologian satelliittiteknologian sijasta, johtui siitä, että ensin mainittu vaihtoehto oli loogisempi, taloudellisempi ja tehokkaampi sellaisen jo olemassa olevan maanpäällisen analogisen verkon vuoksi, joka oli rahoitettu julkisilla varoilla ja joka jo kattoi II alueen.
Toinen kanneperuste, joka perustuu väärään lainsoveltamiseen, johon on syyllistytty arvioitaessa tuen yhteensoveltuvuutta sisämarkkinoille.
Kantajat väittävät toissijaisesti ja sen varalta, että katsottaisiin, että kyse on valtiontuesta, että tuki pitäisi katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi SEUT 106 artiklan 2 kohdan ja SEUtT107 artiklan 3 kohdan nojalla.
Kolmas kanneperuste, joka perustuu väärään lainsoveltamiseen, johon komissio on syyllistynyt olemassa olevan tuen arvioinnissa
Kantajat vetoavat tähänkin kanneperusteeseen toissijaisesti ja esittävät, että kyseessä oleva tuki pitäisi katsoa olemassa olevaksi tueksi. Koska julkinen televisioverkko oli jo olemassa, kyse on tosiasiallisesti mainitun verkon ajan tasalle saattamisesta ilman, että sen tehtävää olisi muutettu.