Kanne 15.11.2012 - Ryanair v. komissio
(Asia T-500/12)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Ryanair Ltd (Dublin, Irlanti) (edustajat: barrister B. Kennelly, asianajaja E. Vahida ja asianajaja I. Metaxas-Maragkidis)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
kumoamaan valtiontukiasiassa SA.29064 (2011/C ex 2011/NN) 25.7.2012 annetun komission päätöksen 1 artiklan, jossa todetaan, että Irlannin lentomatkustajaverossa 30.3.2009 ja 1.3.2011 välillä sovellettavat eriytetyt verokannat merkitsivät SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua sääntöjenvastaista valtiontukea
kumoamaan saman päätöksen 4, 5 ja 6 artiklan ja
velvoittamaan vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, mukaan lukien kantajalle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa viiteen kanneperusteeseen.
Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että komissio teki oikeudellisen virheen, kun se katsoi, että lentomatkustajaveron 10 euron verokanta oli "normaali" tai asianmukainen "yleinen" verokanta, vaikka kyseinen korkeampi verokanta oli koko merkityksellisen ajanjakson ajan unionin oikeuden mukaan lainvastainen.
Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että komissio teki lentomatkustajaverolla annetun edun arviointiin liittyviä ilmeisiä arviointivirheitä, kun se katsoi, että Ryanair ja Aer Arann olivat samassa asemassa lentomatkustajaverolla annetun taloudellisen edun ja kilpailuedun osalta, jätti kokonaan ottamatta huomioon lentomatkustajaveron erityiset kilpailuvaikutukset Ryanairin ja Aer Linguksen välillä, arvioi virheellisesti Ryanairin muihin, Irlannin ulkopuolisiin lentoyhtiöihin nähden väitetysti saamaa etua ja jätti ottamatta huomioon Ryanairille niiden etujen, joita lentomatkustajaverosta aiheutuu Ryanairin kilpailijoille, vuoksi aiheutuneen vahingon.
Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että komissio teki takaisinperintäpäätökseen liittyviä ilmeisiä arviointivirheitä, kun se vei Irlannilta tarpeellisen vallan arvioida, missä määrin valtiontuki vääristi kilpailua, ja näin ollen palauttaa aikaisempi tilanne, kun se ei arvioinut sen, että asianomaiset lentoyhtiöt voivat vyöryttää lentomatkustajaveron asiakkailleen, merkitystä ja kun se jätti ottamatta huomioon kilpailun vääristymisen, jota aiheutuu takaisinperintäpäätöksestä ja lentoyhtiöiden, jotka ovat väitetysti "edunsaajia", unionin oikeuden ja Irlannin oikeuden mukaisesta palauttamista koskevasta oikeudesta.
Neljäs kanneperuste, joka perustuu siihen, että komissio ei antanut takaisinperintäpäätöstään tiedoksi Ryanairille neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 6 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklassa edellytetyllä tavalla.
Viides kanneperuste, joka perustuu siihen, että komissio laiminlöi sille kuuluvan perusteluvelvollisuuden, kun se ei perustellut sitä, miksi 10 euron verokanta saattoi olla vakiintuneesta oikeuskäytännöstä poiketen unionin oikeuden vastainen ja samanaikaisesti "normaali" ja "legitiimi" mittapuu, ja kun se ei arvioinut kyseisen toimenpiteen taloudellisia vaikutuksia ja kilpailuvaikutuksia.
____________1 - Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999 (EYVL L 83, s. 1).