Asia C-133/06

Euroopan parlamentti

vastaan

Euroopan unionin neuvosto

Kumoamiskanne – Yhteinen turvapaikkapolitiikka – Direktiivi 2005/85/EY – Pakolaisaseman myöntämistä tai poistamista koskevat menettelyt jäsenvaltioissa – Turvalliset alkuperämaat – Eurooppalaiset turvalliset kolmannet maat – Yhteiset vähimmäisluettelot – Yhteisten vähimmäisluettelojen hyväksymistä tai muuttamista koskeva menettely – EY 67 artiklan 1 kohta ja 5 kohdan ensimmäinen luetelmakohta – Toimivallan puuttuminen

Tuomion tiivistelmä

1.        Viisumi-, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka – Turvapaikkapolitiikka – Pakolaisaseman myöntämistä tai poistamista koskevat menettelyt jäsenvaltioissa

(EY 202 artikla; neuvoston direktiivin 2005/85 19 ja 24 perustelukappale)

2.        Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Valmistelumenettely – Perustamissopimuksen määräykset – Pakottavuus

(EY 67 artiklan 2 kohdan toinen luetelmakohta)

3.        Viisumi-, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka – Turvapaikkapolitiikka – Pakolaisaseman myöntämistä tai poistamista koskevat menettelyt jäsenvaltioissa

(EY 63 artiklan ensimmäisen kohdan 1 alakohta ja 2 alakohdan a alakohta, EY 67 artiklan 1 ja 5 kohta sekä EY 202 artikla; neuvoston direktiivi 2005/85)

1.        EY 202 artiklan mukaisesti silloin, kun on toteutettava yhteisön tasolla perussäädöstä koskevia täytäntöönpanotoimia, tämän toimivallan käyttäminen kuuluu normaalisti komissiolle. Neuvoston on asianmukaisesti perusteltava täytäntöönpantavan perussäädöksen luonteen ja sisällön perusteella poikkeus tästä säännöstä.

Pakolaisaseman myöntämistä tai poistamista koskevissa menettelyissä jäsenvaltioissa sovellettavista vähimmäisvaatimuksista annetun direktiivin 2005/85 19 ja 24 perustelukappaleessa esitetyillä syillä, joita ovat turvallisten alkuperämaiden määrittämisen poliittinen merkitys ja seuraukset, joita turvallisten kolmansien maiden käsitteestä voi koitua turvapaikanhakijoille, pyritään perustelemaan parlamentin kuulemista turvallisten maiden luettelojen vahvistamisesta ja muuttamisesta, mutta niillä ei pyritä perustelemaan riittävällä tavalla erityisen täytäntöönpanovallan pidättämistä neuvostolle.

(ks. 47–49 kohta)

2.        Yhteisön toimielinten päätöksentekoa koskevat säännöt vahvistetaan perustamissopimuksessa, eivätkä ne ole jäsenvaltioiden eivätkä toimielinten itsensä määrättävissä. Ainoastaan perustamissopimuksessa voidaan EY 67 artiklan 2 kohdan toisessa luetelmakohdassa määrätyn tapauksen kaltaisissa erityistapauksissa valtuuttaa toimielin muuttamaan perustamissopimuksessa määrättyä päätöksentekomenettelyä.

Siitä, että toimielimelle tunnustettaisiin mahdollisuus vahvistaa johdettuja oikeusperustoja säädöksen antamista koskevien menettelyjen tiukentamiseksi tai lieventämiseksi, seuraisi, että toimielimelle myönnettäisiin lainsäädäntövaltaa, joka ylittäisi perustamissopimuksessa määrätyn toimivallan. Tämä johtaisi myös siihen, että sen sallittaisiin loukkaavan toimielinten välisen tasapainon periaatetta, joka edellyttää sitä, että kukin toimielin käyttää toimivaltaansa muiden toimielinten toimivaltaa kunnioittaen.

Lisäksi johdettujen oikeusperustojen vahvistamista koskevan aikaisemman käytännön perusteella ei voida poiketa perustamissopimuksen säännöistä, eikä tämä käytäntö voi siis luoda ennakkotapausta, joka sitoisi yhteisön toimielimiä.

(ks. 54–57 ja 60 kohta)

3.        Sen arvioimiseksi, kuuluuko turvallisten maiden luettelojen hyväksyminen tai muuttaminen lainsäädäntöteitse tai mahdollinen päätös soveltaa EY 202 artiklan kolmatta luetelmakohtaa delegoinnin tai täytäntöönpanovallan pidättämisen muodossa EY 67 artiklan 1 tai 5 kohdan soveltamisalaan, on selvitettävä, onko neuvosto antaessaan pakolaisaseman myöntämistä tai poistamista koskevissa menettelyissä jäsenvaltioissa sovellettavista vähimmäisvaatimuksista direktiivin 2005/85 antanut yhteisön säädökset, joissa on määritelty EY 63 artiklan ensimmäisen kohdan 1 alakohdan ja 2 alakohdan a alakohdan soveltamisalaan kuuluvia asioita koskevat yhteiset säännöt ja keskeiset periaatteet.

Koska direktiivissä 2005/85 säädetään yksityiskohtaiset perusteet, joiden nojalla voidaan myöhemmin vahvistaa turvallisten maiden luettelot, neuvosto on tällä lainsäädäntötoimella antanut EY 67 artiklan 5 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetut ”yhteisön säädökset, joissa on määritelty – – yhteiset säännöt ja keskeiset periaatteet”, joten asiassa on sovellettava yhteispäätösmenettelyä.

(ks. 63, 65 ja 66 kohta)