Kanne 18.7.2006 - Caffaro v. komissio

(Asia T-192/06)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Kantaja: Caffaro S.r.l. (edustajat: asianajajat Alberto Santa Maria ja Claudi Biscaretti di Rufia)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio

Kantajan vaatimukset

komission asiassa COMP/F/38.620 - vetyperoksidi ja perboraatti, 31 päivänä toukokuuta 2006 tekemä päätös K(2006) 1766 lopullinen on kumottava sikäli kuin siinä määrätään Caffaro S.r.l:lle yhteisvastuullisesti SNIA SpA:n kanssa sakko, jonka määrä on 1 078 000 euroa;

toissijaisesti komission Caffaro S.r.l:lle määräämä sakko on alennettava määrältään symboliseksi;

vieläkin toissijaisemmin Caffaro S.r.l:lle määrättyjen sakkojen määrää on alennettava huomattavasti, kun otetaan huomioon mainitun yrityksen syyksi luettavan rikkomisen lyhyt kesto ja lieventävien asianhaarojen olemassaolo

vastaaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Riidanalainen päätös on sama kuin asiassa T-185/06, Air Liquide vastaan komissio.

Vaatimustensa tueksi kantaja väittää seuraavaa:

Sitä on pidettävä vetyperoksidin kartellin osalta pikemminkin "uhrina" kuin osallistujana. Kantaja väittää tältä osin, että arvioidessaan Caffaron asemaa esillä olevassa menettelyssä vastaaja on jättänyt täysin huomiotta sen seikan, että mainittu yritys ei suinkaan saanut etua kyseessä olevasta kartellista vaan poistui natriumperboraatin markkinoilta juuri vetyperoksidin markkinoilla toteutettujen laittomien sopimusten jälkeen. Kantaja väitti komission kanssa käydyssä menettelyssä, että se valmisti ainoastaan natriumperboraattia ja ainoastaan hankki vetyperoksidia ja että sen ei täten voitu katsoa osallistuneen vetyperoksidia koskeneeseen kartelliin, koska se itse kärsi kyseisestä järjestelystä.

Vastaaja on tehnyt ilmeisen arviointivirheen, koska se on käyttänyt kaikkien rikkomisiin osallistuneiden yritysten paitsi kantajan osalta maailmanlaajuisia markkinaosuuksia vuodelta 1999, joka oli vetyperoksidia ja natriumperboraattia koskevan rikkomisen viimeinen kokonainen kalenterivuosi. Caffaron osalta komissio on kuitenkin yllättävällä tavalla käyttänyt vuoden 1998 tietoja, vaikka vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan määrittäessään yrityksen erityistä painoarvoa komission on otettava huomioon kunkin yrityksen viitevuoden liikevaihto. Kantaja muistuttaa tältä osin, että oikeuskäytännössä mainittua periaatetta on tulkittu siten, että ainoastaan yhden, kaikille samaan rikkomiseen osallistuneille yrityksille yhteisen viitevuoden käytöllä taataan yhdenvertainen kohtelu.

Kantaja vetoaa lisäksi seuraaviin seikkoihin:

Puolustautumisoikeuksia on loukattu, koska vastoin vastaajan väittämää, Caffaron edustajat eivät osallistuneet Brysselissä 26.11.1998 pidettyyn tapaamiseen.

Asetuksen (EY) N:o 1/2003 25 artiklaa ja siinä säädettyä vanhentumisaikaa on sovellettu virheellisesti, koska Caffaro on päättänyt osallistumisensa väitettyyn kartelliin yli viisi vuotta ennen komission tutkimuksen alkamista sen osalta.

____________