Language of document : ECLI:EU:C:2017:525

UNIONIN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (kahdeksas jaosto)

6 päivänä heinäkuuta 2017 (*)

Muutoksenhaku – Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 181 artikla – Ukrainan tilanteen johdosta toteutetut rajoittavat toimenpiteet – Luettelo henkilöistä, yhteisöistä ja elimistä, joihin varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttämistä sovelletaan – Kantajan nimen kirjaaminen luetteloon – Vaatimusten tarkistaminen – Kuolleen kantajan nimissä ja hänen lukuunsa jätetty kirjelmä

Asiassa C‑505/16 P,

jossa on kyse Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 56 artiklaan perustuvasta valituksesta, joka on pantu vireille 23.9.2016,

Olga Stanislavivna Yanukovych, Viktor Viktorovych Yanukovychin perillisenä, kotipaikka Donetsk (Ukraina), edustajanaan T. Beazley, QC,

valittajana,

ja jossa valittajan vastapuolena ja muuna osapuolena ovat

Euroopan unionin neuvosto, asiamiehinään P. Mahnič Bruni ja J.-P. Hix,

vastaajana ensimmäisessä oikeusasteessa,

Euroopan komissio, asiamiehinään aluksi S. Bartelt ja J. Norris-Usher, sittemmin E. Paasivirta ja Norris-Usher,

väliintulijana ensimmäisessä oikeusasteessa,

UNIONIN TUOMIOISTUIN (kahdeksas jaosto),

toimien kokoonpanossa: M. Vilaras, jaoston puheenjohtaja (esittelevä tuomari), sekä tuomarit J. Malenovský ja D. Šváby,

julkisasiamies: P. Mengozzi,

kirjaaja: A. Calot Escobar,

päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian perustellulla määräyksellä unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 181 artiklan mukaisesti,

on antanut seuraavan

määräyksen

1        Olga Stanislavivna Yanukovych vaatii valituksessaan unionin tuomioistuinta kumoamaan unionin yleisen tuomioistuimen 12.7.2016 antaman määräyksen Yanukovych v. neuvosto (T‑347/14, EU:T:2016:433; jäljempänä valituksenalainen määräys) siltä osin kuin unionin yleinen tuomioistuin on kyseisellä määräyksellä hylännyt valittajan vaatimukset siitä, että Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2014/119/YUTP muuttamisesta 29.1.2015 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2015/143 (EUVL 2015, L 24, s. 16), Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun neuvoston päätöksen 2014/119/YUTP muuttamisesta 5.3.2015 annettu neuvoston päätös (YUTP) 2015/364 (EUVL 2015, L 62, s. 25), Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 208/2014 muuttamisesta 29.1.2015 annettu neuvoston asetus (EU) 2015/138 (EUVL 2015, L 24, s. 1) ja Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 208/2014 täytäntöönpanosta 5.3.2015 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/357 (EUVL 2015, L 62, s. 1) (jäljempänä riidanalaiset toimet) on kumottava Viktor Viktorovych Yanukovychia koskevilta osin.

 Asiaa koskevat oikeussäännöt

2        Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä 5.3.2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/119/YUTP (EUVL 2014, L 66, s. 26) 1 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään seuraavaa:

”1.      Jäädytetään kaikki liitteessä luetelluille henkilöille, joiden on todettu olevan vastuussa Ukrainan valtionvarojen väärinkäytöstä, sekä ihmisoikeuksien loukkaamisesta Ukrainassa vastuussa oleville henkilöille ja näitä henkilöitä lähellä oleville luonnollisille henkilöille, oikeushenkilöille, yhteisöille tai elimille kuuluvat taikka näiden omistuksessa, hallussa tai määräysvallassa olevat varat ja taloudelliset resurssit.

2.      Mitään varoja tai taloudellisia resursseja ei saa suoraan tai välillisesti asettaa liitteessä lueteltujen luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elinten saataville tai hyödynnettäviksi.”

3        Päätöksen 2014/119 liitteen otsikko on ”Luettelo 1 artiklassa tarkoitetuista henkilöistä, yhteisöistä ja elimistä”, ja kyseisen liitteen 10 kohdassa mainitaan Viktor Viktorovych Yanukovych, joka yksilöidään seuraavasti: ”entisen presidentin [Yanukovychin] poika; Ukrainan parlamentin (Verh’ovna Rada) jäsen”. Perusteluissa mainitaan, että kyse on henkilöstä, jonka osalta Ukrainassa on käynnissä rikosoikeudelliset menettelyt Ukrainassa sellaisten rikosten tutkimiseksi, jotka liittyvät Ukrainan valtion varojen kavaltamiseen ja kyseisten varojen siirtämiseen laittomasti Ukrainan ulkopuolelle.

4        Ukrainan tilanteen johdosta tiettyihin henkilöihin, yhteisöihin ja elimiin kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä 5.3.2014 annetussa neuvoston asetuksessa (EU) N:o 208/2014 (EUVL 2014, L 66, s. 1) säädetään velvollisuudesta toteuttaa kyseisiä rajoittavia toimenpiteitä ja määritellään niitä koskevat yksityiskohtaiset säännöt käytännössä samoin sanamuodoin kuin mainitussa päätöksessä.

5        Kyseisen asetuksen liitteen I otsikko on ”Luettelo 2 artiklassa tarkoitetuista luonnollisista henkilöistä, oikeushenkilöistä, yhteisöistä ja elimistä”, ja mainitussa liitteessä olevassa 10 kohdassa on Viktor Viktorovych Yanukovychin nimi samoilla maininnoilla kuin ne, jotka ovat päätöksen 2014/119 liitteessä olevassa 10 kohdassa.

6        Päätöstä 2014/119 on muutettu muun muassa päätöksellä 2015/143 ja päätöksellä 2015/364, ja asetusta N:o 208/2014 on muutettu muun muassa asetuksella 2015/138 ja täytäntöönpanoasetuksella 2015/357.

7        Kyseisillä toimilla Viktor Viktorovych Yanukovychin osalta toteutettujen rajoittavien toimenpiteiden soveltamista jatkettiin 6.6.2015 saakka, kuitenkin seuraavalla perustelulla:

”Henkilö on Ukrainan viranomaisten käynnistämän tutkinnan alaisena epäiltynä julkisten varojen tai julkisen omaisuuden väärinkäytöstä. Henkilö on lähellä luetteloon merkittyä henkilöä (entistä Ukrainan presidenttiä Viktor Fedorovych Yanukovychia (Viktor Janukovytš)), jota koskevat Ukrainan viranomaisten käynnistämät rikosoikeudelliset menettelyt julkisten varojen tai julkisen omaisuuden väärinkäytön vuoksi.”

8        Yanukovychin nimi poistettiin sellaisten henkilöiden luettelosta, joihin päätöksen 2014/119 ja asetuksen N:o 208/2014 mukaisia rajoittavia toimenpiteitä sovelletaan, päätöksen 2014/119 muuttamisesta 5.6.2015 annetulla neuvoston päätöksellä (YUTP) 2015/876 (EUVL 2015, L 142, s. 30) ja asetuksen N:o 208/2014 täytäntöönpanosta 5.6.2015 annetulla neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/869 (EUVL 2015, L 142, s. 1).

 Menettely unionin yleisessä tuomioistuimessa ja valituksenalainen määräys

9        Unionin yleisessä tuomioistuimessa käyty menettely ja valituksenalaisen määräyksen oikeudelliset perustelut esitetään yhtäältä valituksenalaisen määräyksen 17–34 kohdassa ja toisaalta sen 38–95 kohdassa. Tämän menettelyn tarpeisiin ne voidaan tiivistää seuraavasti.

10      Yanukovych nosti unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 14.5.2014 jätetyllä kannekirjelmällä kanteen, jossa vaadittiin päätöksen 2014/119 ja asetuksen N:o 208/2014 kumoamista siltä osin kuin nämä säädökset koskevat häntä.

11      Yanukovych kuoli 20.3.2015.

12      Yanukovychin edustaja jätti Yanukovychin nimissä unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 8.4.2015 jättämällään erillisellä asiakirjalla vaatimusten tarkistamista koskevan kirjelmän, jotta riidanalaiset toimet otettaisiin huomioon.

13      Samanaikaisesti Yanukovychin edustaja nosti Yanukovychin nimissä kanteen, joka kirjattiin unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamossa viitenumerolla T‑172/15 ja jossa vaadittiin kyseisten toimien kumoamista (jäljempänä toinen kumoamiskanne).

14      Yanukovychin edustaja täsmensi sekä vaatimusten tarkistamista koskevassa kirjelmässä että toisessa kumoamiskanteessa, että Yanukovych oli kuollut jonkin aikaa ennen kyseisten asiakirjojen jättämistä. Edustaja totesi niissä myös, että Ukrainassa oli vireillä menettely Yanukovychin laillisen seuraajan nimeämiseksi ja että oli todennäköistä, että hänen oikeutensa siirtyisivät hänen leskelleen. Yanukovychin edustaja pyysi näin ollen asian käsittelyn lykkäämistä niin pitkäksi aikaa kuin oli tarpeen laillisen seuraajan nimeämiseksi ja asian käsittelyn jatkamista koskevan päätöksen tekemiseksi.

15      Asian käsittelyä lykättiin 31.10.2015 saakka unionin yleisen tuomioistuimen yhdeksännen jaoston puheenjohtajan unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 69 artiklan d alakohdan nojalla 13.7.2015 antamalla määräyksellä.

16      Unionin yleinen tuomioistuin jätti 16.7.2015 antamallaan määräyksellä Yanukovych v. neuvosto (T‑172/15, ei julkaistu, EU:T:2015:569) toisen kumoamiskanteen tutkimatta, koska se selvästikään ei täyttänyt tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä sen vuoksi, että Yanukovychin edustaja oli nostanut kyseisen kanteen Yanukovychin kuoleman jälkeen.

17      Yanukovychin edustaja toimitti 30.10.2015 päivätyllä kirjeellä Yanukovychin kuolintodistuksen lisättäväksi asiakirja-aineistoon ja ilmoitti, että Yanukovychin leski ja ainoa perillinen Olga Yanukovych aikoi jatkaa oikeudenkäyntiä, sekä täsmensi perustelut jatkaa oikeudenkäyntiä huolimatta siitä, että Yanukovychin nimi oli poistettu niiden henkilöiden luettelosta, joihin sovellettiin päätöksen 2014/119 ja asetuksen N:o 208/2014 mukaisia rajoittavia toimenpiteitä.

18      Unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamo lähetti 17.3.2016 asianosaisille kirjeen, jossa se muun muassa pyysi näitä ottamaan kantaa mahdollisiin seurauksiin, joita yhtäältä vaatimusten tarkistamisella ja toisaalta 16.7.2015 annetulla määräyksellä Yanukovych v. neuvosto (T‑172/15, ei julkaistu, EU:T:2015:569), oli kumoamiskanteen kannalta. Asianosaiset antoivat vastauksensa määräajassa.

19      Unionin yleinen tuomioistuin katsoi valituksenalaisen määräyksen 38–75 kohdassa useiden sellaisten tuomioiden perusteella, jotka se oli antanut ja jotka koskivat samoja oikeuskysymyksiä kuin ne, jotka kumoamiskanteen osalta tulivat esille, että Yanukovychin nimen kirjaaminen luetteloon henkilöistä, joihin päätöksen 2014/119 ja asetuksen N:o 208/2014 mukaisia rajoittavia toimenpiteitä sovellettiin, ei täyttänyt kyseisessä päätöksessä vahvistettuja kriteerejä, jotka koskivat kyseisten toimenpiteiden kohteina olevien henkilöiden nimeämistä. Unionin yleinen tuomioistuin totesi näin ollen, että kanne oli tältä osin selvästi perusteltu, ja se kumosi päätöksen 2014/119 ja asetuksen N:o 208/2014.

20      Valituksenalaisen määräyksen kyseiset kohdat eivät ole muutoksenhaun kohteena.

21      Valituksenalaisen määräyksen 76–95 kohdassa unionin yleinen tuomioistuin tarkasteli sitä, voitiinko riidanalaisten toimien kumoamista koskevat vaatimukset, jotka sisältyivät 8.4.2015 toimitettuun vaatimusten tarkistamista koskevaan kirjelmään, ottaa tutkittaviksi.

22      Unionin yleinen tuomioistuin katsoi valituksenalaisen määräyksen 82 kohdassa, että sen arvioimiseksi, oliko tällainen kirjelmä otettava tutkittavaksi, oli aiheellista ottaa huomioon tilanne, joka vallitsi kirjelmän jättämisen ajankohtana.

23      Unionin yleinen tuomioistuin totesi kyseisen määräyksen 83 kohdassa, että Yanukovychin edustaja oli jättänyt Yanukovychin nimissä kirjelmän, jolla tarkistetaan kannekirjelmässä esitettyjä alkuperäisiä vaatimuksia, ja ettei asiakirja-aineistosta käynyt ilmi, että kyseinen kirjelmä olisi esitetty valittajan lukuun.

24      Mainitun määräyksen 84 kohdassa unionin yleinen tuomioistuin totesi, että kyseisen kirjelmän jättämisen ajankohtana Yanukovych oli jo kuollut ja että näin ollen kyseinen kirjelmä oli jätettävä tutkimatta.

25      Saman määräyksen 85–92 kohdassa unionin yleinen tuomioistuin torjui valittajan esittämiä eri argumentteja.

26      Unionin yleinen tuomioistuin katsoi näin ollen, että oli aiheellista jättää tutkimatta kannekirjelmän tarkistamista koskeva vaatimus ja näin ollen myös kumoamiskanne, koska ne eivät selvästikään täyttäneet tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä siltä osin kuin ne koskivat riidanalaisia toimia.

 Asianosaisten vaatimukset unionin tuomioistuimessa

27      Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

–        kumoaa valituksenalaisen määräyksen määräysosan 2 ja 4 kohdan

–        kumoaa valituksenalaisen määräyksen määräysosan 3 kohdan siltä osin kuin unionin tuomioistuin katsoo, että kyseisessä kohdassa asetetaan Euroopan unionin neuvostolle velvollisuus korvata ainoastaan valittajan oikeudenkäyntikulut muttei vainajalle aiheutuneita kuluja

–        palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen, jotta tämä järjestää istunnon ja ratkaisee asian tai toissijaisesti

–        kumoaa riidanalaiset toimet

–        siltä osin kuin unionin tuomioistuin katsoo, ettei unionin yleinen tuomioistuin ole niin tehnyt, velvoittaa neuvoston korvaamaan valittajalle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut ja ne kulut, joita vainajalle aiheutui kannekirjelmässä esitetyn kumoamisvaatimuksen osalta

–        velvoittaa neuvoston korvaamaan valittajalle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut ja ne kulut, joita vainajalle aiheutui, vaatimusten tarkistamista koskevassa kirjelmässä esitetyn kumoamisvaatimuksen osalta, ja

–        joka tapauksessa velvoittaa neuvoston korvaamaan valituksesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

28      Neuvosto vaatii, että unionin tuomioistuin

–        hylkää valituksen

–        velvoittaa valittajan korvaamaan valituksesta aiheutuvat oikeudenkäyntikulut ja

–        toissijaisesti hylkää riidanalaisten toimien osalta nostetun kumoamiskanteen.

29      Euroopan komissio vaatii, että unionin tuomioistuin

–        jättää toisen valitusperusteen tutkimatta

–        hylkää muut valitusperusteet selvästi perusteettomina ja

–        velvoittaa valittajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

 Valituksen tarkastelu

30      Työjärjestyksen 181 artiklassa määrätään, että jos valituksen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat kokonaan tai osaksi taikka valitus on kokonaan tai osaksi selvästi perusteeton, unionin tuomioistuin voi esittelevän tuomarin ehdotuksesta julkisasiamiestä kuultuaan milloin tahansa perustellulla määräyksellä jättää sen tutkimatta tai hylätä sen kokonaan tai osaksi.

31      Nyt käsiteltävän valituksen yhteydessä on sovellettava kyseistä määräystä.

 Asianosaisten ja muiden osapuolten lausumat

32      Ensimmäinen valitusperuste perustuu valittajan väitteeseen siitä, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen, kun se on valituksenalaisen määräyksen 84, 89 ja 92 kohdassa katsonut, että vaatimusten tarkistamista koskeva kirjelmä oli jätettävä tutkimatta sen takia, että se oli laadittu Yanukovychin nimissä hänen kuolemansa jälkeen, eli koska se on arvioinut kyseisen kirjelmän tutkittavaksi ottamista sen tilanteen kannalta, joka vallitsi kyseisen kirjelmän jättämisen ajankohtana.

33      Valittajan mukaan unionin yleisen tuomioistuimen olisi pitänyt mainitun kirjelmän tutkittavaksi ottamista arvioidessaan ottaa huomioon kaikki relevantit olosuhteet, eli se, että kumoamiskanne täytti tutkittavaksi ottamisen edellytykset, koska se oli nostettu Yanukovychin ollessa elossa; että kyseinen kirjelmä jätettiin valittajan – Yanukovychin tosiasiallisen perillisen ja seuraajan – toimesta ja lukuun ja että silloin, kun mainitun kirjelmän tutkittavaksi ottamista arvioitiin, valittaja oli lainmukaisesti vahvistettu perilliseksi taannehtivin vaikutuksin.

34      Toinen valitusperuste perustuu valittajan väitteeseen siitä, että unionin yleinen tuomioistuin on esittänyt tosiseikastoa koskevia toteamuksia, joiden aineellinen paikkansapitämättömyys ilmenee asiakirja-aineistosta, ja että se on ottanut sille esitetyn näytön huomioon vääristyneellä tavalla.

35      Valittaja katsoo näin ollen, että valituksenalaisen määräyksen 83 ja 87 kohdassa olevat toteamukset, joiden mukaan vaatimusten tarkistamista koskevaa kirjelmää ei ole laadittu tai esitetty hänen lukuunsa, ovat aineellisesti ja selvästi virheellisiä ja perustuvat tosiseikkojen vääristämiseen. Valittaja korostaa, että Yanukovych oli päättänyt jättää vaatimusten tarkistamista koskevan kirjelmän ja että Ukrainan oikeuden mukaan vainajan leski ja vanhemmat ovat kuuden kuukauden kuluttua automaattisesti tämän laillisia perillisiä.

36      Mainitut seikat käyvät valittajan mukaan ilmi vaatimusten tarkistamista koskevan kirjelmän 2 kohdasta, 7.4.2015 päivätystä sähköpostista, jonka valittaja on lähettänyt Yanukovychin asianajajalle, unionin yleiselle tuomioistuimelle 3.7.2015 esitetyistä huomautuksista ja hänen asianajajansa 30.10.2015 päivätystä kirjeestä, jolla unionin yleiselle tuomioistuimelle ilmoitetaan valittajan nimeämisestä vainajan perilliseksi ja seuraajaksi ja jossa esitetään huomautuksia, jotka koskevat valittajan oikeussuojaintressin säilyttämistä.

37      Valittaja väittää lisäksi, että hän on hyväksynyt vaatimusten tarkistamista koskevan kirjelmän ja antanut luvan sen jättämiselle Yanukovychin tosiasiallisen seuraajan ominaisuudessa.

38      Kolmas valitusperuste perustuu valittajan väitteeseen siitä, että unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen, kun se on kohdellut samalla tavalla vaatimusten tarkistamista koskevan kirjelmän tutkittavaksi ottamista ja toisen kumoamiskanteen tutkittavaksi ottamista. Valittaja katsoo, että näiden kahden kanteen välillä on olemassa merkittävä tosiasiallinen ero, joka liittyy siihen, että unionin yleinen tuomioistuin on käsitellyt asian käsittelyn lykkäämistä koskevia pyyntöjä eri tavalla. Se, että asian käsittelyä lykättiin vaatimusten tarkistamista koskevan kirjelmän jättämisen jälkeen, vaikka lykkäämistä koskeva pyyntö hylättiin toisen kumoamiskanteen osalta, synnytti valittajan mukaan perustellun odotuksen, koska unionin yleinen tuomioistuin ei näin ollen katsonut, että kyseinen kirjelmä oli jätettävä tutkimatta sen takia, että se oli jätetty Yanukovychin kuoleman jälkeen.

39      Valittaja toteaa myös, että silloin kun unionin yleinen tuomioistuin otti kantaa toisen kumoamiskanteen tutkittavaksi ottamiseen, valittaja ei ollut vielä Yanukovychin laillisesti nimetty seuraaja ja perillinen, vaikka hän oli tässä asemassa ajankohtana, jolloin valituksenalainen määräys annettiin. Valittaja toteaa tämän perusteella, että vaatimusten tarkistamista koskevan kirjelmän osalta EUT‑sopimuksen mukaiset tutkittavaksi ottamista koskevat edellytykset täyttyivät.

40      Valittaja katsoo lopuksi, että unionin yleisen tuomioistuimen johtopäätös, jonka mukaan vaatimusten tarkistamista koskeva kirjelmä on jätettävä tutkimatta, johtaa siihen, että valittajalta evätään hänen kanneoikeutensa vainajan laillisena seuraajana ja perillisenä ilman, että tällaista oikeudenriistoa olisi unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä edellytetyllä tavalla perusteltu. Valittaja huomauttaa, että perustelut, jotka unionin yleinen tuomioistuin on esittänyt valituksenalaisen määräyksen 87 kohdassa, johtavat siihen, että kantajan on eri ominaisuuksissa pakko nostaa ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä eri kanteita.

41      Neuvosto ja komissio katsovat, että ensimmäinen ja kolmas valitusperuste on hylättävä selvästi perusteettomina ja että toinen valitusperuste on jätettävä tutkimatta.

 Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta

42      Kolmella valitusperusteella, joita on asianmukaista tarkastella yhdessä, pyritään riitauttamaan yhtäältä sen henkilön henkilöllisyys, jonka nimissä vaatimusten tarkistamista koskeva kirjelmä on jätetty, ja toisaalta se ajankohta, jona kyseisen kirjelmän tutkittavaksi ottamista on arvioitu.

43      Siltä osin kuin on ensinnäkin kyse sen henkilön henkilöllisyydestä, jonka nimissä vaatimusten tarkistamista koskeva kirjelmä on jätetty, on palautettava mieleen, että unionin yleinen tuomioistuin on valituksenalaisen määräyksen 83 kohdassa ensiksi muistuttanut, että Yanukovych oli kuollut 20.3.2015, ja todennut sitten, että hänen edustajansa oli 8.4.2015 jättänyt hänen nimissään vaatimusten tarkistamista koskevan kirjelmän ja ettei asiakirja-aineistosta ilmennyt, että kyseinen kirjelmä olisi laadittu valittajan lukuun.

44      Kyseisen toteamuksen perusteella unionin yleinen tuomioistuin on valituksenalaisen määräyksen 84 kohdassa katsonut, että mainittu kirjelmä oli jätettävä tutkimatta, koska Yanukovych oli kuollut ennen sen jättämistä.

45      Argumenteillaan, jotka on esitetty tiivistetysti tämän määräyksen 35–37 kohdassa, valittaja väittää, että unionin yleinen tuomioistuin on päätynyt tämän määräyksen 43 kohdassa mieleen palautettuun toteamukseen sen jälkeen, kun se on ottanut vaatimusten tarkistamista koskevan kirjelmän ja tietyt muut asiakirja-aineistoon sisältyvät asiakirjat ja todisteet huomioon vääristyneellä tavalla.

46      On kuitenkin todettava, että ensimmäisen oikeusasteen asiakirja-aineistoon – jonka unionin yleinen tuomioistuin on toimittanut unionin tuomioistuimelle unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 167 artiklan 2 kohdan mukaisesti – sisältyvän vaatimusten tarkistamista koskevan kirjelmän tarkastelu osoittaa, että kyseisessä kirjelmässä todetaan nimenomaisesti, että se on toimitettu Yanukovychin nimissä.

47      Saman kirjelmän 2 kohdassa toki todettiin, että Yanukovych oli kuollut 20.3.2015; että hänen laillisen perillisensä yksilöintimenettely oli kyseisen kirjelmän jättämisen hetkellä käynnissä; että valittaja odotti, että Ukrainan viranomaiset vahvistaisivat hänen oikeutensa ja että hän aikoi ilmaista intressinsä jatkaa oikeuden käymistä asiassa sen jälkeen, kun hänet olisi nimetty Yanukovychin lailliseksi seuraajaksi.

48      Nämä seikat – jotka unionin yleinen tuomioistuin on sitä paitsi valituksenalaisen määräyksen 86 kohdassa tiivistänyt asianmukaisesti – eivät suinkaan horjuta päätelmää siitä, että vaatimusten tarkistamista koskeva kirjelmä oli jätetty Yanukovychin nimissä, vaan päinvastoin vahvistaa sen, koska mainituista seikoista ilmenee, että mainitun kirjelmän jättämisen ajankohtana yhtäkään Yanukovychin laillista perillistä ei ollut nimetty ja ettei valittaja ollut vielä jatkanut oikeudenkäyntiä vaan oli vain suunnitellut tekevänsä näin vastaisuudessa.

49      Kun unionin yleinen tuomioistuin on valituksenalaisen määräyksen 25 ja 83 kohdassa todennut, että vaatimusten tarkistamista koskeva kirjelmä oli jätetty Yanukovychin nimissä ja ettei asiakirja-aineistosta käynyt ilmi, että kyseinen kirjelmä olisi laadittu valittajan nimissä ja lukuun, se ei näin ollen ole ottanut kyseisen kirjelmän sisältöä huomioon vääristyneellä tavalla. Valittajan päinvastaiset argumentit on näin ollen hylättävä perusteettomina.

50      Tästä on todettava, että koska sen henkilön henkilöllisyys, jonka nimissä vaatimusten tarkistamista koskeva kirjelmä oli jätetty, oli selvästi ilmoitettu kyseisessä kirjelmässä, unionin yleisen tuomioistuimen tehtävänä ei ollut yksilöidä muuta henkilöä, jonka nimissä kyseinen kirjelmä olisi jätetty (ks. vastaavasti tuomio 12.11.2015, Elitaliana v. Eulex Kosovo, C‑439/13 P, EU:C:2015:753, 74 kohta).

51      Unionin yleinen tuomioistuin ei ole ottanut vääristyneellä tavalla huomioon myöskään valittajan mainitsemia muita asiakirja-aineistoon kuuluvia asiakirjoja ja todisteita. Huomautuksista, jotka valittaja esitti unionin yleiselle tuomioistuimelle 3.7.2015, on todettava, ettei valittaja ole täsmentänyt, miten unionin yleinen tuomioistuin olisi täsmällisesti ottanut ne huomioon vääristyneellä tavalla. Valituksenalaisen määräyksen 86, 88 ja 91 kohdan tarkastelusta ilmenee joka tapauksessa, että unionin yleinen tuomioistuin on tiivistänyt mainittujen asiakirjojen ja todisteiden sisällön asianmukaisesti eikä ole ottanut niitä huomioon vääristyneellä tavalla. Valittaja on vedonnut myös omaan 7.4.2015 päivättyyn kirjeeseensä ja asianajajansa 30.10.2015 päivättyyn kirjeeseen, ja niiden osalta on riittävää todeta, ettei unionin yleinen tuomioistuin mainitse niitä valituksenalaisessa määräyksessä lainkaan ja että sitä ei näin ollen voida arvostella siitä, että se olisi ottanut ne vääristyneellä tavalla huomioon.

52      Siltä osin kuin on toiseksi kyse eri argumenteista, jotka valittaja on esittänyt riitauttaakseen unionin yleisen tuomioistuimen päätelmän siitä, että unionin tuomioistuinten on otettava huomioon vaatimusten tarkistamista koskevan kirjelmän jättämisajankohta tarkastellessaan tällaisen kirjelmän tutkittavaksi ottamista, on todettava, että koska unionin yleinen tuomioistuin on asianmukaisesti ja ilman vääristelyä todennut, että mainittu kirjelmä on jätetty Yanukovychin nimissä, sen voidaan katsoa täyttävän tutkittavaksi ottamisen edellytykset ainoastaan, jos se olisi jätetty ennen Yanukovychin kuolemaa.

53      Valittaja ei kiistä, että vaatimusten tarkistamista koskeva kirjelmä on jätetty unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon ajankohtana, joka mainitaan valituksenalaisen määräyksen 43 kohdassa ja joka on seurannut Yanukovychin kuolemaa. Kyseisen kirjelmän voitaisiin näin ollen katsoa täyttävän tutkittavaksi ottamisen edellytykset ainoastaan, jos sen tutkittavaksi ottamista arvioitaisiin siihen ajankohtaan nähden, joka edeltäisi sen jättämistä ja Yanukovychin kuolemaa. Kuten unionin tuomioistuin on kuitenkin jo todennut, kanteen tutkittavaksi ottamista koskevan arvioinnin yhteydessä on otettava huomioon tilanne, joka vallitsi silloin, kun kannekirjelmä tai vaatimusten tarkistamista koskeva kirjelmä jätettiin (ks. vastaavasti tuomio 27.11.1984, Bensider ym. v. komissio, 50/84, EU:C:1984:365, 8 kohta).

54      Lisäksi valittajan sellaiset argumentit, joiden mukaan vaatimusten tarkistamista koskevan kirjelmän tutkittavaksi ottamista koskeva arviointi olisi pitänyt suorittaa kirjelmän jättämistä seuranneena ajankohtana, on hylättävä tehottomina. Vaikka oletettaisiin, että tällainen ajankohta voitaisiin hyväksyä, Yanukovych oli nimittäin kuitenkin jo kuollut ajankohtana, jona hänen nimissään jätetyn vaatimusten tarkistamista koskevan kirjelmän tutkittavaksi ottamista arvioitiin.

55      Lisäksi on todettava, ettei Yanukovychin nimissä jätetyn vaatimusten tarkistamista koskevan kirjelmän tutkimatta jättäminen johda siihen, että valittajalta evättäisiin hänen kanneoikeutensa vainajan laillisena seuraajana ja perillisenä.

56      Kuten unionin yleinen tuomioistuin on valituksenalaisen määräyksen 87 kohdassa todennut, valittaja olisi voinut joko omissa nimissään ja omaan lukuunsa nostaa kanteen, jossa vaaditaan riidanalaisten toimien kumoamista, tai ilmoittaa aikeestaan jatkaa puolisonsa aloittamaa oikeudenkäyntiä tarkistamalla vastaavasti kyseisiä vaatimuksia kyseisten toimien mukaisesti, eli jättämällä vaatimusten tarkistamista koskevan kirjelmän omissa nimissään ja omaan lukuunsa.

57      Kolmanneksi on todettava, että argumentit, joiden mukaan unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen, koska se ei ole ottanut huomioon sitä, että asian käsittelyä on lykätty vaatimusten tarkistamista koskevan kirjelmän jättämisen jälkeen mutta ei toisen kumoamiskanteen tapauksessa, on hylättävä tehottomana. Valittaja ei nimittäin voi vedota edun saamiseen sen perusteella, että käsittelyä on lykätty ensimmäisessä asiassa.

58      Neljänneksi ja viimeiseksi on palautettava mieleen, että oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että silloin kun kaikki muut valitusperusteet on hylätty, oikeudenkäyntikuluja koskevan unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisun väitettyyn virheellisyyteen kohdistuva vaatimus on jätettävä tutkimatta Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 58 artiklan toisen kohdan mukaan, jossa määrätään, että muutosta ei voida hakea vain oikeudenkäyntikulujen määrän osalta tai siltä osin, kuka niistä vastaa (tuomio 9.6.2016, PROAS v. komissio, C‑616/13 P, EU:C:2016:415, 88 kohta ja määräys 12.1.2017, Europäischer Tier- und Naturschutz ja Giesen v. komissio, C‑343/16 P, ei julkaistu, EU:C:2017:10, 24 kohta).

59      Koska valittajan esittämät perusteet on hylättävä, oikeudenkäyntikulujen jakautumista koskevat argumentit on näin ollen jätettävä tutkimatta.

60      Edellä esitetystä seuraa, että valitus on työjärjestyksen 181 artiklan mukaisesti hylättävä kokonaisuudessaan.

 Oikeudenkäyntikulut

61      Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 184 artiklan 2 kohdan mukaan on niin, että jos valitus on perusteeton, unionin tuomioistuin tekee ratkaisun oikeudenkäyntikuluista.

62      Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdan mukaan, jota sovelletaan saman työjärjestyksen 184 artiklan 1 kohdan nojalla valitusmenettelyyn, asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut.

63      Koska neuvosto on vaatinut valittajan velvoittamista korvaamaan oikeudenkäyntikulut ja koska tämä on hävinnyt asian, hänet on velvoitettava vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan sekä korvaamaan neuvoston oikeudenkäyntikulut.

64      Työjärjestyksen 140 artiklan 1 kohdan, jota työjärjestyksen 184 artiklan 1 kohdan nojalla sovelletaan valituksen käsittelyyn, mukaisesti komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kahdeksas jaosto) on määrännyt seuraavaa:

1)      Valitus hylätään.

2)      Olga Stanislavivna Yanukovych vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan vastaamaan Euroopan unionin neuvostolle aiheutuneista kuluista.

3)      Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Allekirjoitukset


*      Oikeudenkäyntikieli: englanti.