Kanne 15.5.2023 – Euroopan komissio v. Maltan tasavalta

(asia C-304/23)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: E. Sanfrutos Cano ja C. Schembri)

Vastaaja: Maltan tasavalta

Kantaja vaatii, että unionin tuomioistuin

toteaa, että Maltan tasavalta ei ole noudattanut yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin 91/271/ETY¹ (jäljempänä direktiivi) 4 ja 10 artiklan mukaisia velvoitteitaan, kun se ei toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että Etelä-Maltan (Malta South) ja Pohjois-Maltan (Malta North) taajamien viemäröidyt yhdyskuntajätevedet käsitellään biologisesti tai vastaavalla tavalla ennen niiden vesistöön johtamista;

toteaa, että Maltan tasavalta ei ole noudattanut direktiivin 5 artiklan mukaisia velvoitteitaan, kun se ei toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä varmistaakseen, että Pohjois-Maltan taajaman viemäröidyt yhdyskuntajätevedet käsitellään 4 artiklassa säädettyä tehokkaammin ennen niiden johtamista haavoittumiselle alttiisiin vesistöihin tai haavoittumiselle alttiiden vesistöjen valuma-alueille;

toteaa, että Maltan tasavalta ei ole noudattanut direktiivin 15 artiklan ja liitteessä I olevan B ja D kohdan mukaisia velvoitteitaan, kun se ei tarkkaillut Etelä-Maltan ja Pohjois-Maltan taajamien yhdyskuntajätevesien päästöjä liitteessä I olevan D kohdan mukaisin tarkastuksin sen todentamiseksi, että liitteessä I olevassa B kohdassa vahvistetut vaatimukset täyttyvät, ja

velvoittaa Maltan tasavallan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Direktiivin täytäntöönpanolle asetettu määräaika päättyi Pohjois-Maltan osalta 31.10.2006 ja Etelä-Maltan osalta 31.3.2007.

Direktiivin 4 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on huolehdittava, että viemäröidyt yhdyskuntajätevedet on ennen vesistöön johtamista käsiteltävä biologisesti tai vastaavalla tavalla. Komissio väittää, että Etelä-Maltan ja Pohjois-Maltan taajamat eivät täytä kyseisen säännöksen vaatimuksia pääasiallisesti siksi, että kummankin taajaman puhdistamon kapasiteetti käsitellä ilmoitettua kuormitusta on riittämätön.

Komissio väittää myös, että Maltan tasavallan direktiivin 4 artiklan vastainen menettely merkitsee väistämättä mainitun direktiivin 10 artiklan rikkomista sillä perusteella, että kyseiset taajamat, jotka eivät pysty saavuttamaan yhdyskuntajäteveden käsittelyn riittävää tasoa 4 artiklan mukaisesti, eivät etenkään pysty takaamaan puhdistamojen riittävän tehokasta toimintaa muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa.

Komissio vetoaa Pohjois-Maltan taajaman osalta myös direktiivin 5 artiklan rikkomiseen. Tämän taajaman puhdistamo johtaa jätevettä alueille, jonka Maltan viranomaiset ovat määrittäneet 22.4.2005 typen vaikutuksesta haavoittumiselle alttiiksi alueeksi, ja näin ollen Maltan tasavallan oli sovellettava 22.4.2012 (eli seitsemän vuoden määräajassa haavoittumiselle alttiiksi alueeksi määrittämisen jälkeen) alkaen tehokkaampaa käsittelyä. Kun otetaan huomioon puhdistamon edellä mainitun kapasiteetin puutteen, mikä merkitsee, että osa syntyneestä kuormituksesta johdetaan vesistöön ilman minkäänlaista käsittelyä, komissio väittää, että 5 artiklaa on rikottu tämän taajaman osalta.

Lopuksi komissio katsoo, etteivät Etelä-Maltan tai Pohjois-Maltan taajamat täytä direktiivin 15 artiklan mukaisia vaatimuksia, sillä direktiivin 4 ja 5 artiklan rikkominen merkitsee väistämättä sitä, että päästöjä koskevia vaatimuksia ei tarkkailla direktiivin liitteessä I olevan B ja D kohdan mukaisesti ja näin ollen kyseessä on 15 artiklan vastainen menettely.

____________

¹ Yhdyskuntajätevesien käsittelystä 21.5.1991 annettu neuvoston direktiivi 91/271/ETY (EYVL 1991, L 135, s. 40).