UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (muutoksenhakujaosto)

6 päivänä helmikuuta 2015

Asia T‑7/14 P

BQ

vastaan

Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuin

Muutoksenhaku – Henkilöstö – Virkamiehet – Arviointikertomus – Työpaikkakiusaaminen – Vahingonkorvauskanteen osittainen hylkääminen ensimmäisessä oikeusasteessa – Tosiseikkojen ottaminen huomioon vääristyneellä tavalla – Virkamiestuomioistuimen perusteluvelvollisuus – Oikeasuhteisuus – Oikeudenkäyntikulujen jakaminen

Aihe:      Valitus, jossa vaaditaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa F-39/12, BQ vastaan tilintarkastustuomioistuin, 23.10.2013 antaman tuomion (Kok. H., EU:F:2013:158) kumoamista.

Ratkaisu:      Valitus hylätään. BQ vastaa tässä oikeusasteessa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuimen oikeudenkäyntikulut.

Tiivistelmä

Virkamiehet – Hallinnolle kuuluva avustamisvelvollisuus – Edellytykset – Ulottuvuus

(Henkilöstösääntöjen 24 artiklan ensimmäinen kohta)

Hallinnon on henkilöstösääntöjen 24 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisen avustamisvelvollisuuden perusteella yksikön järjestyksen ja työrauhan vaarantuessa puututtava riittävän voimakkaasti asioiden kulkuun ja toimittava olosuhteiden edellyttämällä nopeudella ja huolellisuudella tosiseikkojen toteamiseksi ja asianmukaisten johtopäätösten tekemiseksi niiden perusteella tietoisena kaikesta asiaan liittyvästä. Tätä varten riittää, että toimielimeltään suojaa vaativa virkamies esittää edes vähäistä näyttöä siitä, että hyökkäykset, joiden kohteeksi hän väittää joutuneensa, ovat todellisia. Kun tällaisia seikkoja on esitetty, kyseisen toimielimen on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet muun muassa aloittamalla hallinnollinen tutkimus yhteistyössä kantelun tekijän kanssa kantelun taustalla olevien tosiseikkojen toteennäyttämiseksi.

Lisäksi silloin, kun virkamies saattaa hallinnon käsiteltäväksi henkilöstösääntöjen 24 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisen avustamispyynnön, sen on myös ryhdyttävä sille tässä artiklassa asetetun suojeluvelvollisuuden nojalla asianmukaisiin ehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten uhrin asemapaikan siirto tai siirtäminen väliaikaisesti toisiin työtehtäviin, joiden tarkoituksena on suojella viimeksi mainittua avustamispyynnön kohteena olevan menettelyn toistumiselta sinä aikana, jonka hallinnollisen tutkimuksen suorittaminen vaatii.

Tältä osin virkamiesten väliset riitaisat suhteet eivät sellaisenaan ole riittävä osoitus siitä, että asianomainen toimielin on tehnyt virheen. Vain kyseisen toimielimen toimimattomuus vahingollisessa tilanteessa voi nimittäin muodostaa tällaisen virheen. Myös lääketieteen asiantuntijoiden lausunnot, vaikka ne perustuvat muille seikoille kuin asianomaisen virkamiehen heille työoloistaan esittämälle kuvaukselle, eivät sellaisenaan ole omiaan osoittamaan oikeudellisesti työpaikkakiusaamista tai toimielimen sille kuuluvan huolenpitovelvollisuuden kannalta tekemää virhettä.

(ks. 33, 34, 37 ja 49 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: tuomio V. v. komissio (18/78, EU:C:1979:154, 16 kohta) ja tuomio Koutchoumoff v. komissio (224/87, EU:C:1989:38, 15 ja 16 kohta)

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: tuomio Campogrande v. komissio (T‑136/98, EU:T:2000:281, 55 kohta) ja tuomio L v. komissio (T‑254/02, EU:T:2005:88, 84 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)