UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kolmas jaosto)
2 päivänä heinäkuuta 2015 (*)
Oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus (EY) N:o 1049/2001 – Kilpailua EPSO/AD/230–231/12 koskevat asiakirjat – Asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden implisiittinen epääminen – Asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden epääminen – Vastauksessa esitetty pyyntö vaatimusten mukauttamisesta – Määräaika – Implisiittisen päätöksen peruuttaminen – Lausunnon antamisen raukeaminen – Asiakirjan käsite – Sähköisiin tietokantoihin sisältyvien tietojen poimiminen ja järjestäminen
Asiassa T‑214/13,
Rainer Typke, kotipaikka Hasbergen (Saksa), edustajinaan asianajajat B. Cortese ja A. Salerno,
kantajana,
vastaan
Euroopan komissio, asiamiehinään B. Eggers ja F. Clotuche-Duvieusart,
vastaajana,
jossa vaaditaan kumoamaan yhtäältä 5.2.2013 tehty komission pääsihteeristön päätös, jolla hylättiin kantajan ensimmäinen hakemus, jossa tämä pyysi saada tutustua avoimen kilpailun EPSO/AD/230–231/12 (AD5–AD7) (Gestdem 2012/3258) esivalintakokeisiin liittyviin asiakirjoihin, ja toisaalta implisiittinen päätös, jonka komission pääsihteeristön katsotaan tehneen 13.3.2013 ja jolla hylättiin kantajan toinen hakemus, jossa tämä pyysi saada tutustua näihin samoihin kokeisiin liittyviin asiakirjoihin (Gestdem 2013/0068).
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (kolmas jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja S. Papasavvas sekä tuomarit N. J. Forwood (esittelevä tuomari) ja E. Bieliūnas,
kirjaaja: hallintovirkamies L. Grzegorczyk,
ottaen huomioon kirjallisessa vaiheessa ja 4.2.2015 pidetyssä istunnossa esitetyn,
on antanut seuraavan
tuomion
Asian tausta
1 Kantaja Rainer Typke työskentelee Euroopan komissiossa ja osallistui avoimen kilpailun EPSO/AD/230/12, jossa haettiin virkamiehiä palkkaluokkaan AD5, ja avoimen kilpailun EPSO /AD/231/12, jossa haettiin virkamiehiä palkkaluokkaan AD7, valintakokeisiin.
2 Kun kantajalle oli ilmoitettu hänen tuloksistaan 28.6.2012, hän teki EU:n henkilöstövalintatoimistolle (EPSO) ensimmäisen hakemuksen saadakseen oikeuden tutustua ”taulukkoon”, joka käsitti joukon anonymisoituja tietoja kyseessä olevista kokeista, joihin osallistui noin 45 000 hakijaa (menettely GESTDEM 2012/3258), Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, s. 43) nojalla.
3 Kantaja ilmoittaa toimineensa näin saadakseen tukea epäilyilleen siitä, että näitä kokeita ei ollut järjestetty hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun periaatteen mukaisesti erityisesti sen kielteisen vaikutuksen vuoksi, joka tietyillä näihin kokeisiin sisältyvillä käännösvirheillä oli tiettyihin kieliryhmiin.
4 Ensimmäisen hakemuksen mukaan taulukkoon tuli sisältyä seuraavat tiedot:
– kunkin hakijan tunnus, jonka perusteella hakijaa ei voida yksilöidä nimeltä, vaan liittää kysymyksiin, joihin hänen oli vastattava
– kunkin kysymyksen tunnus paljastamatta kuitenkaan kysymyksen sisältöä
– kysymysluokka, johon kukin esitetty kysymys kuuluu: kielellinen päättely, abstrakti päättely, numeerinen päättely tai tilanteenarviointikyky
– kieli, jolla kukin kysymys esitettiin kullekin hakijalle
– tieto mahdollisesta neutralisoinnista, joka toteutettiin tiettyjen kysymysten osalta
– odotetun vastauksen tunnus, jonka on kysymyksen sisältöä ilmaisematta oltava sama saman kysymys- ja vastausyhdistelmän osalta. Kantaja täsmensi tältä osin, että jos odotettuja vastauksia ei esitetä samassa järjestyksessä kaikkien kantajien osalta, on varmistuttava siitä, että samaa tunnusta käytetään kunkin odotetun vastauksen osalta. Hän totesi lisäksi, että tilanteenarviointikykyyn liittyvien kysymysten osalta on ilmoitettava odotettu vastaus kokonaisuudessaan eli paras ja huonoin vaihtoehto.
– kunkin hakijan kuhunkin kysymykseen antama vastaus kuitenkin ottaen huomioon, että kantajan tarkoitus ei ole saada tietoonsa vastausten sisältöä vaan ainoastaan yksilöidä hakijoiden antamat oikeat tai väärät vastaukset. Kantaja täsmensi tältä osin yhtäältä, että jos hakija ei ole vastannut johonkin kysymykseen, on käytettävä erillistä tunnusta, ja toisaalta, että tilanteenarviointikykyyn liittyvien kysymysten osalta on ilmoitettava odotettu vastaus kokonaisuudessaan
– lopuksi kunkin hakijan kuhunkin kysymykseen vastaamiseen käyttämä aika.
5 EPSO hylkäsi tämän ensimmäisen hakemuksen 9.8.2012 tekemällään päätöksellä. Se totesi, että sillä tosin oli hallussaan hakemuksessa mainitut tiedot tallennettuina eri tietokantoihin, mutta totesi pääasiallisesti, että kantajan pyytämää taulukkoa ei ollut olemassa.
6 Kantaja teki 21.8.2012 komission pääsihteeristölle (jäljempänä pääsihteeristö) uudistetun hakemuksen asetuksen N:o 1049/2001 7 artiklan 2 kohdan perusteella. Kantaja lisäsi tässä yhteydessä pyydettyjen tietojen luetteloon kullekin hakijalle esitetyn kunkin kysymyksen vaikeustason. Hän täsmensi myös, ettei hänen pyyntönsä tarkoituksena ollut, että EPSO loisi uuden asiakirjan yhdistämällä olemassa olevista asiakirjoista peräisin olevia tietoja, vaan saada tutustua joukkoon asiakirjoja, jotka olivat EPSOn hallussa sähköisessä muodossa. Hakemuksen mukaan oli riittävää toimittaa kantajalle näistä asiakirjoista versio, josta on poistettu kaikki tiedot, jotka kuuluvat jonkin asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklassa vahvistetun asiakirjoihin tutustumista koskevaan oikeuteen tehtävän poikkeuksen alaan.
7 Pääsihteeristö osoitti 30.8.2012 kantajalle ensimmäisen vastauksen tämän uudistettuun hakemukseen. Jätettyään viimeksi mainitun hakemuksen tutkimatta, koska siinä laajennettiin alkuperäistä hakemusta kullekin hakijalle esitettyjen kysymysten vaikeusasteen osalta pääsihteeristö pääasiallisesti vahvisti EPSOn näkemyksen, jonka mukaan yhtäältä kantajan pyytämää taulukkoa ei ole olemassa ja että toisaalta asetuksen N:o 1049/2001 tarkoituksena ei ole, että komissio velvoitetaan suorittamaan tietojenkäsittelyä eri tietokantoihin tallennettujen tietojen esiin poimimiseksi. Tähän kirjeeseen ei sisältynyt mitään mainintaa asetuksen N:o 1049/2001 8 artiklan 1 kohdan lopussa säädetyistä oikeussuojakeinoista.
8 Kantaja pyysi 17.9.2012 pääsihteeristöä käsittelemään hänen uudistetun hakemuksensa uudelleen ja tiedottamaan hänelle asiakirjaan tutustumista koskevan oikeuden epäämisen osalta käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista.
9 Pääsihteeristö ilmoitti kantajalle 23.10.2012, että se ei ollut jättänyt tutkimatta hänen uudistettua hakemustaan kirjeessään 30.8.2012, vaan ainoastaan todennut, että EPSO ei ollut evännyt häneltä oikeutta tutustua hallussaan oleviin olemassa oleviin asiakirjoihin. Se totesi lisäksi, että uudistettu hakemus käsiteltäisiin uudelleen kantajan esittämien uusien huomautusten valossa.
10 Koska kantaja ei saanut lopullista vastausta uudistettuun hakemukseensa menettelyssä GESTDEM 2012/3258, hän teki 28.12.2012 EPSOlle uuden asiakirjoihin tutustumista koskevan hakemuksen (menettely GESTDEM 2013/0068). Tämä toinen hakemus erosi ensimmäisestä siten, että kantaja ei pyrkinyt siinä saamaan yhtä taulukkoa, johon on koottu kaikki pyydetyt tiedot, vaan pikemminkin sähköisessä muodossa olemassa olevien asiakirjojen osia. Kantaja pyrki tällä toisella hakemuksella saamaan olennaisilta osin samat tiedot kuin ne, joita hänen alkuperäinen hakemuksensa koski, sekä tiedon kullekin hakijalle esitetyn kunkin kysymyksen vaikeustasosta.
11 Koska EPSO ei tehnyt päätöstä tästä toisesta asiakirjoihin tutustumista koskevasta hakemuksesta viidentoista työpäivän kuluessa hakemuksen kirjaamisesta, kantaja teki 30.1.2013 asetuksen N:o 1049/2001 7 artiklan 4 kohdassa säädetyn mahdollisuuden mukaisesti uudistetun hakemuksen pääsihteeristölle.
12 EPSO hylkäsi 5.2.2013 nimenomaisesti asiakirjoihin tutustumista koskevan hakemuksen menettelyssä GESTDEM 2013/0068. Kantaja ilmoitti seuraavana päivänä pääsihteeristölle, että hän pysytti muuttumattomana 30.1.2013 tehdyn uudistetun hakemuksensa tässä menettelyssä.
13 Pääsihteeristö hylkäsi 5.2.2013 tekemällään päätöksellä (jäljempänä ensimmäinen riidanalainen päätös) uudistetun hakemuksen menettelyssä GESTDEM 2012/3258. Pääsihteeristö totesi ensiksi, että uudistettu hakemus oli jätettävä tutkimatta siltä osin kuin se koski kullekin hakijalle esitetyn kunkin kysymyksen vaikeustasoa, koska alkuperäinen hakemus ei koskenut tätä näkökohtaa. Pääsihteeristö vahvisti tämän jälkeen EPSOn näkemyksen, jonka mukaan hakemuksen tarkoitus oli tosiasiallisesti saada tutustua asiakirjaan, jota ei ole olemassa, koska pyydetyn taulukon laatiminen edellyttäisi paitsi kyseisiä kymmeniä tuhansia kokeita koskevien tietojen poimimista eri tietokannoista, myös näiden tietojen yhdistämistä muihin tietokantoihin, kuten yleiseen kysymystietokantaan. Vaikka asiakirjoihin tutustumista koskeva hakemus voitaisiin tulkita pyynnöksi saada tutustua kunkin hakijan – nimettömään – henkilökohtaiseen tulostiedostoon, tämä pyyntö ei ole oikeasuhteinen, kun otetaan huomioon siitä aiheutuva hallinnollinen työtaakka.
14 Pääsihteeristö ilmoitti kantajalle 20.2.2013 yhtäältä, että se ei voinut vielä vastata hänen uudistettuun hakemukseensa menettelyssä GESTDEM 2013/0068, ja toisaalta, että se jatkoi vastaukselle annettua määräaikaa 15 päivällä asetuksen N:o 1049/2001 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
15 Pääsihteeristö ilmoitti kantajalle kirjeellä 13.3.2013, että se ei voinut vielä vastata uudistettuun hakemukseen menettelyssä GESTDEM 2013/0068. Se esitti tässä yhteydessä epäilyksensä siitä, olivatko hakemuksen kohteena asiakirjat asetuksen N:o 1049/2001 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuna sellaisena toisintona ja sellaisessa muodossa, jossa ne ovat.
16 Kantaja tulkitsi asetuksen N:o 1049/2001 8 artiklan 3 kohtaan nojautuen päätöksen puuttumisen kielteiseksi vastaukseksi uudistettuun hakemukseensa menettelyssä GESTDEM 2013/0068 (jäljempänä toinen riidanalainen päätös).
Oikeudenkäynti ja asianosaisten vaatimukset
17 Kantaja nosti nyt käsiteltävänä olevan kanteen 15.4.2013 unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon toimittamallaan kannekirjelmällä.
18 Unionin yleisen tuomioistuimen jaostojen kokoonpanoja muutettiin uuden toimintavuoden alussa, ja esittelevä tuomari nimitettiin kolmanteen jaostoon, jolle esillä oleva asia näin ollen siirrettiin.
19 Unionin yleinen tuomioistuin (kolmas jaosto) päätti esittelevän tuomarin ehdotuksesta aloittaa asian käsittelyn suullisen vaiheen ja pyysi unionin yleisen tuomioistuimen 2.5.1991 tehdyn työjärjestyksen 64 artiklan mukaisina prosessinjohtotoimenpiteinä komissiota esittämään tiettyjä asiakirjoja ja esitti kantajalle ja komissiolle kirjallisia kysymyksiä, joihin se pyysi niitä vastaamaan istunnossa.
20 Asianosaisten lausumat ja vastaukset unionin yleisen tuomioistuimen esittämiin kirjallisiin ja suullisiin kysymyksiin kuultiin 4.2.2015 pidetyssä istunnossa.
21 Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
– kumoaa ensimmäisen riidanalaisen päätöksen
– kumoaa toisen riidanalaisen päätöksen ja
– velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
22 Sen jälkeen kun pääsihteeristö teki 27.5.2013 nimenomaisen hylkäävän päätöksen menettelyssä GESTDEM 2013/0068, kantaja pyysi vastauksessaan saada mukauttaa vaatimuksiaan viimeksi mainitun päätöksen kumoamiseksi.
23 Komissio vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
– toteaa, että lausunnon antaminen kanteesta raukeaa siltä osin kuin siinä vaaditaan toisen riidanalaisen päätöksen kumoamista, kun otetaan huomioon, että menettelyssä GESTDEM 2013/0068 tehtiin nimenomainen hylkäävä päätös 27.5.2013
– hylkää kanteen siltä osin kuin se koskee ensimmäistä riidanalaista päätöstä ja
– velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudellinen arviointi
24 Ennen kanteen asiakysymyksen tutkimista on tutkittava komission väitteet, joiden mukaan kantajan vastauksessaan esittämä pyyntö vaatimusten mukauttamisesta sekä vaatimukset toisen riidanalaisen päätöksen kumoamisesta on jätettävä tutkimatta.
Tutkittavaksi ottaminen
Menettelyssä GESTDEM 2013/0068 tehdyn nimenomaisen päätöksen kumoamista koskevien vaatimusten tutkittavaksi ottaminen
25 Kantaja pyysi unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 15.10.2013 toimittamassaan vastauksessa saada mukauttaa vaatimuksiaan sen 27.5.2013 tehdyn komission päätöksen kumoamiseksi, jossa hänen asiakirjoihin tutustumista koskeva hakemuksensa menettelyssä GESTDEM 2013/0068 hylättiin nimenomaisesti.
26 Komissio katsoo, että tämä mukauttamispyyntö on esitetty myöhässä, kun otetaan huomioon SEUT 263 artiklan kuudennessa kohdassa vahvistettu määräaika, ja se on jätettävä tutkimatta.
27 On palautettava mieleen, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on niin, että kun yksityistä suoraan ja erikseen koskeva päätös tai asetus korvataan menettelyn aikana samaa asiaa koskevalla toimella, sitä on pidettävä uutena seikkana, jonka vuoksi kantaja voi mukauttaa vaatimuksensa ja kanneperusteensa. Olisi näet hyvän oikeudenkäytön ja prosessiekonomian vaatimuksen vastaista, että kantajalta vaadittaisiin uuden kanteen nostamista. Lisäksi olisi epäoikeudenmukaista, jos kyseessä oleva toimielin voisi unionin tuomioistuimissa toimesta nostetussa kanteessa esitetyistä arvosteluista selviytyäkseen muuttaa riidanalaista tointa tai korvata sen uudella ja vedota kanteen käsittelyn aikana tähän muutokseen tai uuteen toimeen, jotta sen vastapuoli ei voisi ulottaa alkuperäisiä vaatimuksiaan ja kanneperusteitaan koskemaan myöhempää toimea tai esittää tätä vastaan uusia vaatimuksia ja kanneperusteita (ks. tuomio 12.12.2006, Organisation des Modjahedines du peuple d’Iran v. neuvosto, T‑228/02, Kok., EU:T:2006:384, 28 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen; tuomio 6.9.2013, Iranian Offshore Engineering & Construction v. neuvosto, T‑110/12, Kok. (otteina), EU:T:2013:411, 16 kohta).
28 Vaatimusten mukauttamista koskevan pyynnön tutkittavaksi ottaminen edellyttää kuitenkin, että se esitetään SEUT 263 artiklan kuudennessa kohdassa määrätyssä kanteen nostamisen määräajassa. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on nimittäin niin, että määräaika kanteen nostamiselle on ehdoton, ja unionin tuomioistuinten on sovellettava sitä varmistaakseen, että oikeusvarmuus ja yksityisten yhdenvertaisuus lain edessä toteutuvat (ks. vastaavasti tuomio 18.1.2007, PKK ja KNK v. neuvosto, C‑229/05 P, Kok., EU:C:2007:32, 101 kohta ja edellä 27 kohdassa mainittu tuomio Iranian Offshore Engineering & Construction v. neuvosto, EU:T:2013:411, 17 kohta).
29 Kanteen nostamisen määräajan laskemisesta on muistutettava, että kumoamiskanne on SEUT 263 artiklan kuudennen kohdan mukaan pantava vireille kahden kuukauden kuluessa riidanalaisen toimen julkaisemisesta tai siitä, kun se on annettu kantajalle tiedoksi, taikka jollei tointa ole julkaistu tai annettu tiedoksi, kahden kuukauden kuluessa siitä, kun kantaja on saanut siitä tiedon. Työjärjestyksen, joka tehtiin 2.5.1991, 102 artiklan mukaisesti tätä määräaikaa pidennetään pitkien etäisyyksien vuoksi kymmenellä päivällä.
30 Käsiteltävässä asiassa 27.5.2013 menettelyssä GESTDEM 2013/0068 tehty nimenomainen hylkäävä päätös annettiin tiedoksi kantajalle samana päivänä sähköpostitse. Tästä seuraa, että määräaika kumoamiskanteen nostamiseksi tästä päätöksestä päättyi kantajan osalta 6.8.2013.
31 Koska vastaus, johon sisältyi vaatimusten mukauttamista koskeva pyyntö, toimitettiin 15.10.2013, on siis katsottava, että tämä mukauttamispyyntö on esitetty myöhässä, ja näin ollen on jätettävä tutkimatta vaatimukset, jotka koskevat menettelyssä GESTDEM 2013/0068 tehdyn nimenomaisen hylkäävän päätöksen kumoamista.
Toisen riidanalaisen päätöksen kumoamista koskevien vaatimusten tutkittavaksi ottaminen
32 Näissä olosuhteissa on arvioitava, säilyykö kantajan intressi saada kumotuksi toinen riidanalainen päätös, joka tehtiin sen 15 arkipäivän pituisen määräajan päätyttyä, joka seurasi uudistettuun hakemukseen annettavan vastauksen alkuperäisen määräajan pidennystä menettelyssä GESTDEM 2013/0068. Komissio väittää, että tätä intressiä ei enää ole, koska tekemällä päätöksen 27.5.2013 komissio peruutti kyseisen implisiittisen päätöksen.
33 On huomautettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön nostaman kumoamiskanteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset täyttyvät vain, jos kantajalla on intressi saada riidanalainen toimi kumotuksi (ks. tuomio 19.1.2010, Co-Frutta v. komissio, T‑355/04 ja T‑446/04, Kok., EU:T:2010:15, 40 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
34 Kantajan oikeussuojan tarpeen on uhalla, että lausunnon antaminen asiassa raukeaa, kanteen kohteeseen nähden oltava olemassa paitsi kanteen nostamisvaiheessa, niin myös aina tuomioistuimen ratkaisun julistamiseen saakka, mikä edellyttää, että kanteen käsittelyn tulos voi tuottaa kantajalle jotakin hyötyä (ks. edellä 33 kohdassa mainittu tuomio Co-Frutta v. komissio, EU:T:2010:15, 43 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
35 Jos kantajan oikeussuojan tarve poistuu menettelyn aikana, unionin yleisen tuomioistuimen aineellinen ratkaisu ei voi tuottaa kantajalle hyötyä (ks. edellä 33 kohdassa mainittu tuomio Co-Frutta v. komissio, EU:T:2010:15, 44 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
36 Silloin, kun asiakirjoihin tutustumista koskeva implisiittinen hylkäävä päätös on peruuntunut komission myöhemmin tekemän päätöksen vaikutuksesta, kanteesta ei ole tarpeen enää lausua siltä osin kuin se koskee mainittua implisiittistä päätöstä (ks. vastaavasti tuomio 2.10.2014, Strack v. komissio, C‑127/13 P, Kok., EU:C:2014:2250, 89 kohta).
37 Käsiteltävässä asiassa on todettava toisen riidanalaisen päätöksen kumoamista koskevasta vaatimuksesta, että kun komissio teki nimenomaisen päätöksen 27.5.2013 tässä samassa menettelyssä, se tosiasiallisesti peruutti implisiittisen päätöksen.
38 Tästä seuraa, että lausunnon antaminen kumoamiskanteesta raukeaa siltä osin kuin se kohdistuu toiseen riidanalaiseen päätökseen.
Asiakysymys
39 Kun otetaan huomioon edellä 38 kohdassa esitetty välipäätelmä, on lausuttava ainoastaan kumoamisvaatimuksista, jotka koskevat ensimmäistä riidanalaista päätöstä, jolla pääsihteeristö hylkäsi kantajan tekemän uudistetun hakemuksen menettelyssä GESTDEM 2012/3258. Kantaja esittää tältä osin ainoan kanneperusteen, jonka mukaan asetusta N:o 1049/2001 on rikottu. Tämä peruste jakautuu kolmeen osaan siltä osin kuin se koskee ensimmäistä riidanalaista päätöstä. Toinen ja kolmas osa ovat toissijaisia ensimmäiseen nähden, joka koskee sitä, kuuluuko kyseessä olevan asiakirjoihin tutustumista koskevan hakemuksen kohde asetuksen N:o 1049/2001 soveltamisalaan.
40 Kannekirjelmään sisältyy myös neljäs osa, jossa kantaja väittää, että oikeus tutustua pyydettyihin tietoihin siltä osin kuin kyse on tiettyjen kysymysten neutralisoinnista ja kaikkien kyseessä olevissa valintakokeissa esitettyjen kysymysten vaikeusasteesta ei vaaranna valintalautakunnan työskentelyn ja päätöksentekomenettelyn luottamuksellisuutta. Kantaja kuitenkin täsmensi vastauksen 34 kohdassa, että kyseinen neljäs osa koskee ”hylkäävää päätöstä toisessa asiakirjoihin tutustumista koskevassa menettelyssä”. Koska enää ei ole tarpeen lausua tämän päätöksen kumoamista koskevista vaatimuksista, neljännen osan tutkiminen näyttää olevan tarpeetonta.
41 Kantaja väittää ainoan kanneperusteensa ensimmäisessä osassa ennen kaikkea, että pääsihteeristö päätteli virheellisesti, että kantajan asiakirjoihin tutustumista koskevien hakemusten kohteena ei ollut asetuksessa N:o 1049/2001 tarkoitettu olemassa oleva asiakirja, vaan hakemukset edellyttivät uuden asiakirjan tai jopa uusien tietojen luomista.
42 Kantaja korostaa tältä osin, että EPSO on myöntänyt, että sillä on hallussaan pyydetyt tiedot, ja pääsihteeristö puolestaan on todennut, että kyseiset tiedot on tallennettu olemassa oleviin tietokantoihin. Kantajan mukaan tämä merkitsee väistämättä, että EPSOlla on hallussaan yksi tai useampia kyseessä olevat tiedot sisältäviä asiakirjoja.
43 Kantaja toteaa lisäksi, että oikeuskäytännön mukaan asetuksen N:o 1049/2001 ytimessä olevaa asiakirjan käsitettä voidaan vaikeuksitta soveltaa tietokantoihin sisältyviin tietoihin, koska mainitun asetuksen 3 artiklan a alakohdassa todetaan, että tämä käsite koskee mitä tahansa tallennetta. Sillä, että asiakirjaan tutustumista koskeva hakemus voi merkitä asianomaiselle toimielimelle huomattavaa työtaakkaa, ei ole tältä osin merkitystä.
44 Pääsihteeristön kannassa, jonka mukaan pyydettyjen tietojen anonymisointi johtaisi uuden asiakirjan luomiseen, ei kantajan mukaan sitä paitsi oteta huomioon asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 6 kohtaan sisältyvää sääntöä siitä, että jos jotakin kyseisessä artiklassa luetelluista poikkeuksista voidaan soveltaa vain osaan asiakirjasta, on annettava oikeus tutustua asiakirjan muihin osiin. Kantaja väittää, että hänen asiakirjoihin tutustumista koskevaan hakemukseensa voitaisiin vastata myötämielisesti siten, että valittaisiin joukko EPSOn tietokantoihin tallennettuja tietoja ja samalla huolehdittaisiin siitä, että jätettäisiin pois muiden kyseisiin esivalintakokeisiin osallistuneiden hakijoiden henkilötiedot.
45 Kantaja ei hyväksy myöskään pääsihteeristön väitettä, jonka mukaan pyydettyjä tietoja ei voitaisi valita yhdestä ainoasta tietokannasta, koska ne on tallennettu useisiin erillisiin tiedostoihin. Yksittäiset tiedostot, jotka on lähetetty hakijoille heidän koetuloksistaan ilmoittamista varten, samoin kuin EPSOn käytäntö toimittaa eräille alihankkijoilleen kokeiden tuloksia koskevia tilastotietoja, ovat kantajan mukaan osoituksena siitä, että toimet, joita käsiteltävässä asiassa tarvitaan pyydettyjen tietojen saamiseksi, eivät ole EPSOn kannalta epätavallisia tai poikkeavia.
46 Tältä osin on otettava huomioon se, että kaikkia kyseessä olevia tietoja liittää yhteen relaatiotietokanta (Oracle), josta haluttujen tietojen valinta voidaan helposti tehdä. Näin on sitäkin suuremmalla syyllä, koska tiedostoihin, joihin yksittäisiä kokeita koskevat tiedot on tallennettu, sisältyy ”tiukka merkintäsyntaksi”, joten kunkin hakijan tuloksia voidaan käsitellä yhtenäisellä tavalla.
47 Komissio ei hyväksy tätä väitettä, koska kantajan pyytämiä tietoja ei ole tallennettu erityiseen tietokantaan, josta ne saisi helposti poimituksi tavanomaisella tai rutiiniluonteisella haulla. Komissio ilmoittaa, että sillä on tietokanta Talent, johon sisältyvät kaikki hakijoita ja valintakokeiden tuloksia koskevat tiedot ja siis kaikki tarvittavat tiedot kantajan asiakirjoihin tutustumista koskevaan hakemukseen vastaamista varten lukuun ottamatta tietoja, jotka koskevat kysymysten vaikeutta. Kysymykset puolestaan on tallennettu kysymyskantaan, jota hallinnoi ulkoinen sopimuskumppani. Talent-tietokantaan pääsee tekemällä hakuja standardoidulla kyselykielellä (jäljempänä SQL-haut) tai analyysin, tilastojen, laskelmien ja tietojen poiminnan tarpeisiin ennalta ohjelmoiduilla ohjeilla nopeaa tiedonkäsittelyä varten ennalta määriteltyjen mallien mukaisesti. Komissiolla ei kuitenkaan ole ennalta ohjelmoitujen SQL-hakujen joukossa sellaisia, joiden avulla se voisi poimia kantajan pyytämän tietojen yhdistelmän tämän asiakirjoihin tutustumista koskevassa hakemuksessaan esittämän mallin mukaisesti.
48 Komission mukaan kantajan pyytämä tietojen poiminta edellyttäisi uusien SQL-hakujen laatimista ja hakuja ja tietojenkäsittelyä koskevia ohjeita, joita komissiolla ei ole käytettävissään. Kantajan pyynnön täyttämiseksi tällaisten hakukyselyiden olisi mahdollistettava ensiksikin kullekin hakijalle esitetyn kunkin kysymyksen koodien yksilöinti, koska kysymykset eivät olleet kaikille hakijoille samat, toiseksi kunkin kysymyksen yhdistäminen sen vaikeustasoon, sellaisena kuin se ilmenee erillisestä tietokannasta (jäljempänä kysymyskanta), kolmanneksi eri tiedostojen uudelleen ryhmittelyä ja neljänneksi hakijoiden tunnusten anonymisointia uudella tunnuksella, jonka avulla hakija voidaan yhdistää hänelle esitettyihin kysymyksiin. Saadut tiedot olisi vielä tarkastettava. Komission mukaan tämä menettely merkitsisi väistämättä uuden asiakirjan laatimista.
49 Asiakirjoihin tutustumista koskevan hakemuksen mahdollinen manuaalinen käsittely, joka edellyttäisi, että kuhunkin hakijaan liittyvä yksittäinen tulostiedosto vastaisi hakemuksessa eriteltyjä kriteerejä, olisi käytännöllisesti katsoen mahdotonta toteuttaa EPSOssa lamaannuttamatta sen työtä.
50 Tältä osin on ensiksi täsmennettävä, että riidanalaisen asiakirjoihin tutustumista koskevan hakemuksen mahdollisesti hallinnolle aiheuttama kohtuuton työtaakka, mikä on kanneperusteen toisen osan kohteena mutta johon myös komissio vetoaa vastauksessaan ensimmäiseen osaan, on itsessään vailla merkitystä arvioitaessa, koskeeko mainittu hakemus oikeutta tutustua asetuksen N:o 1049/2001 3 artiklan a alakohdassa tarkoitettuun asiakirjaan tai tarkoitettuihin asiakirjoihin.
51 Tuomiosta Verein für Konsumenteninformation v. komissio, joka annettiin 13.4.2005 (T‑2/03, Kok., EU:T:2005:125, 101 ja 102 kohta), käy ilmi, että asetuksen N:o 1049/2001 nojalla tehdyn asiakirjoihin tutustumista koskevan hakemuksen yhteydessä asiakirjaksi luokittelu ei liity tämän hakemuksen mahdollisesti asianomaiselle hallinnolle aiheuttamaan huomattavaan työtaakkaan. Niinpä edes se, että tällainen hakemus uhkaa lamaannuttaa hallinnon moitteettoman toiminnan, ei merkitse, että hakemus jätetään tutkimatta. Unionin yleinen tuomioistuin on katsonut, että tällaisessa poikkeuksellisessa tilanteessa asetuksen N:o 1049/2001 6 artiklan 3 kohdan mukainen toimielimen oikeus pyrkiä ”kohtuulliseen ratkaisuun” hakijan kanssa oli osoitus mahdollisuudesta ottaa huomioon, vaikkakin erittäin rajoitetusti, tarve sovittaa yhteen hakijan edut ja hyvän hallinnon vaatimukset (tuomio 10.9.2008, Williams v. komissio, T‑42/05, EU:T:2008:325, 85 kohta).
52 On syytä palauttaa mieleen, että asetuksen N:o 1049/001 3 artiklan a alakohdan mukaan asiakirjalla tarkoitetaan kyseisessä asetuksessa ”mitä tahansa tallennetta (paperille tulostettua tai sähköisessä muodossa tallennettua tekstiä taikka ääni- tai kuvatallennetta tai audiovisuaalista tallennetta), joka koskee” asiakirjoihin tutustumista koskevan hakemuksen adressaattina olevan ”toimielimen vastuualueeseen kuuluvia politiikkoja, toimintaa ja päätöksiä”
53 Riippumatta tästä laajasta määritelmästä, joka ei etenkään merkitse mitään rajoitusta kyseessä olevan sisällön tallenteen osalta, vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan näyttää olevan tarpeen asetuksen N:o 1049/2001 soveltamiseksi pitää asiakirjan ja tiedon käsitteet erillään.
54 Tieto eroaa asiakirjasta erityisesti siten, että tieto voi sisältyä yhteen tai useaan asiakirjaan. Tältä osin on niin, että koska missään asetuksen N:o 1049/2001 säännöksessä ei käsitellä oikeutta saada tutustua varsinaiseen tietoon, siitä ei voida päätellä, että asetuksen 2 artiklan 1 kohdasta johtuva yleisön oikeus tutustua komission asiakirjaan merkitsisi komissiolle velvollisuutta vastata kaikkiin yksityisen esittämiin tietojensaantipyyntöihin (ks. analogisesti määräys 27.10.1999, Meyer v. komissio, T‑106/99, Kok., EU:T:1999:272, 35 ja 36 kohta ja tuomio 25.4.2007, WWF European Policy Programme v. neuvosto, T‑264/04, Kok., EU:T:2007:114, 76 kohta).
55 Vaikka tietokanta luonteensa vuoksi tarjoaa paljon mahdollisuuksia asiakirjoihin tutustumista koskevaan osittaiseen oikeuteen, joka kohdistuu ainoastaan niihin tietoihin, jotka kiinnostavat pyynnön esittäjää, on otettava huomioon, että yleensä oikeuskäytännön mukaan asetuksen N:o 1049/2001 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu oikeus tutustua toimielinten asiakirjoihin koskee vain olemassa olevia ja asianomaisen toimielimen hallussa olevia asiakirjoja (edellä 36 kohdassa mainittu tuomio 2.10.2014, Strack v. komissio, EU:C:2014:250, 38 kohta). Tutustumispyyntö, jonka johdosta komissio laatii uuden asiakirjan – sellaistenkin seikkojen pohjalta, jotka jo sisältyvät olemassa oleviin ja sen hallussa oleviin asiakirjoihin – ei siis ole pyyntö saada tutustua asiakirjan osiin ja jää asetuksen N:o 1049/2001 soveltamisalan ulkopuolelle (ks. vastaavasti ja analogisesti tuomio 26.10.2011, Dufour v. EKP, T‑436/09 Kok., EU:T:2011:634, 149 kohta). Tätä päätelmää vahvistaa implisiittisesti asetuksen 10 artiklan 3 kohtaan sisältyvä sääntö, jonka mukaan asiakirjat, joihin annetaan tutustua, toimitetaan ”sellaisena toisintona ja sellaisessa muodossa, jossa ne ovat (mukaan lukien sähköinen tai muu muoto, kuten pistekirjoitus, tavallista suurempi tekstikoko tai nauha), ottaen hakijan toivomukset huomioon täysimääräisesti”.
56 Tietokantoihin sovellettuna viimeksi mainittu toteamus tarkoittaa, että jos tutustumista koskevan pyynnön tarkoituksena on saada komissio tekemään haku yhdestä tai useammasta tietokannastaan pyynnön esittäjän määrittelemien parametrien mukaisesti, komissio on velvollinen, jollei asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan mahdollisesta soveltamisesta muuta johdu, suostumaan kyseiseen pyyntöön, jos hakemuksen edellyttämä haku voidaan tehdä komission käytössä kyseisen tietokannan osalta olevien hakutyökalujen avulla (ks. analogisesti edellä 55 kohdassa mainittu tuomio Dufour v. EKP, EU:T:2011:634, 150 kohta).
57 Voidaan näet olettaa, että monimutkaiset yhteydet, jotka tietokannan sisällä liittävät kunkin tiedon useisiin muihin tietoihin, mahdollistavat sen, että kaikki tällaisen tietokannan sisältämät tiedot voidaan esittää eri tavoilla. On myös mahdollista valita osa tällaiseen esitykseen sisältyvistä tiedoista ja salata muut tiedot (ks. vastaavasti ja analogisesti edellä 55 kohdassa mainittu tuomio Dufour v. EKP, EU:T:2011:634, 151 kohta).
58 Asetukseen N:o 1049/2001 perustuvan asiakirjaan tutustumista koskevan pyynnön puitteissa ei sitä vastoin voida vaatia komissiota toimittamaan pyynnön esittäjälle osaa tai kaikkia yhteen tai useampaan komission tietokantaan sisältyvistä tiedoista siten, että ne on luokiteltu jonkin muun kuin kyseiseen tietokantaan kuuluvan mallin mukaisesti. Tällaisen pyynnön tarkoituksena on uuden asiakirjan laatiminen, eikä se näin ollen kuulu asetuksen N:o 1049/2001 soveltamisalaan. Tällainen pyyntö ei tosiasiassa koske oikeutta tutustua sellaisen asiakirjan osiin, joka sisältää jo olemassa olevan luokitusmallin mukaisesti käsiteltyjä tietoja ja joka siis on käytettävissä komissiolla kyseistä tietokantaa tai kyseisiä tietokantoja varten olevilla työkaluilla, vaan sellaisen asiakirjan luomista, joka sisältää käsiteltyjä tietoja, jotka on yhdistetty toisiinsa sellaisen uuden luokitusmallin mukaisesti, jota ei voida käyttää näillä työkaluilla, ja näin ollen asetuksen 3 artiklan a alakohdassa, sellaisena kuin sitä on tulkittu oikeuskäytännössä, tarkoitetun uuden asiakirjan luomista (ks. analogisesti edellä 55 kohdassa tarkoitettu tuomio Dufour v. EKP, EU:T:2011:634, 152 kohta).
59 Tästä seuraa, että kun kyse on tietokannoista, kaikki se, mikä voidaan poimia tietokannasta tavanomaisella tai rutiiniluonteisella haulla, voi olla asetuksen N:o 1049/2001 perusteella tehdyn tutustumispyynnön kohteena (ks. analogisesti edellä 55 kohdassa mainittu tuomio Dufour v. EKP, EU:T:2011:634, 153 kohta).
60 Käsiteltävässä asiassa on niin, että vaikka unionin yleinen tuomioistuin toteaa, että kyseessä olevien tietokantojen lukumäärän, nimityksen ja täsmällisen sisällön osalta vallitsee tiettyä epäselvyyttä, on kuitenkin mahdollista todeta, että käsiteltävässä asiassa on kiistatonta, että kantajan asiakirjoihin tutustumista koskevassa hakemuksessa tarkoitetut esivalintakokeita koskevat käsittelemättömät tiedot ovat komission hallussa. Komissio on todennut tältä osin, että kyseiset tiedot on tallennettu edellä 47 kohdassa mainittuun Talent-tietokantaan, eikä asiakirja-aineistosta käy ilmi seikkoja, jotka asettaisivat tämän toteamuksen kyseenalaiseksi.
61 Kantaja ei kuitenkaan sinänsä ole pyytänyt saada tutustua koko tähän tietokantaan tai osaan siihen sisältyvistä käsittelemättömistä tiedoista. Hänen hakemuksensa kohde on erilainen, koska hän haluaa tutustua joukkoon kyseessä olevia esivalintakokeita koskevia tietoja, jotka on valittu sellaisten parametrien mukaisesti ja esitetty sellaisessa muodossa, jotka hän itse on määritellyt asiakirjoihin tutustumista koskevassa hakemuksessaan.
62 Kantajan pyytämien tietojen valinta käsittää siis useita erillisiä toimia, joista eräät ovat kyseessä olevien tietojen käsittelyä.
63 Kyse on ensiksikin erityisen tunnuksen antamisesta kullekin hakijalle esitetylle kullekin kysymykselle siten, että otetaan huomioon, kuten komissio on todennut, että esitetyt kysymykset eivät olleet kaikille hakijoille samat. Kantaja täsmensi tältä osin, että hän ei pyri saamaan mitään tietoja kullekin hakijalle esitettyjen kysymysten sisällöstä. Kunkin kysymyksen osalta oli myös ilmoitettava, millä kielellä se esitettiin siten, että samalla kysymyksellä säilyi sama tunnus riippumatta kielestä, kyseessä olevan kysymyksen tyyppi ja se, oliko kysymys neutralisoitu, ja kunkin hakijan vastauksen antamiseen käyttämä aika ja lopulta oli annettava tunnus odotetulle vastaukselle samoin kuin annetulle vastaukselle. Asiakirjoihin tutustumista koskevan hakemuksen mukaan odotettujen vastausten ja annettujen vastausten tunnusten ei sen sijaan pitänyt antaa tietoja mainittujen vastausten sisällöstä vaan niiden avulla oli tarkoitus kyetä vertaamaan kunkin kysymyksen osalta odotettua vastausta ja annettua vastausta. Kantaja täsmensi tältä osin hakemuksessaan, että sen varalta, että tietyn kysymyksen osalta vastausvaihtoehtoja ei ole esitetty samassa järjestyksessä kaikkien niiden hakijoiden osalta, joille kysymys oli esitetty, on varmistuttava siitä, että samaa tunnusta käytetään kunkin vastausvaihtoehdon osalta saatujen tietojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Tilanteenarviointikykyä koskevien kysymysten osalta kantajan mukaan oli ilmoitettava toivottu vastaus ja saatu vastus kokonaisuudessaan eli paras ja huonoin vaihtoehto. Oli myös anonymisoitava kaikki esivalintakokeisiin osallistuneet hakijat antamalla kullekin erityinen tunniste.
64 Kantajan pitäisi näiden eri toimien avulla saada käyttöönsä vertailukelpoiset tiedot kaikkien kyseessä oleviin kokeisiin osallistuneiden hakijoiden osalta siten, että hän voi laatia taulukon ja laatia näistä kokeista tilastoja.
65 Komissio toteaa, että sillä ei ole hakutyökalua, jonka avulla se voisi poimia tällaisen tietojen yhdistelmän tavanomaisella tai rutiiniluonteisella haulla tietokannoistaan. Päinvastoin on niin, että koska tällainen yhdistelmä ei vastaa mitään sen tietokannoissa käytettävissä olevaa mallia, kantajan pyyntöön myötämielisesti vastaaminen edellyttäisi uuden hakukyselyn toteuttamista SQL-haun muodossa, eikä pelkästään hakua mainitusta tietokannasta olemassa olevien parametrien perusteella olemassa olevien SQL-hakujen avulla.
66 Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan toimielinten ilmoituksia siitä, ettei pyydettyjä asiakirjoja ole olemassa, koskee kumottavissa oleva laillisuusolettama (ks. tuomio 26.4.2005, Sison v. neuvosto, T‑110/03, T‑150/03 ja T‑405/03, Kok., EU:T:2005:143, 29 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen; tuomio 30.1.2008, Terezakis v. komissio, T‑380/04, EU:T:2008:19, 155 kohta). Tätä olettamaa sovelletaan myös tilanteessa, jossa toimielin ilmoittaa, että sille osoitetun asiakirjoihin tutustumista koskevan pyynnön kohteena olevaa tietojen yhdistelmää ei ole määritelty siinä tietokannassa tai niissä tietokannoissa, joihin nämä tiedot on tallennettu, ja että näin ollen tällaista yhdistelmää ei voida löytää tavanomaisella tai rutiiniluoteisella haulla.
67 Käsiteltävässä asiassa kantaja ei ole pyrkinyt kiistämään komission ilmoitusta, jonka mukaan EPSOn hallussa ei sellaisenaan ollut taulukkoa, joka esittäisi niiden tietojen yhdistelmää, jotka hän pyrki saamaan. Kantaja sen sijaan myöntää, että hänen tarkoittamaansa tietojen yhdistelmään tutustuminen edellyttää ohjelmistojen suunnittelua ja valmistusta eli uusien SQL-hakujen laatimista ja siis uuden hakutuloksen luomista tietokannassa (tietokannan nimikkeistössä ”suhde”), mikä ei ole toteutettavissa kyseessä olevissa tietokannoissa tällä hetkellä käytettävissä olevilla työkaluilla. On lisäksi riidatonta, että kantaja ei ole pyytänyt saada tutustua kyseessä olevaan tietokantaan sisältyviin käsittelemättömiin tietoihin.
68 Toisin kuin kantaja väittää, edellä 63 kohdassa tiivistetysti esitettyjä toimia, joita tämä ohjelmointityö edellyttää, ei voida rinnastaa tavanomaiseen tai rutiiniluonteiseen asianomaisesta tietokannasta tehtävään hakuun, joka toteutetaan komission tähän tietokantaan kuuluvilla hakutyökaluilla. Tällaisten toimien loppuun saattamisella pyritään pikemminkin luokitteluun sellaisen mallin mukaisesti, jota ei ole mainituissa tietokannoissa, ja sellaisia hakutyökaluja – SQL-hakuja – käyttämällä, jotka pitäisi kehittää, jotta tutustumispyyntöön voitaisiin vastata hyödyllisesti.
69 Toisin kuin kantaja väittää, käsiteltävässä asiassa edellä 55 kohdassa mainitun tuomion Dufour v. EKP (EU:T:2011:634) 150 kohdassa tarkoitettu kyseiseen tietokantaan kuuluva hakutyökalu ei muodostu kaikista SQL-hauista, jotka ovat hypoteettisesti kuviteltavissa ja laadittavissa kyseisessä tietokannassa tapahtuvaa tietojen hakemista, lisäämistä, muuttamista tai poistamista varten.
70 Tämä hakutyökalu muodostuu pikemminkin olemassa olevista SQL-hauista, joita on jo käytetty enemmän tai vähemmän tavanomaisesti käsiteltävässä asiassa kyseessä olevaa tietokantaa varten. Edellä 55 kohdassa mainitun tuomion Dufour v. EKP (EU:T:2011:634) 153 kohdassa tarkoitetut tavanomaiset tai rutiiniluonteiset haut ovat niitä, jotka on toteutettu ennalta ohjelmoitujen SQL-hakujen avulla. Ainoastaan nämä haut johtavat olemassa olevien asiakirjojen esittämiseen. Toisenlainen päätelmä merkitsisi olemassa olevan asiakirjan käsitteen vääristämistä ja sen ulottamista kaikkiin asiakirjoihin, joita hypoteettisesti voidaan luoda kyseessä olevaan tietokantaan sisältyvien tietojen perusteella yhden tai useamman SQL-haun avulla. Vaikka komissio kykenisi teoriassa esittämään tällaisia asiakirjoja, ne ovat asetuksen N:o 1049/2001 3 artiklan a alakohdassa tarkoitettuja uusia asiakirjoja, sellaisena kuin tätä säännöstä on tulkittu oikeuskäytännössä. On lisäksi korostettava tältä osin, että näiden uusien hakutyökalujen kehittämisen helppous tai vaivattomuus ei ole merkityksellinen kriteeri arvioitaessa sitä, onko pyydetty asiakirja olemassa oleva vai uusi.
71 Tätä päätelmää ei horjuta se kantajan esittämä seikka, että EPSO lähettää kullekin kokeet läpäisseelle hakijalle yksittäiset tiedostot tuloksista.
72 Tällaisten tiedostojen laatiminen tosin kuuluu EPSOn tavanomaiseen toimintaan, ja näihin yksittäisiin tiedostoihin sisältyvät tietyt kantajan pyytämät tiedot. Esimerkiksi yksittäinen tiedosto, joka sisältää kantajan kyseisessä esivalintakokeessa saamat tulokset ja joka lähetettiin hänelle 28.6.2012, sisältää muun muassa luettelon odotetuista vastauksista ja annetuista vastauksista ilman tietoa mainittujen vastausten sisällöstä, kuhunkin kysymykseen vastaamiseen käytetyn ajan ja tiedon kysymyksen mahdollisesta neutralisoinnista.
73 On kuitenkin kiistatonta, että kantaja ei kykenisi sen perusteella, että hänelle toimitettaisiin kaikki tämän tyyppiset yksittäiset tiedostot, jotka on lähetetty kyseessä olevat esivalintakokeet läpäisseille hakijoille ja joista olisi salattu hakijoiden yksityiselämään liittyvät tiedot, laatimaan tilastotaulukkoa, jota hän haluaa käyttää tukeakseen epäilyjään syrjinnästä mainituissa kokeissa. Kuten edellä 63 kohdassa on todettu, tämä edellyttäisi vähintäänkin, että kullekin kokeisiin osallistuneelle hakijalle samoin kuin kaikille kysymyksille, jotka on esitetty näille hakijoille, annettaisiin eri tunnus, ja että kuhunkin tiedostoon olisi lisättävä tieto siitä, millä kielellä kukin kysymyksistä on esitetty.
74 Lisäksi yksittäinen tiedosto, joka sisältää kantajan kyseisessä esivalintakokeessa saamat tulokset ja joka on kannekirjelmän liitteenä, sisältää yksityiskohtaiset tulostaulukot suoritetuista neljästä kokeesta vain kolmen osalta eli sanallisen päättelyn, numeerisen päättelyn ja abstraktin päättelyn kokeiden osalta. Siihen ei sisälly erillistä taulukkoa tilanteenarviointikykyä koskevan kokeen osalta. Kantajan esittämä asiakirjoihin tutustumista koskeva hakemus koskee kuitenkin kaikkia näissä kokeissa esitettyjä kysymyksiä, myös tilanteenarviointikykyä koskevia.
75 Lopuksi on niin, että vaikka kyseessä olevat yksittäiset tiedostot voitaisiin toimittaa kantajalle hänen tätä pyytäessään, jollei asetuksessa N:o 1049/2001 säädetyistä poikkeuksista ja erityisesti henkilötietojen suojaa koskevista säännöksistä muuta johdu, komission ei ole näiden yksittäisten tietojen tuottamiseen käyttämiensä hakutyökalujen ja luokitusmallin avulla mahdollista poimia tietoja niiden seikkojen perusteella, jotka kantaja on esittänyt asiakirjoihin tutustumista koskevassa hakemuksessaan, ilman, että tarvitsisi kehittää uusi SQL-haku.
76 Mitä tulee kantajan kannekirjelmässä mainitsemaan EPSOn käytäntöön toimittaa alihankkijoille kokeiden tuloksia koskevia tilastotietoja, se ei ole omiaan osoittamaan, että kantajan haluama tietojen yhdistelmä vastaisi EPSOn tietokannoissa käytössä olevaa luokitusmallia siten, että uuden hakukyselyn kehittäminen ei olisi tarpeen.
77 Kantaja viittaa erityisemmin tältä osin tietokannan laatimista koskevaa puitesopimusta koskevaan EPSOn tarjouspyyntöön. Kyseisen tarjouspyynnön ehtojen mukaan tarjoajan valmistamissa kysymyslomakkeissa ei saa esiintyä mitään sukupuoleen, ikään ja/tai kansalaisuuteen liittyvää vääristymää. Siinä tapauksessa, että kahden vuoden kuluessa kysymyslomakkeen EPSOlle toimittamisesta tuloksissa ilmenee tilastollisesti huomattava ero sukupuolen, ikäryhmien ja kansalaisuuksien mukaan, EPSO pidättää oikeuden siihen, että tarjoaja korvaa kysymyslomakkeen veloituksetta, ja EPSO sitoutuu tässä tapauksessa toimittamaan sopimuspuolelle vastausmatriisin ja koetilanteessa tai ‑tilanteissa syntyneet vastaavat käsittelemättömät tilastotiedot ongelman analysoinnin mahdollistamiseksi.
78 On kuitenkin todettava yhtäältä, että hakijoiden sukupuoleen, ikään ja kansalaisuuteen liittyvät kriteerit, joita tilastot, joihin kyseessä olevassa tarjouspyynnössä viitataan, eivät vastaa mitään niistä tietoryhmistä, joihin kantaja haluaa saada tutustua käsiteltävässä asiassa ja jotka on esitetty tiivistetysti edellä 6 kohdassa. Toisaalta kyseinen tarjouspyyntö koskee vain sellaisen kysymyslomakkeiden tietokannan muodostamista, joka sisältää abstraktiivisen/induktiivisen päättelyn kysymyksiä, mutta ei erityisesti sanallisen tai numeerisen päättelyn kysymyksiä. On kuitenkin muistettava, että kantajan pyyntö koskee abstraktin päättelyn kysymysten lisäksi kyseessä oleviin esivalintakokeisiin osallistuneille hakijoille esitettyjä sanallisen ja numeerisen päättelyn kysymyksiä sekä tilanteenarviointikyvyn kysymyksiä. Komission ilmoituksen mukaan se ei ole vielä koskaan tuottanut tarjouspyynnössä tarkoitetun kaltaisia vastausmatriiseja sekä vastaavia käsittelemättömiä tilastotietoja.
79 On siis todettava, että riidanalaisen asiakirjoihin tutustumista koskevan hakemuksen kohteessa on huomattavia eroja niihin tilastotietoihin verrattuna, joihin kantajan mainitsemassa tarjouspyynnössä viitataan, joten kyseessä olevalla tarjouspyynnöllä ei ole merkitystä sen osoittamisessa, että tämän pyynnön kohteena on asetuksessa N:o 1049/2001, sellaisena kuin sitä on tulkittu oikeuskäytännössä, tarkoitettu olemassa oleva asiakirja tai olemassa olevia asiakirjoja. Lisäksi pelkkää sitä mahdollisuutta, että nämä asiakirjat voidaan luoda, ei voida siis käyttää sen osoittamiseksi, että niiden esittäminen kuuluu edellä 55 kohdassa mainitun tuomion Dufour v. EKP (EU:T:2011:634) 153 kohdassa tarkoitetun tavanomaisen tai rutiiniluonteisen haun piiriin.
80 Kaikesta edellä esitetystä seuraa, että kuten pääsihteeristö totesi ensimmäisessä riidanalaisessa päätöksessä, kantajan menettelyssä GESTDEM 2012/3258 tekemä hakemus ei koske oikeutta tutustua yhteen tai useampaan EPSOn hallussa olevaan olemassa olevaan asiakirjaan edes osittain, vaan se koskee sen sijaan sellaisten uusien asiakirjojen esittämistä, joita ei voida poimia tietokannasta olemassa olevalla hakutyökalulla tehdyn tavanomaisen tai rutiiniluonteisen haun keinoin.
81 Kanne on siis hylättävä siltä osin kuin se koskee ensimmäisen riidanalaisen päätöksen kumoamista.
Oikeudenkäyntikulut
82 Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Työjärjestyksen 137 artiklassa todetaan lisäksi, että jos lausunnon antaminen asiassa raukeaa, unionin yleinen tuomioistuin määrää oikeudenkäyntikuluista harkintansa mukaan. Koska kantaja on hävinnyt asian olennaisilta osin ja komissio on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, kantaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Näillä perusteilla
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (kolmas jaosto)
on ratkaissut asian seuraavasti:
1) Lausunnon antaminen kanteeseen sisältyvistä vaatimuksista, jotka koskevat asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden epäämistä koskevaa implisiittistä päätöstä menettelyssä GESTDEM 2013/0068, raukeaa.
2) Kanne hylätään muilta osin.
3) Rainer Typke velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Papasavvas | Forwood | Bieliūnas |
Julistettiin Luxemburgissa 2 päivänä heinäkuuta 2015.
Allekirjoitukset