Asia C‑689/13

Puligienica Facility Esco SpA (PFE)

vastaan

Airgest SpA

(Consiglio di giustizia amministrativa per la Regione sicilianan esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

Ennakkoratkaisupyyntö – Julkiset palveluhankinnat – Direktiivi 89/665/ETY – 1 artiklan 1 ja 3 kohta – Muutoksenhakumenettelyt – Julkisen hankintasopimuksen sopimuspuolen valinnasta tehtyyn päätökseen kohdistettu kumoamiskanne, jonka on nostanut tarjoaja, jonka tarjousta ei ole valittu – Sopimuspuoleksi valitun tarjoajan esittämä liitännäiskanne – Oikeuskäytäntöön perustuva kansallinen sääntö, joka velvoittaa tutkimaan ensin liitännäisvaatimuksen ja, jos se todetaan perustelluksi, jättämään päävaatimuksen tutkimatta asiakysymystä tutkimatta – Yhteensoveltuvuus unionin oikeuden kanssa – SEUT 267 artikla – Unionin oikeuden ensisijaisuuden periaate – Jäsenvaltion ylimmän hallintotuomioistuimen täysistunnon ratkaisussa ilmaistu oikeusperiaate – Kansallinen lainsäädäntö, jonka mukaan kyseinen ratkaisu velvoittaa mainitun tuomioistuimen jaostoja – Unionin oikeuteen liittyvää kysymystä käsittelevän jaoston velvollisuus siirtää kysymys täysistunnon käsiteltäväksi, jos se on eri mieltä tämän ratkaisusta – Jaoston oikeus tai velvollisuus pyytää ennakkoratkaisua unionin tuomioistuimelta

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 5.4.2016

1.        Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Julkisia tavaranhankintoja ja rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvät muutoksenhakumenettelyt – Direktiivi 89/665 – Jäsenvaltioiden velvollisuus säätää muutoksenhakumenettelystä – Muutoksenhakumenettelyihin turvautuminen – Kansallisia menettelysääntöjä, joiden mukaan tarjoajan muutoksenhaku, jolla pyritään toisen tarjoajan sulkemiseen menettelyn ulkopuolelle, jätetään tutkimatta viimeksi mainitun tarjoajan esittämän liitännäisvaatimuksen käsittelyn ensisijaisuuden vuoksi, ei voida hyväksyä

(Neuvoston direktiivin 89/665, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2007/66, 1 artiklan 1 ja 3 kohta)

2.        Ennakkoratkaisukysymykset – Asian saattaminen unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi – Kansallisten tuomioistuinten toimivalta – Laajuus – Kansallinen lainsäädäntö, jossa velvoitetaan kansallisen tuomioistuimen jaoston, joka ratkaisee asian viimeisenä oikeusasteena, siirtämään asia tämän tuomioistuimen täysistunnon käsiteltäväksi, mikäli se ei ole yhtä mieltä täysistunnon määrittelemästä linjasta – sitä, että tuomioistuin, jonka käsiteltäväksi asia on saatettu kansallisen oikeuden mukaisesti, ei voi pyytää ennakkoratkaisua unionin tuomioistuimelta, ei voida hyväksyä

(SEUT 267 artikla)

3.        Ennakkoratkaisukysymykset – Kansallisen tuomioistuimen toimivalta – Unionin tuomioistuimen tulkitsemien säännösten soveltaminen – Kansallista lainsäädäntöä, jossa estetään tuomioistuinta sivuuttamasta unionin oikeuden vastaisia kansallisia säännöksiä, ei voida hyväksyä

(SEUT 267 artikla)

1.        Julkisia tavaranhankintoja ja rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen soveltamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 89/665, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2007/66, 1 artiklan 1 kohdan kolmatta alakohtaa ja 3 kohtaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä tarjoajan, joka on tavoittelemassa tiettyä sopimusta ja jonka etua julkisia hankintoja koskevan unionin oikeuden tai kansallisten säännösten, jotka on annettu kyseisen unionin oikeuden saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä, rikkominen on loukannut tai saattaa loukata, nostaman pääkanteen, jolla pyritään toisen tarjoajan sulkemiseen menettelyn ulkopuolelle, tutkimatta jättämiselle sellaisten kansallisten menettelysääntöjen nojalla, joissa säädetään tämän toisen tarjoajan esittämän liitännäisvaatimuksen tutkimisesta ensisijaisesti.

On nimittäin yhtäältä niin, että jokaisella oikeusriidan asianosaisella on vastaava oikeutettu intressi saada muiden kilpailijoiden tarjoukset hylättyä. On toisaalta mahdollista, että jokin sekä sopimuspuoleksi valitun että sen tarjoajan, joka on riitauttanut hankintaviranomaisen päätöksen sopimuspuolen valinnasta, tarjouksen hylkäämisen perusteena olevista sääntöjenvastaisuuksista rasittaa myös kaikkia muita tarjouspyyntömenettelyssä tehtyjä tarjouksia, mikä saattaisi johtaa siihen, että hankintaviranomainen joutuisi käynnistämään uuden menettelyn. Kyseessä olevan julkista hankintaa koskevan sopimuksen tekomenettelyn osallistujien lukumäärällä, muutosta hakeneiden osallistujien lukumäärällä ja niiden esittämien perusteiden kirjolla ei ole tässä yhteydessä merkitystä

(ks. 28–30 kohta ja tuomiolauselman 1 kohta)

2.        SEUT 267 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä kansallisen oikeuden säännökselle, jos tätä tulkitaan niin, että kun kyse on unionin oikeuden tulkintaan tai pätevyyteen liittyvästä kysymyksestä, asian viimeisenä oikeusasteena ratkaisevan tuomioistuimen jaoston on siinä tapauksessa, ettei se ole yhtä mieltä tämän tuomioistuimen täysistunnon ratkaisussa määritellystä linjasta, siirrettävä kysymys tämän täysistunnon käsiteltäväksi ja se ei näin ollen voi pyytää ennakkoratkaisua unionin tuomioistuimelta.

Näin on siksi, että kansallisten tuomioistuinten oikeus saattaa unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi asian kannalta merkityksellisten unionin oikeussääntöjen tulkintaa koskeva kysymys on mitä laajin, ja tämä oikeus muuttuu velvollisuudeksi, kun kyse on tuomioistuimista, jotka ratkaisevat asian viimeisenä oikeusasteena, tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Kansallisella oikeussäännöllä ei voida estää kansallista tuomioistuinta kulloisenkin tapauksen mukaan joko käyttämästä tätä oikeutta tai noudattamasta tätä velvollisuutta. Sekä kyseinen oikeus että velvollisuus ovat erottamaton osa SEUT 267 artiklalla käyttöön otettua, kansallisten tuomioistuinten ja unionin tuomioistuimen välistä yhteistyömekanismia ja niitä unionin oikeutta soveltavalle tuomioistuimelle kuuluvia tehtäviä, jotka tällä määräyksellä on osoitettu kansallisille tuomioistuimille. Tämän vuoksi kansallisella tuomioistuimella, jonka käsiteltäväksi asia on saatettu, on, kun se katsoo, että asiassa on esitetty kysymys, joka koskee unionin oikeuden tulkintaa tai pätevyyttä, joko oikeus tai velvollisuus pyytää ennakkoratkaisua unionin tuomioistuimelta ilman, että tätä oikeutta tai velvollisuutta voitaisiin rajoittaa kansallisilla joko lainsäädäntöön tai oikeuskäytäntöön perustuvilla oikeusäännöillä.

(ks. 32–34 ja 36 kohta sekä tuomiolauselman 2 kohta)

3.        SEUT 267 artiklaa on tulkittava siten, että saatuaan unionin tuomioistuimen vastauksen sille esittämäänsä kysymykseen, joka liittyy unionin oikeuden tulkintaan, tai kun unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään jo antanut selvän vastauksen tähän kysymykseen, asian viimeisenä oikeusasteena ratkaisevan tuomioistuimen jaoston on itse huolehdittava kaikin tarvittavin tavoin siitä, että tätä unionin oikeuden tulkintaa sovelletaan.

Unionin oikeuden luonteeseen perustuvien vaatimusten kanssa olisivat näin yhteensopimattomia kaikki sellaiset kansallisen oikeusjärjestyksen säännökset tai lainsäädännölliset, hallinnolliset taikka tuomioistuinten käytännöt, jotka heikentäisivät unionin oikeuden tehokkuutta estämällä sen, että unionin oikeuden soveltamiseen toimivaltainen tuomioistuin voi jo unionin oikeuden soveltamisajankohtana tehdä kaiken tarpeellisen sellaisten kansallisten säännösten sivuuttamiseksi, jotka mahdollisesti estävät unionin normien täyden tehokkuuden.

(ks. 41 ja 42 kohta sekä tuomiolauselman 3 kohta)