UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kahdeksas jaosto)
19 päivänä toukokuuta 2010 (*)
Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka – Myanmariin kohdistetut rajoittavat toimenpiteet – Varojen jäädyttäminen – Kumoamiskanne – EY 60 ja EY 301 artiklan muodostama oikeusperusta – Perusteluvelvollisuus – Puolustautumisoikeudet – Oikeus tehokkaaseen tuomioistuinvalvontaan – Oikeus omaisuudensuojaan – Oikeasuhteisuus
Asiassa T-181/08,
Pye Phyo Tay Za, kotipaikka Yangon (Myanmar), edustajinaan D. Anderson, QC, barrister M. Lester ja solicitor G. Martin,
kantajana,
vastaan
Euroopan unionin neuvosto, asiamiehinään M. Bishop ja E. Finnegan,
vastaajana,
jota tukevat
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, asiamiehenään aluksi S. Behzadi-Spencer, asiamiehenään sittemmin I. Rao, jota avustaa barrister D. Beard,
ja
Euroopan komissio, asiamiehinään A. Bordes, P. Aalto ja S. Boelaert,
väliintulijoina,
jossa vaaditaan kumoamaan Burmaan/Myanmariin liittyvien rajoittavien toimenpiteiden uusimisesta ja lujittamisesta sekä asetuksen (EY) N:o 817/2006 kumoamisesta 25.2.2008 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 194/2008 (EUVL L 66, s. 1) siltä osin kuin kantajan nimi sisältyy luetteloon henkilöistä, yhteisöistä ja elimistä, joihin tätä asetusta sovelletaan,
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (kahdeksas jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja E. Martins Ribeiro sekä tuomarit N. Wahl ja A. Dittrich (esittelevä tuomari),
kirjaaja: hallintovirkamies C. Kantza,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 8.7.2009 pidetyssä istunnossa esitetyn,
on antanut seuraavan
tuomion
Asian tausta
1 Myanmarin liittoon kohdistettiin 28.10.1996 joitakin rajoittavia toimenpiteitä yhteisessä kannassa 96/635/YUTP, jonka neuvosto määritteli [EU 12] artiklan perusteella Burmasta/Myanmarista (EYVL L 287, s. 1) ja jonka voimassaoloa sitten jatkettiin ja jota muutettiin viimeksi 26.4.2000 annetulla yhteisellä kannalla 2000/346/YUTP (EYVL L 122, s. 1) ennen kuin se kumottiin ja korvattiin Burmasta/Myanmarista 28.4.2003 annetulla yhteisellä kannalla 2003/297/YUTP (EUVL L 106, s. 36), jota sovellettiin 29.4.2004 asti. Euroopan unionin neuvosto piti voimassa yhteisen kannan 2003/297 nojalla toteutetut rajoittavat toimenpiteet Burmaan/Myanmariin kohdistettavien rajoittavien toimenpiteiden uusimisesta 26.4.2004 antamassaan yhteisessä kannassa 2004/423/YUTP (EUVL L 125, s. 61), niitä vahvistettiin Burmaan/Myanmariin kohdistettavista rajoittavista lisätoimenpiteistä ja yhteisen kannan 2004/423 muuttamisesta 25.10.2004 annetulla neuvoston yhteisellä kannalla 2004/730/YUTP (EUVL L 323, s. 17), niitä muutettiin yhteisen kannan 2004/423 muuttamisesta 21.2.2005 annetulla yhteisellä kannalla 2005/149/YUTP (EUVL L 49, s. 37) ja ne uusittiin ja niitä muutettiin Burmaan/Myanmariin kohdistettavien rajoittavien toimenpiteiden uusimisesta ja yhteisen kannan 2004/423 muuttamisesta 25.4.2005 annetulla neuvoston yhteisellä kannalla 2005/340/YUTP (EUVL L 108, s. 88).
2 Neuvosto katsoi Myanmarin poliittisen tilanteen huomioon ottaen, että oli perusteltua pitää voimassa Myanmarin liittoon kohdistetut rajoittavat toimenpiteet, ja antoi Burmaan/Myanmariin kohdistettavien rajoittavien toimenpiteiden uusimisesta 27.4.2006 hyväksytyn yhteisen kannan 2006/318/YUTP (EUVL L 116, s. 77). Se kielsi erityisesti aseiden myynnin ja toimituksen, sotilastoimintaan liittyvän teknisen avun, rahoituksen ja rahoitustuen tarjoamisen sekä sellaisten tarvikkeiden viennin, joita voidaan käyttää sortotoimiin maan sisällä. Se myös jäädytti Myanmarin liiton hallituksen jäsenille ja heitä lähellä olleille luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille, yhteisöille tai muille elimille kuuluneet varat ja taloudelliset resurssit, asetti kyseisille hallituksen jäsenille ja luonnollisille henkilöille myös kiellon matkustaa jäsenvaltioihin sekä kielsi rahoituslainojen tai -luottojen myöntämisen Myanmarin liiton omistamille yrityksille ja osuuden tai lisäosuuden hankkimisen näistä yrityksistä.
3 Koska Myanmarin ihmisoikeustilanne ei ollut parantunut eikä maassa ollut ilmennyt näkyvää kehitystä kohti kokonaisvaltaista demokratisoitumisprosessia, yhteisessä kannassa 2006/318 määrättyjen rajoittavien toimenpiteiden voimassaoloa jatkettiin 30.4.2008 saakka Burmaan/Myanmariin kohdistettavien rajoittavien toimenpiteiden uusimisesta 23.4.2007 hyväksytyllä neuvoston yhteisellä kannalla 2007/248/YUTP (EUVL L 107, s. 8), jolla myös muutettiin luetteloa henkilöistä, yhteisöistä ja elimistä, joita kyseiset rajoittavat toimenpiteet koskivat.
4 Neuvosto katsoi Myanmarin tilanteen vakavuuden huomioon ottaen, että sotilashallintoon kohdistettavaa painostusta oli lisättävä, ja antoi yhteisen kannan 2006/318 muuttamisesta 19.11.2007 hyväksytyn neuvoston yhteisen kannan 2007/750/YUTP (EUVL L 308, s. 1). Se toteutti erityisesti uusia rajoittavia toimenpiteitä kohdistamalla ne erityisesti metsänhakkuun ja puunjalostusteollisuuden, metalli- ja mineraalikaivosteollisuuden sekä jalo- tai puolijalokiviteollisuuden aloihin.
5 Kaikkien näiden rajoittavien toimenpiteiden voimassaoloa jatkettiin 30.4.2009 saakka Burmaan/Myanmariin kohdistettavien rajoittavien toimenpiteiden uusimisesta 29.4.2008 hyväksytyllä neuvoston yhteisellä kannalla 2008/349/YUTP (EUVL L 116, s. 57), jolla myös muutettiin luetteloa henkilöistä, yhteisöistä ja elimistä, joita kyseiset rajoittavat toimenpiteet koskivat.
6 Yhteisen kannan 2006/318, sellaisena kuin se on muutettuna yhteisellä kannalla 2007/750, 5 artikla koskee varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttämistä. Sen 1–3 kohdassa määrätään seuraavaa:
”1. Jäädytetään kaikki liitteessä II luetelluille – – Myanmarin hallituksen jäsenille ja heitä lähellä oleville luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille, yhteisöille tai muille elimille kuuluvat tai näiden omistuksessa, hallussa tai määräysvallassa olevat varat ja taloudelliset resurssit.
2. Mitään varoja tai taloudellisia resursseja ei saa suoraan tai välillisesti asettaa liitteessä II lueteltujen luonnollisten tai oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai muiden elinten saataville tai hyödynnettäviksi.
3. Toimivaltainen viranomainen voi antaa luvan tiettyjen jäädytettyjen varojen tai taloudellisten resurssien vapauttamiseen tai tiettyjen varojen tai taloudellisten resurssien asettamiseen saataville asianmukaisiksi katsominsa ehdoin ja todettuaan, että kyseiset varat tai taloudelliset resurssit
a) ovat tarpeen liitteessä II lueteltujen henkilöiden ja heidän huollettavinaan olevien perheenjäsenten perustarpeiden tyydyttämiseksi, mukaan luettuina menot, jotka aiheutuvat elintarvikkeiden hankinnasta, vuokrasta tai asuntolainasta, lääkkeistä ja sairaanhoidosta, veroista, vakuutusmaksuista ja julkisten palvelujen käytöstä;
b) on tarkoitettu yksinomaan oikeudellisten palvelujen antamiseen liittyvien kohtuullisten palkkioiden maksamiseen ja kulujen korvaamiseen;
c) on tarkoitettu yksinomaan jäädytettyjen varojen tai taloudellisten resurssien tavanomaisesta säilyttämisestä tai hoidosta aiheutuvien palkkioiden tai palvelumaksujen maksamiseen;
d) ovat tarpeen poikkeuksellisia menoja varten edellyttäen, että toimivaltainen viranomainen on ilmoittanut muille toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle vähintään kaksi viikkoa ennen luvan antamista perusteet, joiden nojalla se katsoo, että erityinen lupa olisi annettava.”
7 Yhteisen kannan 2006/318 liitteessä II, sellaisena kuin se on muutettuna yhteisellä kannalla 2008/349, oleva J osasto, jonka otsikkona on ”Valtion talouspoliittista tukea saavat henkilöt ja muut hallitukseen yhteydessä olevat henkilöt”, sisältää kantajan Pye Phyo Tay Zan nimen ja sen lisäksi erityisesti tunnistamistiedot ”Tay Zan poika” (J1c), hänen isänsä Tay Zan nimen ja sen lisäksi erityisesti tunnistamistiedot ”Toimitusjohtaja, Htoo Trading Co; Htoo Construction Co” (J1a) sekä hänen isänsä vaimon nimen (J1b) ja hänen isänsä äidin nimen (J1e).
8 Yhteisen kannan 2006/318 9 artiklan ensimmäisen virkkeen mukaan tätä yhteistä kantaa tarkastellaan säännöllisesti uudelleen.
9 Sen varmistamiseksi, että talouden toimijat soveltavat yhteisissä kannoissa määrättyjä sellaisia rajoittavia toimenpiteitä, jotka kuuluvat EY:n perustamissopimuksen soveltamisalaan, yhtenäisesti kaikissa jäsenvaltioissa, neuvosto antoi lainsäädäntöä niiden täytäntöön panemiseksi Euroopan yhteisön osalta.
10 Tietyt yhteisissä kannoissa 2006/318 ja 2007/750 määrätyt rajoittavat toimenpiteet pantiin siten täytäntöön Burmaan/Myanmariin liittyvien rajoittavien toimenpiteiden uusimisesta ja lujittamisesta sekä asetuksen (EY) N:o 817/2006 kumoamisesta 25.2.2008 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 194/2008 (EUVL L 66, s. 1; jäljempänä riidanalainen asetus). Tämä asetus, jonka oikeusperustana ovat EY 60 ja EY 301 artikla, tuli 23 artiklansa mukaisesti voimaan päivänä, jona se julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä, eli 10.3.2008. Riidanalaisen asetuksen liitteitä, joissa on luettelot henkilöistä, yhteisöistä ja elimistä, joita rajoittavat toimenpiteet koskevat, muutettiin asetuksen N:o 194/2008 muuttamisesta 29.4.2008 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 385/2008 (EUVL L 116, s. 5).
11 Riidanalaisen asetuksen 11–14 artikla koskevat varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttämistä.
12 Riidanalaisen asetuksen 11 artiklassa säädetään seuraavaa:
”1. Jäädytetään kaikki liitteessä VI luetelluille – – Myanmarin hallituksen jäsenille ja heitä lähellä oleville luonnollisille tai oikeushenkilöille, yhteisöille ja elimille kuuluvat tai näiden omistuksessa, hallussa tai määräysvallassa olevat varat ja taloudelliset resurssit.
Mitään varoja tai taloudellisia resursseja ei saa, suoraan tai välillisesti, asettaa liitteessä VI lueteltujen luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen ja elinten saataville tai hyödynnettäviksi.
– –”
13 Riidanalaisen asetuksen 13 artiklan 1 kohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa luvan tiettyjen jäädytettyjen varojen tai taloudellisten resurssien vapauttamiseen tai tiettyjen varojen tai taloudellisten resurssien asettamiseen saataville asianmukaisiksi katsominsa ehdoin ja todettuaan, että kyseiset varat tai taloudelliset resurssit
”a) ovat tarpeen liitteessä VI lueteltujen henkilöiden ja heidän huollettavinaan olevien perheenjäsenten perustarpeiden tyydyttämiseksi mukaan lukien menot, jotka aiheutuvat elintarvikkeiden hankinnasta, vuokrasta tai asuntolainasta, lääkkeistä ja sairaanhoidosta, veroista, vakuutusmaksuista ja julkisten palvelujen käytöstä;
b) on tarkoitettu yksinomaan oikeudellisten palvelujen antamiseen liittyvien kohtuullisten palkkioiden maksamiseen ja kulujen korvaamiseen;
c) on tarkoitettu yksinomaan jäädytettyjen varojen tai taloudellisten resurssien tavanomaisesta säilyttämisestä tai hoidosta aiheutuvien palkkioiden tai palvelumaksujen maksamiseen;
d) ovat tarpeen poikkeuksellisia menoja varten edellyttäen, että asianomainen jäsenvaltio on ilmoittanut muille jäsenvaltioille ja komissiolle vähintään kaksi viikkoa ennen luvan antamista perusteet, joiden nojalla se katsoo, että erityinen lupa olisi annettava.”
14 Riidanalaisen asetuksen liitteen VI, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 385/2008, otsikkona on ”11 artiklassa tarkoitettu luettelo – – Myanmarin hallituksen jäsenistä ja heitä lähellä olevista henkilöistä, yhteisöistä ja elimistä”.
15 Riidanalaisen asetuksen liitteessä VI, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 385/2008, olevaan J osastoon, jonka otsikkona on ”Valtion talouspoliittista tukea saavat henkilöt”, on kirjattu kantajan nimi ja sen lisäksi erityisesti tunnistamistiedot ”Tay Zan – – poika” (J1c), hänen isänsä Tay Zan nimi ja sen lisäksi erityisesti tunnistamistiedot ”Toimitusjohtaja, Htoo Trading Co; Htoo Construction Co” (J1a) sekä hänen isänsä vaimon nimi (J1b) ja hänen isänsä äidin nimi (J1e).
16 Riidanalaisen asetuksen 18 artiklan 2 kohdassa säädetään, että kyseisen asetuksen liitteeseen VI liittyvien tietojen toimittamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä julkaistaan ilmoitus.
17 Ilmoitus henkilöille ja yhteisöille, jotka on kirjattu asetuksen N:o 194/2008 7, 11 ja 15 artiklassa tarkoitettuihin luetteloihin, julkaistiin 11.3.2008 (EUVL C 65, s. 12).
18 Neuvosto toteaa tässä ilmoituksessa erityisesti, että riidanalaisen asetuksen liitteessä VI luetellut henkilöt ja yhteisöt ovat
”a) – – Myanmarin hallituksen jäseniä; tai
b) niitä lähellä olevia luonnollisia tai oikeushenkilöitä, yhteisöjä tai elimiä.”
19 Lisäksi neuvosto toteaa erityisesti, että riidanalaisessa asetuksessa säädetään ”liitteessä VI lueteltujen henkilöiden ja yhteisöjen kaikkien varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttämisestä sekä kiellosta luovuttaa mitään varoja tai taloudellisia resursseja suoraan tai välillisesti niiden käyttöön”.
20 Neuvosto myös pyytää kyseessä olevia henkilöitä ja yhteisöjä kiinnittämään huomiota mahdollisuuteen hakea kyseessä olevan jäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta lupaa käyttää jäädytettyjä varoja perustarpeita tai tiettyjen maksujen suorittamista varten riidanalaisen asetuksen 13 artiklan mukaisesti.
21 Lisäksi neuvosto muistuttaa kyseisille henkilöille ja yhteisöille, että he tai ne voivat toimittaa neuvostolle milloin tahansa pyynnön mahdollisine liiteasiakirjoineen siitä, että neuvosto harkitsisi uudelleen päätöstään sisällyttää heidän nimensä tai niiden nimet luetteloihin ja säilyttää ne niissä, ja että pyynnöt käsitellään sitä mukaa kuin ne on vastaanotettu.
22 Neuvosto myös täsmentää, että se tarkistaa luettelot säännöllisesti yhteisen kannan 2006/318 9 artiklan mukaisesti.
23 Lopuksi neuvosto mainitsee, että sen päätöksestä voidaan nostaa kanne unionin yleisessä tuomioistuimessa.
24 Kantajaa koskivat ensimmäisen kerran ne rajoittavat toimenpiteet, jotka toteutettiin yhteisen kannan 2003/297 täytäntöönpanosta 22.12.2003 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2003/907/YUTP (EUVL L 340, s. 81) ja kansallisiin tukahduttamistoimiin tai terrorismiin mahdollisesti käytettävien tarvikkeiden Burmaan/Myanmariin tapahtuvan myynnin, toimittamisen ja viennin kieltämisestä sekä tiettyjen tärkeissä valtiollisissa tehtävissä kyseisessä maassa toimivien henkilöiden varojen jäädyttämisestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1081/2000 muuttamisesta 23.12.2003 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2297/2003 (EUVL L 340, s. 37). Päätöksen 2003/907 2 artiklan mukaan tämä päätös tuli voimaan päivänä, jona se tehtiin. Asetus N:o 2297/2003 tuli voimaan joulukuussa 2003.
25 Kyseisistä päivistä lähtien kantaja on jatkuvasti ollut Myanmarin liittoon kohdistettujen rajoittavien toimenpiteiden kohteena.
26 Kantaja vaati 15.5.2008 päivätyllä kirjeellä neuvostoa erityisesti esittämään näytön, jonka perusteella kantajan nimi on kirjattu riidanalaisen asetuksen liitteessä VI olevaan luetteloon, ja poistamaan hänen nimensä tästä luettelosta. Neuvosto vastasi 26.6.2008 päivätyllä kirjeellä.
Oikeudenkäyntimenettely sekä asianosaisten ja väliintulijoiden vaatimukset
27 Kantaja nosti tämän kanteen yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamoon 16.5.2008 jättämällään kannekirjelmällä.
28 Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamoon 11. ja 20.8.2008 jättämillään asiakirjoilla Euroopan yhteisöjen komissio sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta pyysivät saada osallistua tähän asiaan väliintulijoina tukeakseen neuvoston vaatimuksia. Nämä pyynnöt hyväksyttiin asianosaisten kuulemisen jälkeen 5.11.2008 annetulla ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kahdeksannen jaoston puheenjohtajan määräyksellä.
29 Komissio jätti 18.12. ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta 19.12.2008 väliintulokirjelmänsä. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamoon 23.2.2009 jättämällään asiakirjalla kantaja esitti huomautuksensa Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan väliintulokirjelmästä.
30 Esittelevän tuomarin kertomuksen perusteella ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (kahdeksas jaosto) päätti aloittaa suullisen käsittelyn ja pyysi työjärjestyksensä 64 artiklan mukaisena prosessinjohtotoimena neuvostoa esittämään 26.6.2008 päivätyn kirjeen. Neuvosto noudatti tätä pyyntöä 25.5.2009.
31 Asianosaisten ja väliintulijoiden lausumat ja vastaukset ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin kuultiin 8.7.2009 pidetyssä istunnossa.
32 Kantaja vaatii kannekirjelmässä, että
– riidanalainen asetus kumotaan kokonaisuudessaan tai siltä osin kuin se koskee kantajaa
– neuvosto velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
33 Istunnossa kantaja viittasi asetuksen N:o 194/2008 muuttamisesta 28.4.2009 annettuun komission asetukseen (EY) N:o 353/2009 (EUVL L 108, s. 20) ja vaati saada mukauttaa ensimmäistä vaatimustaan, koska kyseisellä asetuksella korvataan riidanalaisen asetuksen liite VI, joka koskee kantajaa; toinen asianosainen ja väliintulijat eivät vastustaneet tätä vaatimusta. Kantaja ilmoitti lisäksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen esittämään kysymykseen antamassaan vastauksessa, että hän ei enää vaatinut, kuten hän oli vaatinut kannekirjelmässä, riidanalaisen asetuksen kumoamista kokonaisuudessaan vaan ainoastaan siltä osin kuin se koskee kantajaa. Tämä kantajan vaatimus, toisen asianosaisen ja väliintulijoiden suostumus tällaiseen vaatimuksen muuttamiseen sekä kyseinen ilmoitus kirjattiin istuntopöytäkirjaan.
34 Neuvosto vaatii, että
– kanne hylätään
– kantaja velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
35 Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta vaatii, että kanne hylätään.
36 Komissio vaatii, että kanne hylätään ja että kantaja velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudellinen arviointi
1. Riidanalaisen asetuksen liitteen VI muuttamisesta asetuksella N:o 353/2009 aiheutuvat prosessuaaliset seuraukset
37 Sen jälkeen, kun neuvosto oli 27.4.2009 hyväksynyt Burmaan/Myanmariin kohdistettavien rajoittavien toimenpiteiden uusimisesta yhteisen kannan 2009/351/YUTP (EUVL L 108, s. 54), jolla yhteisen kannan 2006/318 liitettä II oli muutettu, riidanalaisen asetuksen liitettä VI muutettiin asetuksella N:o 353/2009 tämän kanteen nostamisen jälkeen. Istunnossa kantaja viittasi asetuksen N:o 353/2009 antamiseen ja vaati saada mukauttaa ensimmäistä vaatimustaan siltä osin kuin kyseisellä asetuksella korvataan riidanalaisen asetuksen liite VI, joka koskee kantajaa.
38 Tästä on todettava, että kantaja ei mainitulla vaatimuksellaan muuta kannekirjelmässä esittämäänsä vaatimusta riidanalaisen asetuksen kumoamisesta siltä osin kuin se koskee kantajaa. Tämä asia on erotettava asiasta T-256/07, People’s Mojahedin Organization of Iran vastaan neuvosto, joka johti 23.10.2008 annettuun tuomioon (Kok., s. II-3019, 45–48 kohta) ja johon kantaja viittasi istunnossa. Mainitussa asiassa nimittäin oli kyse siitä, että alun perin riitautettu päätös oli asian käsittelyn kuluessa kumottu ja korvattu toisella päätöksellä. Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa on niin, että riidanalaista asetusta, jonka kantaja alun perin riitautti, ei ole kumottu kanteen nostamisen jälkeen. Ainoastaan riidanalaisen asetuksen liite VI on korvattu, mutta kantajaa koskevia tietoja ei ole muutettu. Kantajaa koskevat tiedot, jotka sisältyivät riidanalaisen asetuksen liitteeseen VI ennen tämän liitteen muuttamista asetuksella N:o 353/2009, nimittäin toistetaan identtisinä riidanalaisen asetuksen liitteessä VI, sellaisena kuin se on muutettuna. Kanteen kohteena on siis edelleen sama säädös.
39 Se, että komissio on asian käsittelyn kuluessa antanut asetuksen N:o 353/2009, on käsittelyn aikana esille tullut tosiseikka, joten kantaja saattoi työjärjestyksen 48 artiklan 2 kohdan nojalla asianmukaisesti perustaa kanteensa tukena olevat perusteet kyseiseen tosiseikkaan.
40 Joka tapauksessa on todettava, että vaikka riidanalainen asetus olisikin asian käsittelyn aikana korvattu asetuksella, jolla on sama kohde, kantajalla olisi ollut oikeus mukauttaa vaatimuksiaan ja kanneperusteitaan (ks. vastaavasti edellä 38 kohdassa mainittu asia People’s Mojahedin Organization of Iran vastaan neuvosto, tuomion 45–48 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
41 On siis katsottava, että tässä asiassa nostetulla kanteella vaaditaan riidanalaisen asetuksen, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 353/2009, kumoamista siltä osin kuin se koskee kantajaa.
2. Asiakysymys
42 Kantaja väittää ensimmäisen vaatimuksensa tueksi ensinnäkin, että riidanalaisella asetuksella ei ole oikeusperustaa. Kantaja katsoo lisäksi, että neuvosto ei ole noudattanut perusteluvelvollisuuttaan riidanalaisen asetuksen osalta. Neuvosto on kantajan mukaan myös loukannut kantajan perusoikeuksia ja suhteellisuusperiaatetta. Vastauskirjelmässä kantaja vetoaa myös varojen jäädyttämisen rikosoikeudellisesta luonteesta johtuvien oikeusperiaatteiden, kuten erityisesti syyttömyysolettaman periaatteen, loukkaamiseen ja oikeusvarmuuden periaatteen loukkaamiseen.
Kanneperuste, jonka mukaan riidanalaisella asetuksella ei ole oikeusperustaa
Asianosaisten ja väliintulijoiden lausumat
43 Kantaja toteaa, että yhteisö ja sen toimielimet voivat toimia vain toimivaltansa, sellaisena kuin se ilmenee EY:n perustamissopimuksesta, rajoissa. Kantajan mukaan EY 60 ja EY 301 artikla eivät ole riittävä oikeusperusta riidanalaiselle asetukselle siltä osin kuin tätä asetusta sovelletaan kantajaan.
44 Kantajan mukaan yhteisöllä ei ole mitään nimenomaista toimivaltaa määrätä pääomanliikkeiden ja maksujen rajoituksia. EY 60 ja EY 301 artikla ovat erityismääräyksiä siltä osin kuin ne koskevat nimenomaisesti tilanteita, joissa voitaisiin osoittaa, että yhteisön toimet ovat tarpeen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toteuttamiseksi.
45 Kantaja lisää, että yhteisöllä on EY 60 ja EY 301 artiklan nojalla toimivalta kohdistaa rajoittavia toimenpiteitä henkilöihin ja yhteisöihin, jotka ovat lähellä kolmannen maan hallintokoneistoa tosiasiallisesti hallitsevia yhteisöjä tai henkilöjä ja jotka antavat näille taloudellista tukea. Kantajan mukaan kyseisissä määräyksissä ei sitä vastoin anneta toimivaltaa määrätä rajoittavia toimenpiteitä silloin, kun kyseessä olevan henkilön tai yhteisön ja kolmannen valtion alueen tai tätä valtiota johtavan hallinnon välillä ei ole riittävää yhteyttä. Kantaja katsoo, että kyseessä olevan henkilön ja kyseisen valtion hallinnon välillä on oltava läheinen yhteys.
46 Kantaja väittää, että hän ei ole Myanmarin hallituksen jäsen eikä sen lähellä oleva henkilö. Kantaja toteaa, että hän ei hyödy mitenkään kyseisen hallituksen harjoittamasta hallinnosta eikä vaikeuta kansalliseen sovintoon, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja demokratiaan tähtäävää prosessia Myanmarissa. Kantaja lisää, että hänellä ei ole riittävää yhteyttä Myanmarin sotilashallintoon. Hän täsmentää, että hän on opiskelija ja että hän ei ole koskaan ollut missään tekemisissä kyseisen sotilashallinnon kanssa tai ollut sen lähellä.
47 Kantajan mukaan yhteisöjen tuomioistuin katsoi yhdistetyissä asioissa C-402/05 P ja C-415/05 P, Kadi ja Al Barakaat International Foundation vastaan neuvosto ja komissio, 3.9.2008 antamassaan tuomiossa (Kok., s. I-6351; jäljempänä asiassa Kadi annettu tuomio), että toimielimillä ei ole EY 60 ja EY 301 artiklan nojalla toimivaltaa jäädyttää sellaisten henkilöiden varoja, joilla ei ole mitään yhteyttä kolmatta maata johtavaan hallintoon. Rajoittavien toimenpiteiden määrääminen koskemaan henkilöjä kolmannessa maassa on kantajan mukaan sallittua ainoastaan silloin, kun nämä henkilöt ovat kyseisen maan johtajia, näitä johtajia lähellä tai heidän määräysvallassaan. Ei myöskään riitä, että kyseessä olevilla rajoittavilla toimenpiteillä tarkoitetaan henkilöitä ja yhteisöjä, joiden olinpaikka on kolmannessa maassa tai jotka liitetään siihen muusta syystä.
48 Kantaja väittää, että se, että hän on sellaisen henkilön poika, jonka neuvosto katsoo hyötyneen Myanmarin sotilashallinnosta, ei tarkoita sitä, että hänellä olisi edellytetyn kaltainen yhteys kyseiseen hallintoon. Myöskään se, että hän oli kaksi vuotta osakkaana kahdessa isänsä Singaporessa sijaitsevista yhtiöistä, ei osoita hänen hyötyneen mistään eduista, jotka hänen isänsä yhtiöiden väitetään saaneen Myanmarin sotilashallinnolta. Kantaja ja hänen isänsä eivät ole hyötyneet kyseisestä hallinnosta.
49 Kantaja kiistää myös EY 60 ja EY 301 artiklan nojalla määrättyjen rajoittavien toimenpiteiden kiireellisyyden ja tarpeellisuuden. Hän väittää, että kyseisissä määräyksissä tarkoitettuina ”tarpeellisina kiireellisinä toimenpiteinä” ei ole mahdollista pitää rajoittavia toimenpiteitä, joita sovelletaan henkilöön pelkästään sillä perusteella, että hän on voinut hyötyä suoraan tai välillisesti eduista, joita hänen isänsä yhtiöiden oletetaan saaneen. Kantajan mukaan taloudellisten seuraamusten määrääminen edellyttää, että ne ovat tarpeen paitsi maan yleisen tilanteen kannalta myös henkilön, jota kyseessä olevat rajoittavat toimenpiteet koskevat, erityistilanteen tutkinnan perusteella (asia T-362/04, Minin v. komissio, tuomio 31.1.2007, Kok., s. II-2003, 72–74 kohta).
50 Kantaja katsoo lopuksi, että EY 60 ja EY 301 artiklaa ei pidä tulkita laajasti, koska muutoin kyseenalaistetaan unionisopimuksen ensimmäisen ja toisen pilarin välinen ero ja rikotaan oikeussääntöä, jonka mukaan ylikansallisten instituutioiden oikeutta määrätä seuraamuksia henkilöille on tulkittava suppeasti.
51 Neuvosto, jota komissio sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta tukevat, kiistää kantajan argumentaation.
Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
52 Kantaja kiistää ensimmäisessä kanneperusteessa, että EY 60 ja EY 301 artikla olisivat riittävä oikeusperusta riidanalaisen asetuksen antamiselle. Hän väittää pääasiallisesti, että näitä määräyksiä on tulkittava suppeasti, joten niitä ei voida käyttää sellaisten rajoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen, joita sovelletaan henkilöihin, joilla ei ole yhteyttä Myanmarin sotilashallintoon. Kantajan mukaan edellytetyn kaltainen yhteys kyseiseen hallintoon ei voi EY 60 ja EY 301 artiklan mukaisesti perustua pelkästään siihen, että hän on isänsä poika. Hänen varojensa jäädyttäminen ei myöskään ole näissä artikloissa tarkoitettu ”tarpeellinen kiireellinen toimenpide”.
53 On palautettava mieleen, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan toimielimen on perustettava toimen oikeudellisen perustan valinta objektiivisiin seikkoihin, jotka voivat olla tuomioistuimen suorittaman valvonnan kohteena ja joihin kuuluvat erityisesti toimen tarkoitus ja sisältö (ks. asia C-440/05, komissio v. neuvosto, tuomio 23.10.2007, Kok., s. I-9097, 61 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
54 On myös huomattava, että EY 60 artiklan 1 kohdan mukaan neuvosto voi suhteessa niihin kolmansiin maihin, joita asia koskee, EY 301 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen toteuttaa tarpeelliset kiireelliset pääomien liikkuvuutta ja maksuja koskevat toimenpiteet. EY 301 artiklassa määrätään nimenomaisesti mahdollisuudesta toteuttaa yhteisön toimi, jonka tarkoituksena on kokonaan tai osittain keskeyttää taloudelliset suhteet yhden tai useamman kolmannen maan kanssa taikka vähentää niitä.
55 Kuten EY 60 ja EY 301 artiklan sanamuodosta ilmenee, näiden määräysten nojalla päätetyt tarpeelliset kiireelliset toimenpiteet on siis kohdistettava kolmanteen maahan.
56 On siis tutkittava ensinnäkin, onko toimenpide, jolla jäädytetään kantajan varat ja taloudelliset resurssit riidanalaisen asetuksen nojalla, toimenpide, joka on kohdistettu kolmanteen maahan.
57 Ensiksi on todettava, että riidanalaisen asetuksen tarkoituksena on uusia Myanmarin liittoon kohdistetut rajoittavat toimenpiteet ja lujittaa niitä. Riidanalaisen asetuksen johdanto-osan kuudennesta perustelukappaleesta nimittäin ilmenee, että yli kymmenen vuoden ajan ennen riidanalaisen asetuksen antamista neuvosto ja kansainvälisen yhteisön jäsenet olivat toistuvasti tuominneet Myanmarin sotilashallinnon toimet, erityisesti perusoikeuksien rajoitukset, ja että kun otettiin huomioon, että kyseinen sotilashallinto oli pitkään ja toistuvasti syyllistynyt vakaviin perusoikeuksien loukkauksiin, neuvoston toteuttamien rajoittavien toimenpiteiden tavoitteena oli edistää ihmisen perusoikeuksien kunnioittamista ja suojella näin julkista moraalia.
58 Riidanalainen asetus siis yleisesti tarkasteltuna selvästi kohdistuu kolmanteen maahan, nimittäin Myanmarin liittoon.
59 Tästä on todettava, että nyt käsiteltävänä oleva asia on erotettava edellä 47 kohdassa mainitusta asiasta Kadi. Ne rajoittavat toimenpiteet nimittäin, joista säädetään viimeksi mainitun asian kohteena olleessa asetuksessa – eli tiettyihin Osama bin Ladenia, al-Qaida-verkostoa ja Talebania lähellä oleviin henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvista erityisistä rajoittavista toimenpiteistä sekä Afganistaniin suuntautuvan tiettyjen tavaroiden ja palvelujen viennin kieltämisestä, Afganistanin Talebania koskevien lentokiellon ja varojen sekä muiden taloudellisten resurssien jäädyttämisen laajentamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 467/2001 kumoamisesta 27.5.2002 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 881/2002 (EUVL L 139, s. 9) – ja jotka kohdistetaan suoraan Osama bin Ladeniin, al-Qaida-verkostoon ja niiden lähipiiriin kuuluviin henkilöihin ja joilla siis ei ole mitään yhteyttä kolmatta maata johtavaan hallintoon, eivät sellaisinaan kuulu EY 60 ja EY 301 artiklan soveltamisalaan (edellä 47 kohdassa mainittu asia Kadi, tuomion 167 kohta).
60 Toiseksi on huomattava, että jotta EY 60 ja EY 301 artiklassa määrätyt edellytykset täyttyisivät, kantajaa konkreettisesti koskevien rajoittavien toimenpiteiden, eli hänen varojensa ja taloudellisten resurssiensa jäädyttämisen, on oltava rajoittavia toimenpiteitä, jotka on kohdistettu kolmanteen maahan.
61 Tästä on palautettava mieleen, että oikeuskäytännön mukaan EY 60 ja EY 301 artiklassa tarkoitettu kolmannen maan käsite voi kattaa tällaisen maan johtajat sekä tällaisten johtajien lähipiiriin kuuluvat tai heidän suoraan tai välillisesti valvomansa henkilöt ja yhteisöt (edellä 47 kohdassa mainittu asia Kadi, tuomion 166 kohta). Kolmannen maan johtajien lähipiiriin kuuluminen edellyttää, että kyseessä olevan henkilön ja kyseessä olevan hallinnon välillä on riittävä yhteys.
62 Kantaja on riidanalaisen asetuksen liitteessä VI, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 353/2009, olevassa luettelossa, joka sisältää Myanmarin hallituksen jäsenten ja heidän lähellään olevien henkilöiden, yhteisöjen ja elinten nimet. On myös riidatonta, että kantaja ei ole Myanmarin hallituksen jäsen. Neuvosto on siis sisällyttänyt hänet kyseiseen luetteloon henkilönä, joka on lähellä mainittua hallitusta.
63 Tästä seuraa, että on tutkittava edellä 61 kohdassa mainitun oikeuskäytännön kannalta, onko kantajan ja Myanmarin johtajien välillä riittävä yhteys.
64 Tässä asiassa on niin, että kantajan nimi sisältyy riidanalaisen asetuksen liitteessä VI, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 353/2009, olevaan J osastoon, joka koskee henkilöitä, jotka hyötyvät Myanmarin hallituksen talouspolitiikasta, ja muita henkilöitä, jotka ovat tämän maan hallintoa lähellä. Hänet esitetään Tay Zan, jonka nimi myös sisältyy kyseiseen osastoon ja jonka todetaan olevan Htoo Trading Co. ja Htoo Construction Co. -nimisten yritysten toimitusjohtaja, poikana.
65 On huomattava, että neuvosto ei oleta riidanalaisen asetuksen perusteluissa, että kantajalla on suora yhteys Myanmarin hallitukseen. Se toteaa, että kantaja on tätä hallintoa lähellä, koska hän ja kyseinen hallinto ovat välillisessä yhteydessä keskenään. Riidanalaisesta asetuksesta ilmenee, että tämä yhteys kantajan ja kyseessä olevan hallinnon välillä johtuu siitä, että hänen isänsä on Htoo Trading Co. ja Htoo Construction Co. -yritysten toimitusjohtaja, mistä kantajan oletetaan hyötyvän.
66 On myös todettava, että neuvosto on katsonut perustellusti, että Myanmarin sotilashallinnon merkittävät yritysjohtajat, kuten kantajan isä, joka on Htoo Trading Co. ja Htoo Construction Co. -yritysten toimitusjohtaja, voidaan luokitella mainitun hallinnon lähellä oleviksi henkilöiksi. Kyseisten yritysten liiketoiminta nimittäin ei voi menestyä Myanmarissa ilman kyseiseltä hallinnolta saatavia etuja. Näiden yritysten johtajat hyötyvät asemansa perusteella kyseisen maan talouspolitiikasta. Näiden yritysten johtajien ja sotilashallinnon välillä on siis läheinen yhteys.
67 Näiden johtajien perheenjäsenten osalta voidaan olettaa, että he hyötyvät näillä johtajilla olevasta asemasta, joten mikään ei ole esteenä päätelmälle, jonka mukaan hekin hyötyvät hallituksen talouspolitiikasta.
68 Olettama, jonka mukaan kolmannen maan merkittävien yritysjohtajien perheenjäsenetkin hyötyvät tämän maan hallituksen talouspolitiikasta, voidaan kuitenkin kumota, jos kantaja kykenee osoittamaan, että hänellä ei ole läheistä yhteyttä johtajaan, joka kuuluu hänen perheeseensä.
69 Tästä on huomattava, että kantaja ei ole osoittanut, että hän olisi etääntynyt isästään siten, että hän ei enää voi hyötyä Myanmarin hallituksen talouspolitiikasta sen aseman avulla, joka hänen isällään on merkittävänä yritysjohtajana. Istunnossa kantaja tosin väitti, että hän on asunut äitinsä kanssa Singaporessa 13:nnesta ikävuodesta lähtien, että hän ei ole koskaan työskennellyt isälleen ja että hänellä ei ole ollut osakkuutta Myanmarissa sijaitsevissa yhtiöissä. Hän ei kuitenkaan ole täsmentänyt niiden varojen alkuperää, joiden avulla hän on voinut olla osakkaana kahdessa isänsä yhtiössä, jotka perustettiin Singaporessa vuosina 2005 ja 2007.
70 Lisäksi yhteisön toimessa voi EY 301 artiklan nojalla olla kyse jopa siitä, että taloudelliset suhteet kolmannen maan kanssa keskeytetään kokonaan. Neuvosto voisi silloin toteuttaa tarpeelliset kiireelliset pääomien liikkuvuutta ja maksuja koskevat toimenpiteet pannakseen tällaisen toimen täytäntöön EY 60 artiklan mukaisesti. Kolmanteen maahan kohdistettu yleinen kauppasulku koskisi kaikkia henkilöitä Myanmarissa eikä pelkästään niitä, jotka hyötyvät Myanmarin sotilashallinnon talouspolitiikasta sen henkilökohtaisen asemansa ansiosta, joka heillä on kyseisessä maassa. Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa on sitäkin suuremmalla syyllä katsottava, että kohdennettuihin ja valikoiviin seuraamuksiin perustuvat rajoittavat toimenpiteet, jotka koskevat sellaisia tiettyjä henkilöryhmiä, joiden neuvosto on katsonut olevan lähellä kyseessä olevaa hallintoa ja joiden joukossa ovat kyseessä olevan kolmannen maan merkittävien yritysjohtajien perheenjäsenet, kuuluvat EY 60 ja EY 301 artiklan soveltamisalaan.
71 Tällainen tulkinta sopii myös yhteen yleisiin kauppasulkuihin luonnostaan kuuluvien humanitaaristen syiden kanssa. Kyseessä olevaa hallintoa lähellä olevia henkilöitä koskevien, kohdennettujen seuraamusten määrääminen yleisen kauppasulun asemesta voi nimittäin vähentää kyseessä olevan maan siviiliväestölle aiheutuvia kärsimyksiä.
72 Lisäksi on todettava, että perheenjäsenten sisällyttäminen niihin henkilöryhmiin, joita Myanmarin liittoon kohdistetut rajoittavat toimenpiteet koskevat, on perusteltua tehokkuussyistä. EY 60 ja EY 301 artikla, siltä osin kuin niissä määrätään yhteisön toimivallasta luonteeltaan taloudellisten rajoittavien toimenpiteiden määräämisessä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteydessä päätettyjen toimien toteuttamiseksi, ovat nimittäin ilmaisu implisiittisestä ja taustalla olevasta tavoitteesta eli siitä, että mahdollistetaan tällaisten toimenpiteiden toteuttaminen yhteisön välineen tehokkaan käytön avulla (edellä 47 kohdassa mainittu asia Kadi, tuomion 226 kohta). Merkittävien yritysjohtajien perheenjäsenten sisällyttämisellä vältetään se, että kyseessä olevia rajoittavia toimenpiteitä kierretään siirtämällä kyseisten johtajien varoja heidän perheenjäsenilleen.
73 Tässä asiassa on katsottava edellä esitetyn perusteella, että kantajan ja Myanmarin sotilashallinnon välillä on EY 60 ja EY 301 artiklassa tarkoitettu riittävä yhteys. Rajoittavat toimenpiteet, jotka koskevat konkreettisesti kantajaa, voidaan siis katsoa kohdistetun kolmanteen maahan.
74 Toiseksi on tarkasteltava kantajan argumenttia, jonka mukaan hänen varojensa ja taloudellisten resurssiensa jäädyttäminen ei ole EY 60 ja EY 301 artiklassa tarkoitettu ”tarpeellinen kiireellinen toimenpide”. Tämän osalta hän viittaa edellä 49 kohdassa mainitussa asiassa Minin vastaan komissio annettuun tuomioon (72–74 kohta), jossa käsitellään rajoittavia toimenpiteitä, jotka kohdistettiin Liberiaan ja jotka koskivat konkreettisesti Charles Tayloria ja hänen lähellään olleita henkilöitä. Kantajan mukaan taloudellisten seuraamusten määrääminen edellyttää, että ne ovat tarpeen paitsi maan yleisen tilanteen kannalta myös henkilön, jota kyseessä olevat rajoittavat toimenpiteet koskevat, erityistilanteen tutkinnan perusteella.
75 Edellä 49 kohdassa mainitussa asiassa Minin vastaan komissio antamassaan tuomiossa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei kuitenkaan lausunut EY 60 ja EY 301 artiklassa tarkoitettujen tarpeellisten kiireellisten toimenpiteiden käsitteestä. Se tarkisti vain, oliko määrätyillä seuraamuksilla riittävä yhteys kyseessä olleen maan alueeseen tai tätä maata johtaneeseen hallintoon, tutkimalla, oliko näiden seuraamusten – jotka koskivat Charles Tayloria lähellä ollutta henkilöä, vaikka ensin mainittu oli jo syrjäytetty Liberian presidentin virasta mainitussa asiassa kyseessä ollutta asetusta annettaessa – tarkoituksena todella kokonaan tai osittain keskeyttää taloudelliset suhteet kolmannen maan kanssa taikka vähentää niitä.
76 Rajoittavien toimenpiteiden tarpeellisuudesta ja kiireellisyydestä on joka tapauksessa todettava, että neuvosto antoi riidanalaisen asetuksen pannakseen täytäntöön yhteisen kannan 2007/750 ja yhteisen kannan 2006/318.
77 Oikeuskäytännössä on katsottu lisäksi, että EY 60 ja EY 301 artiklaan perustuvia taloudellisia toimenpiteitä sisältävien yhteisön toimien ja ulkosuhteita, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka mukaan lukien, koskevien unionisopimuksen tavoitteiden välille on luotu yhteys (edellä 47 kohdassa mainittu asia Kadi, tuomion 197 kohta). EY 60 ja EY 301 artikla nimittäin ovat määräyksiä, joiden mukaan on nimenomaisesti mahdollista, että yhteisön toimi osoittautuu tarpeelliseksi, jotta voidaan toteuttaa yksi niistä tavoitteista, jotka unionille erityisesti osoitetaan EU 2 artiklassa, eli yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka.
78 Myanmarin liittoon kohdistettujen rajoittavien toimenpiteiden, jotka koskevat konkreettisesti kantajaa, tarpeellisuuden osalta on siis tutkittava, ylittävätkö riidanalaisella asetuksella säädetyt rajoittavat toimenpiteet yhteisen kannan 2006/318 ja yhteisen kannan 2007/750 täytäntöönpanon.
79 On todettava, että Myanmarin liittoon kohdistetut rajoittavat toimenpiteet, jotka koskevat konkreettisesti kantajaa, kuuluvat kyseisten yhteisten kantojen täytäntöönpanoon.
80 Riidanalaisen asetuksen 11 artiklalla nimittäin pannaan täytäntöön yhteisen kannan 2006/318, sellaisena kuin se on muutettuna yhteisellä kannalla 2007/750, 5 artikla varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttämisen osalta. Kantajan nimi on riidanalaisen asetuksen liitteessä VI, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 353/2009, ja riidanalaisen asetuksen 11 artiklassa viitataan kyseiseen liitteeseen (ks. edellä 12, 14 ja 15 kohta). Tämä viittaus vastaa yhteisen kannan 2006/318, sellaisena kuin se on muutettuna yhteisellä kannalla 2009/351, liitettä II ja yhteisen kannan 2006/318, sellaisena kuin se on muutettuna yhteisellä kannalla 2007/750, 5 artiklaa (ks. edellä 6 ja 7 kohta).
81 Kantaja ei esitä Myanmarin liittoon kohdistettujen rajoittavien toimenpiteiden, jotka koskevat konkreettisesti kantajaa, kiireellisyyden osalta mitään seikkaa, jolla kiireellisyys voitaisiin kyseenalaistaa.
82 Kaiken edellä esitetyn perusteella on siis katsottava, että Myanmarin liittoon kohdistettuja rajoittavia toimenpiteitä, jotka koskevat konkreettisesti kantajaa, voidaan pitää EY 60 ja EY 301 artiklassa tarkoitettuina tarpeellisina kiireellisinä toimenpiteinä.
83 Tämä kanneperuste on siis hylättävä.
Kanneperuste, jonka mukaan perusteluvelvollisuutta ei ole noudatettu
Asianosaisten ja väliintulijoiden lausumat
84 Kantaja väittää, että kun kyse on varojen jäädyttämistä koskevasta toimenpiteestä, neuvosto on velvollinen viittaamaan alkuperäisessä päätöksessään kuhunkin tietoon ja kuhunkin asiakirjaan, mukaan lukien uudet asiakirjat, joiden perusteella päätös on tehty, tosiseikkoihin ja oikeudellisiin seikkoihin, joihin sen päätös perustuu, sekä todellisiin ja erityisiin perusteluihin, joilla neuvosto katsoo, että kyseistä toimenpidettä on sovellettava kyseessä olevaan osapuoleen.
85 Kantajan mukaan neuvoston on lisäksi sisällytettävä varojen jäädyttämisen voimassa pitämisestä tekemiinsä myöhempiin päätöksiin seikat, jotka oikeuttavat tämän jäädyttämisen kyseessä olevan henkilön osalta, ja erityiset perustelut, joilla se katsoo uudelleentarkastelun jälkeen, että varojen jäädyttäminen pysyy perusteltuna kyseisen henkilön osalta.
86 Kantaja toteaa lisäksi, että mikäli kyseessä olevalla osapuolella ei ole ollut mahdollisuutta tulla kuulluksi ennen varojen jäädyttämistä koskevan alkuperäisen päätöksen tekemistä, perusteluvelvollisuuden noudattaminen on tärkeää varsinkin, koska se on ainoa tae, jonka avulla kyseessä oleva henkilö voi vedota tehokkaasti oikeussuojakeinoihin, jotka hänen käytettäväkseen on saatettu päätöksen lainmukaisuuden riitauttamiseksi.
87 Kantaja toteaa lopuksi, että perustelut on ilmoitettava asianomaiselle samaan aikaan kuin hänelle vastainen toimi eikä perustelujen puuttumista voida korjata sillä, että asianomainen saa toimen perustelut tietoonsa tuomioistuimissa käytävän oikeudenkäyntimenettelyn aikana, koska kantajalla on käytössään vain vastauskirjelmä perusteidensa esittämiseen kyseisiä perusteluja vastaan, mikä on vastoin oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja periaatetta, joka koskee asianosaisten yhdenvertaisuutta unionin tuomioistuimissa.
88 Kantajan mukaan tässä asiassa on niin, että neuvosto ei ole riidanalaisessa asetuksessa perustellut sitä, miksi hänen nimensä on kirjattu kyseisen asetuksen liitteeseen VI, eikä sitä, miksi hänen katsotaan olevan joko Myanmarin hallituksen jäsen tai sen lähellä oleva henkilö. Kantajan mukaan tunnistamistiedoista ”Tay Zan poika” ei ole mitään apua. Ne osoittavat vain, että kantaja tunnistetaan sillä, että hänellä on Tay Za -niminen isä. Kantajan mukaan neuvosto ei ole myöskään täsmentänyt, minkälaista hyötyä hän tai hänen isänsä olisi saanut kyseisen hallituksen talouspolitiikasta.
89 Kantaja katsoo, että kun asiayhteys otetaan huomioon, hänelle olisi pitänyt ilmoittaa erityisen selkeitä ja pakottavia perusteluja, sillä kyseessä oleva toimenpide oli luonteeltaan erittäin ankara ja sillä loukattiin vakavasti hänen perusoikeuksiaan. Minkään perusteella ei myöskään voitu katsoa, että kantaja olisi tehnyt virheen tai toiminut virheellisesti, eikä kyseessä olevaa toimenpidettä voida mitenkään oikeuttaa kansalliseen turvallisuuteen tai terrorismiin liittyvistä syistä. Kantaja väittää lisäksi, että hänellä ei ollut mahdollisuutta tulla kuulluksi ennen kuin neuvosto toteutti kyseisen toimenpiteen, joten neuvoston perustelujen ilmoittaminen olisi ollut ainoa keino, jolla hän olisi voinut käyttää oikeuksiaan muutoksenhakuun.
90 Kantaja väittää, että kun Myanmarin liittoon kohdistetut rajoittavat toimenpiteet koskivat häntä ensimmäisen kerran, hänelle ei esitetty mitään perusteluja. Myöskään myöhempien toimenpiteiden osalta hänelle ei ilmoitettu perusteluja sille, miksi neuvoston mukaan oli edelleen oikeutettua pysyttää kantajan nimi riidanalaisen asetuksen liitteessä VI tarkoitettujen henkilöiden luettelossa.
91 Kantaja huomauttaa siitä, että hän oli tietämätön koko menettelystä, jonka päätteeksi kantajan nimi kirjattiin riidanalaisen asetuksen liitteessä VI tarkoitettujen henkilöiden luetteloon, ja tosiseikoista, joihin tämä menettely perustui.
92 Neuvosto, jota komissio sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta tukevat, kiistää kantajan argumentaation.
Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
93 On palautettava mieleen, että perusteluvelvollisuus on olennainen menettelymääräys, joka on erotettava perustelujen aineellisesta paikkansapitävyydestä, koska viimeksi mainittu koskee riidanalaisen toimen aineellista lainmukaisuutta, ja jonka osalta on täytettävä oikeuskäytännössä asetetut vaatimukset.
94 Henkilölle vastainen toimi on EY 253 artiklassa määrätyn velvollisuuden nojalla perusteltava sen vuoksi, että asianomainen saisi riittävät tiedot arvioidakseen, onko toimi asianmukainen vai onko siinä mahdollisesti sellainen virhe, jonka perusteella sen pätevyys voidaan riitauttaa tuomioistuimissa, ja sen vuoksi, että tuomioistuimet voivat tutkia toimen laillisuuden. Perustelut on näin ollen lähtökohtaisesti ilmoitettava asianomaiselle samaan aikaan kuin hänelle vastainen toimi. Perustelujen puuttumista ei voida korjata sillä, että asianomainen saa toimen perustelut tietoonsa tuomioistuimissa käytävän oikeudenkäyntimenettelyn aikana. Koska asianomaisella ei ole oikeutta tulla kuulluksi ennen varojen jäädyttämistä koskevan alkuperäisen toimenpiteen tekemistä, on todettava lisäksi, että perusteluvelvollisuuden noudattaminen on tärkeää varsinkin, koska se on asianomaisen ainoa tae siitä, että hän voi ainakin kyseisen toimenpiteen tekemisen jälkeen käyttää tehokkaasti käytettävissään olevia oikeussuojakeinoja riitauttaakseen mainitun toimenpiteen laillisuuden (ks. asia T-228/02, Organisation des Modjahedines du peuple d’Iran v. neuvosto, tuomio 12.12.2006, Kok., s. II-4665; jäljempänä asiassa OMPI annettu tuomio, 138–140 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
95 Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan EY 253 artiklan mukainen perusteluvelvollisuus määräytyy kyseisen toimen luonteen ja sen asiayhteyden mukaan, jossa se on tehty. Perusteluista on selkeästi ja yksiselitteisesti ilmettävä toimen tehneen toimielimen päättely siten, että niille, joita toimenpide koskee, selviävät sen syyt ja toimivaltainen tuomioistuin voi tutkia toimenpiteen laillisuuden. Perusteluvelvollisuuden täyttymistä on arvioitava asiaan liittyvien olosuhteiden perusteella, joita ovat muun muassa toimen sisältö, esitettyjen perustelujen luonne ja se intressi, joka niillä, joille toimi on osoitettu tai joita se koskee suoraan ja erikseen, voi olla saada selvennystä tilanteeseen. Perusteluissa ei tarvitse esittää kaikkia asiaan liittyviä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja, koska tutkittaessa sitä, täyttävätkö toimen perustelut EY 253 artiklassa määrätyt vaatimukset, on otettava huomioon niiden sanamuodon lisäksi myös niiden asiayhteys ja kaikki asiaa koskevat oikeussäännöt. Erityisesti on todettava, että henkilölle vastainen toimi on silloin riittävästi perusteltu, kun se on toteutettu asianomaisen tuntemassa asiayhteydessä, jonka perusteella asianomainen voi ymmärtää häntä koskevan toimenpiteen merkityksen (ks. edellä 94 kohdassa mainittu asia OMPI, tuomion 141 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
96 Tässä oikeuskäytännössä katsotaan, että elleivät pakottavat näkökohdat, jotka liittyvät yhteisön tai sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen tai niiden kansainvälisten suhteiden hoitoon, ole esteenä, neuvosto on velvollinen ilmoittamaan ne tosiasialliset ja oikeudelliset seikat, joihin toimenpiteen laillisuus perustuu, sekä ne toteamukset, joiden vuoksi se on tehnyt toimenpiteensä. Tällaisen toimenpiteen perusteluissa on näin ollen ilmoitettava sellaiset erityiset ja konkreettiset syyt, joiden perusteella neuvosto katsoo, että asiaa koskevaa säännöstöä voidaan soveltaa asianomaiseen (ks. edellä 94 kohdassa mainittu asia OMPI, tuomion 143 ja 148 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
97 Tässä asiassa on kyse siitä, että antamalla riidanalaisen asetuksen neuvosto on uusinut Myanmarin liittoon kohdistetut rajoittavat toimenpiteet ja lujittanut niitä. Asetuksen 11 artiklan 1 kohdan nojalla jäädytetään kaikki sen liitteessä VI luetelluille Myanmarin hallituksen jäsenille ja heitä lähellä oleville luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille, yhteisöille ja elimille kuuluvat tai näiden omistuksessa, hallussa tai määräysvallassa olevat varat ja taloudelliset resurssit. Lisäksi asetuksen 11 artiklan 2 kohdassa säädetään, että mitään varoja tai taloudellisia resursseja ei saa suoraan tai välillisesti asettaa liitteessä VI lueteltujen luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen ja elinten saataville tai hyödynnettäviksi.
98 Edellä esitetyn perusteella on todettava, että noudattaakseen perusteluvelvollisuutta neuvosto oli siis velvollinen esittämään syyt, joiden perusteella se katsoo, että Myanmarin liittoon kohdistetut rajoittavat toimenpiteet yleensä ja kantajaa konkreettisesti koskevat rajoittavat toimenpiteet erityisesti ovat tai ovat edelleen oikeutettuja.
99 Ensinnäkin Myanmarin liittoon kohdistettujen rajoittavien toimenpiteiden osalta neuvosto on esittänyt riidanalaisen asetuksen johdanto-osan ensimmäisessä perustelukappaleessa yleisesti huolensa siitä, että Myanmarin demokratiakehityksessä ei ole tapahtunut edistystä ja maassa loukataan jatkuvasti ihmisoikeuksia, kun maan poliittinen tilanne otetaan huomioon, ja kyseiset seikat ovat jatkuneet sen jälkeen, kun neuvosto ensimmäisen kerran kohdisti rajoittavia toimenpiteitä kyseiseen maahan.
100 Riidanalaisen asetuksen johdanto-osan toisessa perustelukappaleessa neuvosto muistuttaa siitä, että mainitusta syystä yhteisessä kannassa 2006/318 määrätään, että rajoittavat toimenpiteet, jotka kohdistuvat Myanmarin sotilashallintoon sekä tahoihin, jotka hyötyvät eniten sen harjoittamasta huonosta hallinnosta tai jotka aktiivisesti vaikeuttavat kansalliseen sovintoon, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja demokratiaan tähtäävää prosessia, pidetään voimassa. Se lisää, että mainitussa yhteisessä kannassa määrättyihin rajoittaviin toimenpiteisiin kuuluu Myanmarin hallituksen jäsenten ja heitä lähellä olevien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elinten varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttäminen.
101 Riidanalaisen asetuksen johdanto-osan kuudennessa perustelukappaleessa neuvosto toteaa, että yli vuosikymmenen ajan neuvosto on toistuvasti tuominnut Myanmarin sotilashallinnon toimet. Se lisää, että riidanalaisessa asetuksessa säädetyt rajoittavat toimenpiteet ovat avainasemassa edistettäessä ihmisen perusoikeuksien kunnioittamista ja suojelevat näin julkista moraalia.
102 On siis katsottava, että neuvosto on esittänyt syyt, joiden perusteella se on kohdistanut Myanmarin liittoon rajoittavia toimenpiteitä ja pitänyt ne voimassa, ja että se on tältä osin perustellut riidanalaisen asetuksen riittävästi.
103 Toiseksi kantajaa konkreettisesti koskevista rajoittavista toimenpiteistä on todettava, että asiayhteys, johon nämä toimenpiteet kuuluvat, oli kantajan tiedossa. Riidanalaisella asetuksella nimittäin pannaan täytäntöön yhteinen kanta 2006/318, sellaisena kuin se on muutettuna yhteisellä kannalla 2007/750. Yhteisen kannan 2006/318 johdanto-osan kolmannesta ja neljännestä perustelukappaleesta ilmenee selvästi neuvoston päättely, jonka mukaan on toteutettava ja pidettävä voimassa rajoittavia toimenpiteitä, jotka konkreettisesti koskevat Myanmarin hallituksen politiikasta hyötyviä henkilöitä ja heidän perheitään, kun maan poliittinen tilanne otetaan huomioon.
104 Tästä on myös palautettava mieleen, että rajoittavat toimenpiteet koskivat kantajaa ensimmäisen kerran silloin, kun tällaisia toimenpiteitä kohdistettiin Myanmarin liittoon asetuksella N:o 2297/2003, joka tuli voimaan joulukuussa 2003. Tästä päivästä lähtien kantaja on jatkuvasti ollut kyseessä olevien rajoittavien toimenpiteiden kohteena. Neuvoston päättely, jonka mukaan kyseessä olevien rajoittavien toimenpiteiden soveltamisalaa on laajennettava koskemaan Myanmarin liittoa johtavan hallinnon politiikasta hyötyviä henkilöitä ja heidän perheitään, esitettiin jo yhteisen kannan 2003/297/YUTP, joka pantiin täytäntöön kyseisellä asetuksella, johdanto-osan kolmannessa perustelukappaleessa.
105 Riidanalaisen asetuksen ainoana tarkoituksena siis oli pitää voimassa kyseiset rajoittavat toimenpiteet, jotka koskevat konkreettisesti kantajaa. Koska tosiseikat ja oikeudelliset seikat, joiden perusteella kantajan nimi oli kirjattu niiden henkilöiden, jotka hyötyvät Myanmarin hallituksen talouspolitiikasta, ja muiden tätä hallitusta lähellä olevien henkilöiden nimien joukkoon, eivät olleet olennaisesti muuttuneet, neuvosto ei ollut velvollinen mainitsemaan nimenomaisesti syitä siihen, miksi tietyt Myanmarin liittoon kohdistetut rajoittavat toimenpiteet koskevat konkreettisesti kantajaa.
106 Joka tapauksessa on huomattava, että kantaja ei ollut tietämätön syistä, joiden perusteella tällaiset rajoittavat toimenpiteet koskevat häntä suoraan, koska hän toteaa kannekirjelmän 37 kohdassa, että sellainen riski voi olla olemassa, että hänen isänsä kiertää varojen jäädyttämistä mahdollisella varojen siirrolla muille perheensä jäsenille.
107 Siitä kantajan argumentista, jonka mukaan neuvosto ei ole täsmentänyt, minkälaista hyötyä kantaja tai hänen isänsä on saanut Myanmarin hallituksen talouspolitiikasta, on todettava, että kantajan isän Tay Zan nimi on kirjattu riidanalaisen asetuksen liitteessä VI, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 353/2009, olevaan luetteloon Htoo Trading Co. ja Htoo Construction Co. -yritysten toimitusjohtajana. Neuvosto on siis riidanalaisessa asetuksessa osoittanut yhteyden, joka on kantajan isän ja tällä olevan toimitusjohtajan aseman välillä. Tämän yhteyden osalta neuvosto on täsmentänyt oikeudellisesti riittävällä tavalla, minkälaista hyötyä kantajan isä on saanut kyseisen hallituksen talouspolitiikasta. Tämä hyöty nimittäin johtuu hänen asemastaan toimitusjohtajana.
108 Tästä seuraa, että neuvosto on esittänyt syyt siihen, miksi tietyt Myanmarin liittoon kohdistetut rajoittavat toimenpiteet koskevat konkreettisesti kantajaa, ja se on tältä osin perustellut riidanalaisen asetuksen riittävästi.
109 Kantajan argumentista, jonka mukaan hän oli tietämätön menettelystä, jonka päätteeksi hänen nimensä kirjattiin riidanalaisen asetuksen liitteessä VI tarkoitettujen henkilöiden luetteloon, on todettava, että tästä asetuksesta ilmenee, että neuvosto on toiminut EY 301 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti.
110 Kaiken edellä esitetyn perusteella on näin ollen katsottava, että neuvosto ei ole loukannut perusteluvelvollisuutta, sellaisena kuin siitä määrätään EY 253 artiklassa.
111 Tämä kanneperuste on siis hylättävä.
Kanneperusteet, joiden mukaan tiettyjä perusoikeuksia ja suhteellisuusperiaatetta on loukattu
112 Kantajan mukaan on loukattu omaisuudensuojaa, suhteellisuusperiaatetta, oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan.
113 Unionin yleinen tuomioistuin katsoo tarkoituksenmukaiseksi tutkia kanneperusteet, joiden mukaan menettelyllisiä oikeuksia on loukattu, ennen kuin se tutkii kanneperusteet, joiden mukaan omaisuudensuojaa ja suhteellisuusperiaatetta on loukattu.
Kanneperuste, jonka mukaan oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin on loukattu
– Asianosaisten ja väliintulijoiden lausumat
114 Kantajan mukaan puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen missä tahansa menettelyssä, jota käydään tiettyä henkilöä vastaan ja joka voi päättyä tälle vastaiseen päätökseen, on perustavanlaatuinen oikeusperiaate, jota on noudatettava, vaikka tästä menettelystä ei olisi annettu mitään määräyksiä. Kantajan mukaan tämä periaate edellyttää, että henkilöille, joille päätös on osoitettu ja joiden etuihin se merkittävästi vaikuttaa, annetaan tilaisuus ilmaista tehokkaasti kantansa.
115 Kantajan mukaan henkilölle, jota koskee seuraamus, on ilmoitettava näytöstä, johon häntä vastaan vedotaan ehdotetun seuraamuksen oikeuttamiseksi, joko samaan aikaan kuin alun perin päätetään varojen jäädyttämisestä tai mahdollisimman nopeasti sen jälkeen, kun tällainen päätös on tehty. Kantaja väittää lisäksi, että tällaiselle henkilölle on annettava todellinen mahdollisuus ilmaista kantansa kyseisestä näytöstä, mukaan lukien erityisesti ne tiedot, joiden perusteella varat on päätetty jäädyttää ja pitää jäädytettyinä. Kantaja lisää, että hänellä on oltava mahdollisuus vaatia alkuperäisen toimenpiteen välitöntä uudelleentarkastelua ja että ennen myöhempiä päätöksiä kantajaa on kuultava uudelleen ja hänelle on annettava näyttö tiedoksi.
116 Kantaja katsoo, että näitä periaatteita ei ole noudatettu tässä asiassa. Sama pätee yhteisessä kannassa 2006/318 määrättyyn kieltoon tulla unionin jäsenvaltion alueelle tai kulkea sen kautta.
117 Kantaja lisää vastauskirjelmässä, että mikäli on nostettu syyte, vastaajille on ilmoitettava nopeasti ja kattavasti syytteen luonteesta, syytteen perustana olevista konkreettisista tosiseikoista sekä teoista, joihin heidän väitetään syyllistyneen, jotta he voivat käyttää puolustautumisoikeuksiaan.
118 Kantajan mukaan hänen puolustautumisoikeuksiaan ei ole kunnioitettu tässä asiassa. Hän lisää, että riidanalaisessa asetuksessa ei säädetä mistään menettelystä, jossa annettaisiin tiedoksi seikat, joiden perusteella asianomaisten nimet on sisällytetty kyseessä olevaan luetteloon, eikä se sisällä mitään tosiseikkoja koskevia täsmällisiä tietoja, joilla hänen varojensa jäädyttämisestä ja tällaisen toimenpiteen voimassa pitämisestä tehty päätös voitaisiin oikeuttaa.
119 Neuvosto, jota komissio sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta tukevat, kiistää kantajan argumentaation.
– Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
120 Kantaja väittää tässä kanneperusteessa, että puolustautumisoikeuksia on loukattu ja erityisesti yhtäältä oikeutta saada tiedoksi oikeudelliset seikat ja tosiseikat, joiden perusteella rajoittavat toimenpiteet on määrätty, ja toisaalta oikeutta saada mahdollisuus lausua tehokkaasti kyseisistä seikoista.
121 Tästä on todettava, että käsiteltävä asia on erotettava edellä 94 kohdassa mainitusta asiasta OMPI. Viimeksi mainittu asia nimittäin koski rajoittavia toimenpiteitä, jotka oli kohdistettu tiettyihin henkilöihin ja yhteisöihin terrorismin torjunnan yhteydessä. Kyseiset toimet koskivat suoraan ja erikseen (edellä 94 kohdassa mainittu asia OMPI, tuomion 98 kohta) henkilöitä, jotka oli kirjattu riidanalaisten säännösten liitteinä olleisiin luetteloihin, mutta rajoittavia toimenpiteitä ei ollut kohdistettu kolmanteen maahan. Nämä henkilöt olivat siis kyseessä olleiden rajoittavien toimenpiteiden kohteena, koska heidän oletettiin itse olevan mukana terroristitoiminnassa.
122 Tässä asiassa sitä vastoin on kyse henkilöistä ja yhteisöistä, joita konkreettisesti koskevat ne rajoittavat toimenpiteet, jotka neuvosto on kohdistanut kolmanteen maahan, nimittäin Myanmarin liittoon, tämän maan poliittisen tilanteen perusteella. Nämä rajoittavat toimenpiteet kohdistuvat siis Myanmarin sotilashallintoon. Neuvosto ei ole kohdistanut tähän maahan yleistä saartoa vaan se on säätänyt kohdennetuista ja valikoivista seuraamuksista ja on riidanalaisessa asetuksessa yksilöinyt ne henkilö- ja yhteisöryhmät, joita Myanmarin liittoon kohdistetut rajoittavat toimenpiteet konkreettisesti koskevat. Neuvosto ei siis ole tässä asiassa toteuttanut kyseisiä rajoittavia toimenpiteitä kyseessä olevien henkilöiden ja yhteisöjen toiminnan perusteella vaan sen perusteella, että he kuuluvat tiettyyn yleiseen henkilö- ja yhteisöryhmään, jolla on tietty tehtävä tai asema valtiossa, joka on seuraamusten kohteena. Kantajaan sovelletaan tätä seuraamusjärjestelmää, koska hän kuuluu Myanmarissa merkittävien yritysjohtajien perheenjäsenten ryhmään.
123 Mikäli kolmanteen maahan on kohdistettu konkreettisesti jotakin henkilöä koskevia seuraamuksia, kyse ei siis ole edellä 94 kohdassa mainitussa asiassa OMPI annetussa tuomiossa (91 kohta) tarkoitetusta menettelystä, jota käydään tätä henkilöä vastaan. Prosessi, jonka päätteeksi valtioon kohdistetaan sen kansalaisten tiettyjä ryhmiä koskevia seuraamuksia, ei ole näiden henkilöryhmien osalta menettely, jossa heille voidaan yksilöinä määrätä seuraamuksia edellä 94 kohdassa mainitussa asiassa OMPI annetun tuomion samassa 91 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Asetus, joka sisältää kolmanteen maahan kohdistuvia sen kansalaisten tiettyjä ryhmiä koskevia seuraamuksia, on luonteeltaan yleisesti sovellettava lainsäädäntötoimi, vaikka kyseessä olevat henkilöt mainitaan nimeltä. On totta, että tällainen asetus on heille suoraan ja erikseen vastainen toimi, jonka he voivat riitauttaa. On kuitenkin niin, että lainsäädäntömenettelyssä, jonka päätteeksi kolmanteen maahan kohdistetaan sen kansalaisten tiettyjä ryhmiä koskevia seuraamuksia, puolustautumisoikeuksia ei sovelleta kyseessä oleviin henkilöihin. Henkilöillä ei ole oikeutta osallistua tällaisen asetuksen antamiseen, vaikka se koskeekin heitä lopulta erikseen.
124 Kyseessä olevien rajoittavien toimenpiteiden perustana olevia oikeudellisia seikkoja ja tosiseikkoja ei missään tapauksessa ollut tarpeen antaa erityisesti tiedoksi ennen riidanalaisen asetuksen antamista, kun otetaan huomioon, että tämän asetuksen tarkoituksena on pitää voimassa rajoittavat toimenpiteet, jotka jo on toteutettu. Tämän osalta on todettava, että riidanalaisella asetuksella pannaan täytäntöön yhteiset kannat 2006/318 ja 2007/750, jotka on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja joissa esitetään kaikki tosiseikat ja oikeudelliset seikat, joiden perusteella kyseessä olevat rajoittavat toimenpiteet on toteutettu ja pidetty voimassa.
125 Yhteisen kannan 2006/318 johdanto-osan kolmannesta ja neljännestä perustelukappaleesta nimittäin ilmenee selvästi neuvoston päättely, jonka mukaan on toteutettava ja pidettävä voimassa rajoittavia toimenpiteitä, jotka konkreettisesti koskevat Myanmarin hallituksen politiikasta hyötyviä henkilöitä ja heidän perheitään, kun maan poliittinen tilanne otetaan huomioon. Tämän osalta on myös palautettava mieleen, että kantajan nimi ja hänen isänsä nimi ovat yhteisen kannan 2006/318 liitteessä II, sellaisena kuin se on muutettuna yhteisellä kannalla 2009/351, ja että nämä maininnat vastaavat sisällöltään riidanalaisen asetuksen liitettä VI, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 353/2009 (ks. edellä 80 kohta). Lisäksi on huomattava, että neuvoston päättely, jonka mukaan kyseessä olevien rajoittavien toimenpiteiden soveltamisala on laajennettava koskemaan Myanmarin liittoa johtavan hallinnon politiikasta hyötyviä henkilöitä ja heidän perheitään, on ollut kantajan tiedossa siitä lähtien, kun asetuksessa N:o 2297/2003, joka tuli voimaan joulukuussa 2003, säädetyt toimenpiteet koskivat kantajaa ensimmäisen kerran (ks. edellä 24 ja 25 kohta). Neuvosto nimittäin on esittänyt tämän päättelyn yhteisen kantansa 2003/297, joka on pantu täytäntöön kyseisellä asetuksella, johdanto-osan kolmannessa perustelukappaleessa.
126 On siis todettava, että tässä asiassa merkitykselliset oikeudelliset seikat ja tosiseikat olivat kantajan tiedossa ennen kuin neuvosto antoi riidanalaisen asetuksen.
127 Siitä argumentistaan, jonka mukaan kuuleminen oli tarpeen ennen riidanalaisen asetuksen antamista, kantaja täsmensi istunnossa, että neuvoston olisi pitänyt kehottaa häntä esittämään kantansa ennen kyseisen asetuksen antamista.
128 Tästä on todettava, että mikään ei ollut esteenä sille, että kantaja voi esittää tehokkaasti kantansa neuvostolle ennen riidanalaisen asetuksen antamista.
129 Kantajan varat ja taloudelliset resurssit nimittäin jäädytettiin ensimmäisen kerran asetuksessa N:o 2297/2003, joka tuli voimaan joulukuussa 2003, säädettyjen rajoittavien toimenpiteiden nojalla. Ne on pidetty jäädytettyinä riidanalaisen asetuksen antamiseen asti; tällä asetuksella pannaan erityisesti täytäntöön yhteinen kanta 2006/318, sellaisena kuin se on muutettuna yhteisellä kannalla 2007/750, ja sen liite II, jossa mainitaan kantajan nimi.
130 Yhteisten kantojen, jotka ovat kyseessä olevien rajoittavien toimenpiteiden täytäntöönpanosta annettujen yhteisön säännösten perustana, soveltamisala rajoitettiin ajallisesti. Erityisesti on huomattava, että yhteistä kantaa 2006/318 sovellettiin sen 10 artiklan toisen kohdan nojalla 12 kuukauden ajan 30.4.2006 alkaen. Sen voimassaoloa jatkettiin säännöllisesti vain vuodeksi kerrallaan (ks. edellä 3 ja 5 kohta). Lisäksi yhteisen kannan 2006/318 9 artiklan nojalla tätä yhteistä kantaa tarkasteltiin säännöllisesti uudelleen ja se uusittiin tai sitä muutettiin tarvittaessa. Kun otetaan huomioon seikat, joiden perusteella Myanmarin liittoon kohdistettiin yhteisissä kannoissa 2006/318 ja 2007/750 kantajaa konkreettisesti koskevia rajoittavia toimenpiteitä, joista kantaja oli tietoinen (ks. edellä 124 ja 125 kohta), ja Myanmarin poliittinen tilanne, kantaja ei voinut odottaa, että hänen nimensä poistettaisiin yhteisen kannan 2006/318 liitteessä II olevasta luettelosta, kun kyseistä yhteistä kantaa säännöllisesti uusittaisiin ja muutettaisiin. Hänen oli pikemminkin lähdettävä siitä, että hänen nimensä sisältyisi mainitun yhteisen kannan liitteeseen II myös tällaisten uusimisten ja muuttamisten jälkeen, kuten kävikin.
131 Neuvosto olisi näin ollen voinut ottaa tehokkaasti huomioon kantajan nimenomaisen kannanoton sisällyttämällä hänen mielipiteensä siihen säännölliseen uudelleentarkasteluun, joka koski yhteisen kannan 2006/318 liitteessä II olevien nimien pysyttämistä kyseessä olevassa luettelossa. Koska riidanalaisella asetuksella pannaan erityisesti täytäntöön yhteinen kanta 2006/318, sellaisena kuin se on muutettuna yhteisellä kannalla 2007/750, riidanalaisen asetuksen liitteen VI oli kantajan osalta vastattava yhteisen kannan 2006/318 liitettä II (ks. edellä 76–80 kohta). Edellä esitetyn perusteella kantaja olisi siis voinut ilmaista tehokkaasti kantansa neuvostolle ennen riidanalaisen asetuksen antamista.
132 Joka tapauksessa on todettava, että etukäteisen kuulemisen mahdollinen puuttuminen ei vaikuttaisi toimen lainmukaisuuteen, sillä tällainen kuuleminen ei olisi voinut johtaa toisenlaiseen tulokseen (ks. vastaavasti asia C-301/87, Ranska vastaan komissio, tuomio 14.2.1990, Kok., s. I-307, Kok. Ep. X, s. 319, 31 kohta ja asia C-51/92 P, Hercules Chemicals vastaan komissio, tuomio 8.7.1999, Kok., s. I-4235, 80–82 kohta). Kantajan neuvostolle 15.5.2008 osoittamassaan kirjeessä esittämät huomautukset ja tämän kanteen yhteydessä esitetyt tosiseikat ja oikeudelliset seikat eivät sisällä sellaista merkittävää lisätietoa, jonka perusteella neuvoston olisi pitänyt arvioida toisin Myanmarin poliittista tilannetta ja kantajan erityistilannetta. Kantaja nimittäin ei kiistä riidanalaisessa asetuksessa tehtyä Myanmarin poliittisen tilanteen arviointia eikä isänsä ammatillista asemaa eikä myöskään perheyhteyttään tähän, sellaisina kuin nämä seikat esitetään kyseisen asetuksen liitteessä VI, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 353/2009. Kantaja ei ole myöskään osoittanut, että hän olisi etääntynyt isästään siten, että tämän asema merkittävänä yritysjohtajana ei enää mitenkään hyödyttänyt kantajaa (ks. edellä 69 kohta).
133 Lisäksi on otettava huomioon 11.3.2008 julkaistun ilmoituksen osalta se, että vaikka tätä ilmoitusta ei ollut vielä julkaistu riidanalaista asetusta annettaessa, neuvosto mainitsi siinä kyseellä olevilla henkilöillä ja yhteisöillä olevan mahdollisuuden toimittaa neuvostolle milloin tahansa pyynnön mahdollisine liiteasiakirjoineen siitä, että neuvosto harkitsisi uudelleen päätöstään sisällyttää heidän nimensä tai niiden nimet kyseessä oleviin luetteloihin ja säilyttää ne niissä. Tässä asiassa kantaja vaati 15.5.2008 päivätyllä kirjeellä neuvostolta ilmoitusta tosiseikoista, joiden perusteella hänen nimensä kirjattiin riidanalaisen asetuksen liitteessä VI olevaan luetteloon, ja vaati sitä poistamaan hänen nimensä kyseisestä luettelosta. Neuvosto vastasi 26.6.2008 päivätyllä kirjeellä ja selitti, miksi kantajan nimi säilytettiin kyseisessä luettelossa.
134 Kantajan argumentista, jonka mukaan puolustautumisoikeuksia ei ole kunnioitettu siltä osin kuin kyse on yhteisessä kannassa 2006/318 määrätystä kiellosta tulla unionin jäsenvaltion alueelle tai kulkea sen kautta, on lopuksi riittävää todeta, että tällaisia toimenpiteitä ei ole riidanalaisessa asetuksessa. Kuten kyseisen yhteisen kannan 4 artiklan 1 kohdasta ilmenee, tällaisten toimenpiteiden on oltava jäsenvaltioiden eikä yhteisön toteuttamia. Unionin yleinen tuomioistuin ei ole toimivaltainen lausumaan yhteisestä kannasta, joka on hyväksytty EU 15 artiklan nojalla.
135 Tämä kanneperuste on siis hylättävä.
Kanneperuste, jonka mukaan oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan on loukattu
– Asianosaisten ja väliintulijoiden lausumat
136 Kantaja väittää, että varojen jäädyttämistä koskevan toimenpiteen laillisuutta koskevan tehokkaan tuomioistuinvalvonnan on ulotuttava sellaisten tosiseikkojen ja olosuhteiden arviointiin, joihin on vedottu kyseisen toimenpiteen oikeuttamiseksi, samoin kuin sellaisten todisteiden ja tietojen tutkimiseen, joihin kyseinen arviointi perustuu.
137 Kantajan mukaan riidanalaisessa asetuksessa ei säädetä tällaisesta perussuojasta. Siinä ei ole säännöksiä oikeudesta saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimissa. Mahdollisuus nostaa kumoamiskanne unionin yleisessä tuomioistuimessa ei ole tällainen tehokas oikeussuojakeino. Kantajan mukaan on kuitenkin tarpeen tarkastaa ja tutkia aineellisesti perustelut, joilla kantaja sisällytettiin kyseessä olevaan luetteloon. Unionin yleisen tuomioistuimen on voitava tarkastaa esimerkiksi, että menettelyä ja perusteluja koskevia sääntöjä on noudatettu, että tosiseikat pitävät aineellisesti paikkansa ja että tosiseikkojen arvioinnissa ei ole tehty ilmeistä virhettä ja että harkintavaltaa ei ole käytetty väärin.
138 Kantaja lisää, että tällaista tehokkaan oikeussuojan puuttumista vielä pahentavat vaikeudet, joihin kantaja törmää yrittäessään riitauttaa yhteisessä kannassa 2006/318 määrätyn kiellon tulla unionin jäsenvaltioiden alueelle ja kulkea sen kautta.
139 Kantaja väittää, että hänelle on mahdotonta puolustaa oikeuksiaan tyydyttävin edellytyksin unionin tuomioistuimissa häntä vastaan esitetyn näytön osalta. Kantajan mukaan unionin yleisellä tuomioistuimella ei siis ole mahdollisuutta tutkia riidanalaisen asetuksen lainmukaisuutta siltä osin kuin se koskee kantajaa. Kantajan mukaan kyseisessä asetuksessa ei säädetä menettelystä, jossa kantaja voisi esittää argumenttinsa häntä vastaan esitetystä näytöstä.
140 Neuvosto, jota komissio sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta tukevat, kiistää kantajan argumentaation.
– Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
141 On palautettava mieleen, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yksityisten on voitava saada tehokasta oikeussuojaa niille yhteisön oikeusjärjestyksen mukaan kuuluville oikeuksille, koska oikeus tällaiseen suojaan on yksi jäsenvaltioiden yhteisestä valtiosääntöperinteestä johtuvista yleisistä oikeusperiaatteista, ja se on myös vahvistettu Roomassa 4.11.1950 allekirjoitetun, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (jäljempänä Euroopan ihmisoikeussopimus) 6 ja 13 artiklassa, ja se on vahvistettu uudelleen Nizzassa 7.12.2000 julistetun Euroopan unionin perusoikeuskirjan (EYVL C 364, s. 1) 47 artiklassa (ks. edellä 47 kohdassa mainittu asia Kadi, tuomion 335 kohta ja edellä 94 kohdassa mainittu asia OMPI, tuomion 110 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
142 Toisin kuin kantaja väittää, tehokasta oikeussuojaa koskeva oikeus taataan asianomaisten oikeudella nostaa unionin yleisessä tuomioistuimessa kumoamiskanne varojensa jäädyttämistä koskevasta päätöksestä (ks. vastaavasti edellä 94 kohdassa mainittu asia OMPI, tuomion 152 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
143 Tästä on todettava, että neuvoston ei tarvitse riidanalaisessa asetuksessa mainita nimenomaisesti tällaista kannemahdollisuutta. Koska kumoamiskanne on osa EY:n perustamissopimuksen mukaisten oikeussuojakeinojen yleistä järjestelmää, on selvää, että kantajalla on määrättyjen edellytysten täyttyessä myös oikeus saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimissa. Joka tapauksessa on todettava, että neuvosto on 11.3.2008 julkaistussa ilmoituksessa nimenomaisesti kiinnittänyt kyseessä olevien henkilöiden ja yhteisöjen huomion mahdollisuuteen nostaa neuvoston päätöksestä kanne unionin yleisessä tuomioistuimessa.
144 Unionin yleisen tuomioistuimen suorittaman valvonnan laajuudesta on katsottava, että neuvostolla on laaja harkintavalta sellaisten seikkojen osalta, jotka se voi ottaa huomioon, kun se toteuttaa taloudellisia seuraamuksia merkitseviä toimenpiteitä EY 60 ja EY 301 artiklan nojalla yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta hyväksytyn yhteisen kannan mukaisesti. Koska tuomioistuimet eivät erityisesti voi korvata neuvoston arviointia, joka koskee sellaisia todisteita, tosiseikkoja ja olosuhteita, joilla tällaiset toimenpiteet voidaan perustella, omalla arvioinnillaan, sen valvonnan, jota unionin yleinen tuomioistuin suorittaa varojen jäädyttämistä koskevien päätösten laillisuuden osalta, on rajoituttava menettelyä ja perusteluja koskevien sääntöjen noudattamisen, tosiseikkojen aineellisen paikkansapitävyyden sekä sen tarkastamiseen, ettei tosiseikkojen arvioinnissa ole tehty ilmeistä virhettä ja ettei harkintavaltaa ole käytetty väärin (ks. edellä 94 kohdassa mainittu asia OMPI, tuomion 159 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
145 Tällaisen valvonnan tehokkuus edellyttää, että kyseessä oleva toimielin on velvollinen noudattamaan perusteluvelvollisuutta (ks. edellä 95 kohta). Kuten perusteluvelvollisuutta koskevan kanneperusteen tutkinnasta ilmenee, neuvosto on tässä asiassa perustellut oikeudellisesti riittävällä tavalla kyseessä olevat rajoittavat toimenpiteet (ks. edellä 93–111 kohta).
146 Kantajan argumentista, jonka mukaan tehokkaan oikeussuojan puuttumista pahentavat vaikeudet, joihin kantaja törmää yrittäessään riitauttaa yhteisessä kannassa 2006/318 määrätyn kiellon tulla unionin jäsenvaltioiden alueelle ja kulkea sen kautta, on lopuksi muistutettava, että vaikka jäsenvaltioiden oletettaisiinkin toteuttaneen tällaisen kiellon, mitä kantaja ei ole tässä asiassa osoittanut, unionin yleinen tuomioistuin ei ole toimivaltainen lausumaan siitä (ks. edellä 134 kohta).
147 Tästä seuraa, että tämä kanneperuste on hylättävä.
Kanneperusteet, joiden mukaan omaisuudensuojaa ja suhteellisuusperiaatetta on loukattu
148 Koska argumentit, jotka kantaja on esittänyt omaisuudensuojan ja suhteellisuusperiaatteen loukkaamista koskevien kanneperusteiden tueksi, liittyvät toisiinsa, nämä kanneperusteet on asianmukaista tutkia yhdessä.
– Asianosaisten ja väliintulijoiden lausumat
149 Kantaja väittää, että hänen nimensä kirjaamisella riidanalaiseen asetukseen loukataan suhteettomasti hänen omaisuudensuojaansa.
150 Kantajan mukaan yksityisen varojen jäädyttämisellä määräämättömäksi ajaksi ”puututaan vakavasti omaisuudensuojaan”. Tällainen rajoitus ei ole tässä asiassa oikeutettu, koska kantajalla ei ole yhteyttä vallassa olevaan hallintoon eikä hänen isänsä ole yrittänyt kiertää omien varojensa jäädyttämistä siirtämällä varoja muille perheensä jäsenille.
151 Kantaja katsoo, että kyseinen loukkaus on myös suhteeton, koska hänen varojensa jäädyttämisen seuraukset ovat ”laajoja” ja ”vakavia”. Kantajan mukaan riidanalaisessa asetuksessa säädetään hänen kaikkien varojensa ja kaikkien hänen saatavilleen asetettujen varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttämisestä.
152 Kantajan mukaan riidanalaisen asetuksen vaikutukset ovat vieläkin huomattavammat, kun otetaan huomioon yhteisessä kannassa 2006/318 määrätty kielto tulla minkä tahansa jäsenvaltion alueelle ja matkustaa siellä.
153 Kantaja toteaa vastauskirjelmässä, että kyseessä olevien rajoittavien toimenpiteiden oikeasuhteisuuden arvioimiseksi sovellettavia menettelyjä on tarkasteltava yleiseltä kannalta. Huolimatta järjestelmästä, jonka mukaan kyseessä olevia rajoittavia toimenpiteitä tarkastellaan säännöllisesti uudelleen, ja huolimatta säännöksestä, jonka nojalla varoja voidaan vapauttaa perustarpeiden kattamiseksi, kyseessä olevalla toimenpiteellä rajoitetaan perusteettomasti omaisuudensuojaa.
154 Kantaja väittää tilanteensa säännöllisestä uudelleentarkastelusta, että tällainen uudelleentarkastelu ei voi koskaan johtaa häneen sovellettavien rajoittavien toimenpiteiden lopettamiseen, koska hän ei voi muuttaa sitä tosiseikkaa, että ”hän on isänsä poika”.
155 Neuvosto, jota komissio sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta tukevat, kiistää kantajan argumentaation.
– Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
156 Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan omaisuudensuoja, joka vahvistetaan erityisesti EU 6 artiklan 2 kohdassa sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen lisäpöytäkirjan 1 artiklassa ja joka vahvistetaan uudelleen Euroopan unionin perusoikeuskirjan 17 artiklan 1 kohdassa, on yleinen oikeusperiaate. Tätä periaatetta ei kuitenkaan pidetä ehdottomana oikeutena, vaan se on otettava huomioon suhteessa sen tehtävään yhteiskunnassa. Tästä syystä omaisuuden käyttämistä voidaan rajoittaa, kunhan rajoitukset tosiasiassa palvelevat yleisen edun mukaisia yhteisön tavoitteita eikä niillä puututa perusoikeuksiin tavoitellun päämäärän kannalta suhteettomasti ja tavalla, jota ei voida hyväksyä ja jolla loukattaisiin näin suojattujen oikeuksien keskeistä sisältöä (ks. edellä 47 kohdassa mainittu asia Kadi, tuomion 355 ja 356 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
157 On todettava, että vaikka kantajan varojen jäädyttämistä koskevan toimenpiteen, joka on turvaamistoimi, tarkoituksena ei ole, että kantajalta vietäisiin hänen omaisuuttaan, sillä rajoitetaan kantajan omaisuuden käyttämistä. Tätä rajoitusta on pidettävä huomattavana, kun otetaan huomioon jäädyttämistoimenpiteen yleinen soveltamisala ja se, että sitä on asetuksen N:o 2297/2003 nojalla sovellettu joulukuusta 2003 lähtien (ks. edellä 24 kohta).
158 On siis tutkittava, voidaanko tällainen kantajan omaisuuden käyttämisen rajoitus oikeuttaa.
159 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä todetaan tältä osin, että käytettyjen keinojen ja asetetun tavoitteen on oltava järkevässä suhteessa toisiinsa. On siis tutkittava, säilyikö yleistä etua koskevien vaatimusten ja asianomaisen henkilön tai asianomaisten henkilöiden edun välinen tasapaino. Tältä osin lainsäätäjälle on myönnettävä laaja harkintavalta sekä täytäntöönpanoa koskevan toteuttamistavan valinnassa että sen toteamisessa, voitiinko sen seurauksia perustella yleisen edun mukaisesti kyseessä olevan lainsäädännön tavoitteen saavuttamisen tarpeella (edellä 47 kohdassa mainittu asia Kadi, tuomion 360 kohta; ks. asia J. A. Pye (Oxford) Ltd. ja J. A. Pye (Oxford) Land Ltd. v. Yhdistynyt kuningaskunta, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio 30.8.2007, 55 ja 75 kohta, ei vielä julkaistu Recueil des arrêts et décisionsissa).
160 Lisäksi on huomattava, että seuraamuksista annetun säännöstön päämäärien merkitys voi olla omiaan oikeuttamaan jopa merkittävät kielteiset seuraukset tietyille kyseessä oleville henkilöille, mukaan lukien ne, jotka eivät ole millään tavalla vastuussa kyseessä olevien toimenpiteiden toteuttamiseen johtaneesta tilanteesta mutta joihin kohdistuu vaikutuksia, erityisesti heidän omaisuudensuojansa osalta (ks. vastaavasti asia C-84/95, Bosphorus, tuomio 30.7.1996, Kok., s. I-3953, 22 ja 23 kohta ja asia T-49/04, Hassan v. neuvosto ja komissio, tuomio 12.7.2006, 99 ja 100 kohta, ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa; ks. myös asia Bosphorus Hava Yolları Turizm ve Ticaret Anonim Şirketi v. Irlanti, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio 30.6.2005, Recueil des arrêts et décisions, 2005-VI, 166 ja 167 kohta).
161 Tässä asiassa on niin, että riidanalaisen asetuksen johdanto-osan kuudennesta perustelukappaleesta ilmenee, että kun otetaan huomioon, että Myanmarin sotilashallinto on pitkään ja toistuvasti syyllistynyt vakaviin perusoikeuksien loukkauksiin, kyseisen asetuksen tavoitteena on Myanmarin liittoon kohdistettujen rajoittavien toimenpiteiden uusimisen ja lujittamisen välityksellä edistää ihmisen perusoikeuksien kunnioittamista ja suojella näin julkista moraalia.
162 Neuvosto on katsonut perustellusti, että riidanalaisen asetuksen yleistä etua koskeva tavoite on kansainvälisen yhteisön kannalta perustavanlaatuinen. Kuten neuvosto korosti vastineessa, on huomattava, että useiden vuosien ajan Euroopan unioni, kolmannet valtiot, kansainväliset järjestöt ja hallituksista riippumattomat järjestöt ovat pyrkineet eri tavoin painostamaan Myanmarin sotilashallintoa ja sen lähellä olevia henkilöitä tämän maan poliittisen tilanteen parantamiseksi.
163 Kun tällaisen yleistä etua koskevan tavoitteen merkitys otetaan huomioon, Myanmarin hallituksen jäsenten ja heidän lähellään olevien henkilöiden kaikkien varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttäminen ei voi sellaisenaan olla epäasianmukainen tai suhteeton (ks. vastaavasti edellä 160 kohdassa mainittu asia Bosphorus, tuomion 26 kohta ja edellä 160 kohdassa mainittu asia Bosphorus Hava Yolları Turizm ve Ticaret Anonim Şirketi v. Irlanti, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomion 167 kohta).
164 On myös todettava, että riidanalaisessa asetuksessa on säilytetty yleistä etua koskevat vaatimukset ja kantajan etua koskevat vaatimukset keskenään tasapainossa.
165 Riidanalaisen asetuksen 13 artiklan 1 kohdassa nimittäin säädetään, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa luvan jäädytettyjen varojen tai taloudellisten resurssien vapauttamiseen tai niiden asettamiseen saataville. Tämä poikkeus koskee varoja tai taloudellisia resursseja, jotka ovat tarpeen perustarpeiden tyydyttämiseksi, on tarkoitettu oikeudellisten palvelujen antamiseen liittyvien palkkioiden maksamiseen ja kulujen korvaamiseen sekä jäädytettyjen varojen tai taloudellisten resurssien tavanomaisesta säilyttämisestä tai hoidosta aiheutuvien palkkioiden tai palvelumaksujen maksamiseen tai ovat tarpeen poikkeuksellisia menoja varten.
166 Lisäksi on huomattava, että yhteisen kannan 2006/318 9 artiklan mukaan neuvosto tarkastelee Myanmarin liittoon kohdistettuja rajoittavia toimenpiteitä säännöllisesti uudelleen. Tällainen uudelleentarkastelu koskee myös henkilöiden, joiden nimet on kirjattu mainitun yhteisen kannan liitteessä II oleviin luetteloihin, säilyttämistä näissä luetteloissa. Neuvosto nimittäin on todennut 11.3.2008 julkaistussa ilmoituksessa, että kyseessä olevat henkilöt ja yhteisöt voivat toimittaa neuvostolle milloin tahansa pyynnön siitä, että neuvosto harkitsisi uudelleen päätöstään sisällyttää heidän nimensä tai niiden nimet mainittuihin luetteloihin ja säilyttää ne niissä.
167 Kantajan mukaan tällainen henkilökohtainen uudelleentarkastelu ei voi johtaa kantajaan sovellettavien rajoittavien toimenpiteiden lopettamiseen, koska hän ei voi muuttaa sitä tosiseikkaa, että ”hän on isänsä poika”, mutta tällaisesta argumentista on katsottava, että uudelleentarkastelusta ei tarvitse välttämättä seurata, että rajoittavat toimenpiteet lopetetaan kunkin tätä koskevan pyynnön jälkeen. Henkilökohtaisella uudelleentarkastelulla pyritään pääasiallisesti välttämään se, että henkilö joutuu rajoittavien toimenpiteiden kohteeksi, vaikka hän ei kuulu henkilöryhmiin, joita tällaiset toimenpiteet koskevat; tästä on kyse esimerkiksi silloin, kun henkilö ei ole merkittävä yritysjohtaja tai tällaisen johtajan perheenjäsen. Uudelleentarkastelu on myös tarpeen sen tutkimiseksi, onko merkittävän yritysjohtajan perheenjäseniä etääntynyt tällaisesta johtajasta. Uudelleentarkastelulla ei voida yleisesti kyseenalaistaa rajoittavia toimenpiteitä, jotka on kohdistettu kolmanteen maahan. Näin ollen on niin, että toisin kuin kantaja väittää, siitä, että hän on merkittävän yritysjohtajan poika, ei seuraa, että sen jälkeen, kun neuvosto on harkinnut uudelleen päätöstään sisällyttää kantajan nimi henkilöiden, joita varojen jäädyttäminen koskee, luetteloon tai päätöstään säilyttää se siinä, kantajan nimi olisi automaattisesti säilytettävä tällaisessa luettelossa, koska hän voi aina osoittaa, että hän on etääntynyt isästään ja että hän ei mitenkään hyödy kolmannen maan talouspolitiikasta.
168 Yhteisen kannan 2006/318 4 artiklassa määrätyistä kantajaan sovellettavista rajoituksista, jotka koskevat tuloa jäsenvaltioiden alueelle tai kulkemista sen kautta, on muistutettava, että vaikka jäsenvaltioiden oletettaisiinkin toteuttaneen tällaisen toimenpiteen, mitä kantaja ei ole tässä asiassa osoittanut, unionin yleinen tuomioistuin ei ole toimivaltainen lausumaan siitä (ks. edellä 134 kohta).
169 Oikeuskäytännössä katsotaan lopuksi, että sovellettavilla menettelyillä on tarjottava henkilölle, jota asia koskee, asianmukainen mahdollisuus esittää asiansa toimivaltaisille viranomaisille. Lisäksi on niin, että jotta varmistetaan, että tätä edellytystä, joka on erottamaton osa Euroopan ihmisoikeussopimuksen lisäpöytäkirjan 1 artiklaa, on noudatettu, sovellettavia menettelyitä on tarkasteltava yleiseltä kannalta (edellä 47 kohdassa mainittu asia Kadi, tuomion 368 kohta; ks. myös asia Bäck v. Suomi, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio 20.7.2004, Recueil des arrêts et décisions, 2004-VII, 56 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
170 Tässä asiassa on kuitenkin niin, että sovellettavien menettelyjen tutkinta ei ole johtanut päätelmään, että kantajalla ei ollut asianmukaista mahdollisuutta esittää asiansa toimivaltaisille viranomaisille (ks. edellä 120–135 ja 141–147 kohta).
171 Kaiken edellä esitetyn perusteella on siis katsottava, että Myanmarin liittoon kohdistetut rajoittavat toimenpiteet, jotka koskevat konkreettisesti kantajaa, ovat suhteellisuusperiaatteen mukaisia oikeutettuja rajoituksia.
172 Kanneperusteita, joiden mukaan omaisuudensuojaa ja suhteellisuusperiaatetta on loukattu, ei siis voida hyväksyä.
Kanneperusteet, joiden mukaan varojen jäädyttämisen rikosoikeudellisesta luonteesta johtuvia oikeusperiaatteita ja oikeusvarmuuden periaatetta on loukattu
Asianosaisten ja väliintulijoiden lausumat
173 Kantaja väittää vastauskirjelmässä, että neuvoston vastineessa esittämissä selityksissä, jotka koskevat sitä, miksi hänen nimensä on kirjattu riidanalaisen asetuksen liitteeseen VI, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 353/2009, on kyse kantajaan kohdistetusta rikosoikeudellisesta seuraamuksesta.
174 Kantajan mukaan häntä vastaan ei ole nostettu syytteitä. Mitään näyttöä lainvastaisesta teosta tai siitä, että kantaja hyötyi Myanmarin hallituksen talouspolitiikasta, ei myöskään ole esitetty.
175 Kantaja katsoo, että neuvosto soveltaa epäjohdonmukaisesti olettamaa, jonka mukaan kantaja on hyötynyt Myanmarin hallituksen talouspolitiikasta sen suhteen vuoksi, joka hänellä on isäänsä, koska neuvosto ei ole jäädyttänyt merkittävien yritysjohtajien lasten varoja, jos nämä lapset ovat alaikäisiä. Kantajan varat nimittäin jäädytettiin ensimmäisen kerran, kun hän oli 16-vuotias.
176 Kantajan mukaan neuvosto on siis loukannut syyttömyysolettaman ja oikeusvarmuuden periaatteita, koska se on jäädyttänyt merkittävien yritysjohtajien perheenjäsenten varat määräämättömäksi ajaksi.
177 Lisäksi kantaja väittää, että neuvosto on loukannut periaatetta, jonka mukaan rikosoikeudellisten seuraamusten on kohdistuttava kyseessä olevaan henkilöön. Henkilöä voidaan rangaista vain teoista, joista hänen voidaan katsoa olevan henkilökohtaisesti vastuussa, eikä häntä voida rangaista silloin, kun hän ei ole syyllistynyt lainvastaiseen tekoon.
178 Neuvosto puolestaan väittää komission sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan tukemana, että kantaja esittää vastauskirjelmässä uusia perusteita, jotka on työjärjestyksen 48 artiklan 2 kohdan mukaisesti jätettävä tutkimatta. Lisäksi neuvosto kiistää kantajan argumentaation.
Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
179 Kantaja väittää vastauskirjelmässä, että varojen jäädyttämisen rikosoikeudellisesta luonteesta johtuvia oikeusperiaatteita, erityisesti syyttömyysolettaman periaatetta, ja oikeusvarmuuden periaatetta on loukattu.
180 Ensinnäkin kanneperusteesta, jonka mukaan varojen jäädyttämisen rikosoikeudellisesta luonteesta johtuvia oikeusperiaatteita on loukattu, on palautettava mieleen, että työjärjestyksen 48 artiklan 2 kohdan mukaan asian käsittelyn kuluessa ei saa vedota uuteen perusteeseen, ellei se perustu käsittelyn aikana esille tulleisiin tosiseikkoihin tai oikeudellisiin seikkoihin.
181 Neuvoston päättely kuitenkin ilmenee selvästi ja yksiselitteisesti riidanalaisesta asetuksesta, ja kantajalle selvisi tästä päättelystä Myanmarin liittoon kohdistettujen toimenpiteiden syyt (ks. edellä 93–111 kohta). On todettava, että tämän päättelyn mukaan toimenpiteessä, jolla kantaja sisällytettiin kyseessä olevassa liitteessä olevaan luetteloon, ei ollut kyse rikosoikeudellisesta seuraamuksesta. Toisin kuin kantaja väittää, neuvosto ei täydentänyt näitä perusteluja vastineessa siten, että se olisi vedonnut oikeudellisiin seikkoihin tai tosiseikkoihin, jotka koskevat sen päätöksen luonnehdintaa, jolla kantajan nimi sisällytettiin henkilöiden, joita kyseiset toimenpiteet konkreettisesti koskevat, luetteloon.
182 Kanneperuste, jonka mukaan varojen jäädyttämisen rikosoikeudellisesta luonteesta johtuvia oikeusperiaatteita ja erityisesti syyttömyysolettaman periaatetta on loukattu, on siis uusi peruste, joka on jätettävä tutkimatta.
183 Joka tapauksessa on todettava, että kyseessä olevat rajoittavat toimenpiteet eivät ole luonteeltaan rikosoikeudellisia. Koska nimittäin kyseessä olevien henkilöiden varoja ei ole konfiskoitu rikoksen tuottamana hyötynä vaan jäädytetty turvaamistoimena, mainituissa toimenpiteissä ei ole kyse rikosoikeudellisesta seuraamuksesta eikä niihin myöskään sisälly mitään tämän luonteista syytettä (asia T-47/03, Sison v. neuvosto, tuomio 11.7.2007, 101 kohta, ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa).
184 Kantajan argumentista, jonka mukaan hänen osaltaan ei ole esitetty mitään näyttöä lainvastaisesta teosta, on huomattava, että EY 60 ja EY 301 artiklassa ei edellytetä, että kantaja olisi syyllistynyt tällaisiin tekoihin, jotta häneen voitaisiin soveltaa rajoittavia toimenpiteitä.
185 Kantajan argumentista, jonka mukaan mitään näyttöä ei ole esitetty siitä, että kantaja hyötyi Myanmarin hallituksen talouspolitiikasta, on lopuksi palautettava mieleen, että se, että tietyt Myanmarin liittoon kohdistetut rajoittavat toimenpiteet koskevat konkreettisesti kantajaa, johtuu olettamasta, jonka mukaan kolmannen maan merkittävien yritysjohtajien perheenjäsenetkin hyötyvät tällaisen maan hallituksen talouspolitiikasta; tällainen olettama voidaan kumota, jos kantaja kykenee osoittamaan, että hänellä ei ole kiinteää yhteyttä perheeseensä kuuluvaan johtajaan ja että hän ei siis mitenkään hyödy mainitusta talouspolitiikasta. Neuvoston tehtävänä ei siis ole todistaa, että kantaja hyötyy Myanmarin hallituksen talouspolitiikasta.
186 Kanneperusteessa, jonka mukaan oikeusvarmuuden periaatetta on loukattu, kantaja vetoaa siihen, että neuvosto on jäädyttänyt hänen varansa määräämättömäksi ajaksi.
187 On todettava, että tämä kanneperuste ei ole työjärjestyksen 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu uusi peruste vaan peruste, jolla laajennetaan kannekirjelmässä aikaisemmin nimenomaisesti tai implisiittisesti esitettyjä kanneperusteita, ja se on otettava tutkittavaksi (ks. vastaavasti asia T-53/03, BPB v. komissio, tuomio 8.7.2008, Kok., s. II-1333, 435 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Tähän perusteeseen nimittäin on vedottu niiden kanneperusteiden yhteydessä, joiden mukaan omaisuudensuojaa ja suhteellisuusperiaatetta on loukattu (ks. edellä 149–151 kohta). Kantajan argumentti, joka koskee hänen varojensa jäädyttämisen määräämätöntä kestoa, hylättiin kyseisten kanneperusteiden tutkinnassa (ks. edellä 167 kohta). Tähän on lisättävä, että yhteisten kantojen, jotka neuvosto on hyväksynyt kyseessä olevien rajoittavien toimenpiteiden toteuttamiseksi ja pitämiseksi voimassa, soveltamisalaa on rajoitettu ajallisesti (ks. edellä 3 ja 5 kohta).
188 Lopuksi kantaja katsoo, että neuvosto soveltaa epäjohdonmukaisesti olettamaa, jonka mukaan kantaja on hyötynyt Myanmarin hallituksen talouspolitiikasta sen suhteensa vuoksi, joka hänellä on isäänsä, koska neuvosto ei ole jäädyttänyt merkittävien yritysjohtajien lasten varoja, jos nämä lapset ovat alaikäisiä. Kantajan mukaan nimittäin hänen varansa jäädytettiin ensimmäisen kerran, kun hän oli 16-vuotias. Tästä on riittävää todeta, että seuraamusten rajoittaminen siten, että alaikäisiä ei sisällytetä niiden henkilöiden joukkoon, joita Myanmarin liittoon kohdistetut rajoittavat toimenpiteet konkreettisesti koskevat, ei voi tehdä lainvastaiseksi kantajan nimen sisällyttämistä luetteloon, joka on riidanalaisen asetuksen liitteessä VI, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 353/2009. Sitä paitsi on huomattava, että yhteisen kantansa 2005/340/YUTP johdanto-osan kuudennessa perustelukappaleessa ja yhteisen kantansa 2006/318 johdanto-osan kuudennessa perustelukappaleessa neuvosto on selittänyt lähtökohtansa, jonka mukaan alle 18-vuotiaiden lasten ei pitäisi olla kyseessä olevien rajoittavien toimenpiteiden kohteena.
189 Tästä seuraa, että kanneperusteet, joiden mukaan varojen jäädyttämisen rikosoikeudellisesta luonteesta johtuvia oikeusperiaatteita ja oikeusvarmuuden periaatetta on loukattu, on hylättävä.
190 Kaiken edellä esitetyn perusteella koko kanne on siis hylättävä.
Oikeudenkäyntikulut
191 Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Lisäksi kyseisen artiklan 4 kohdan mukaan jäsenvaltiot ja toimielimet, jotka ovat asiassa väliintulijoina, vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.
192 Koska kantaja on hävinnyt asian, hänet on velvoitettava vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan neuvoston oikeudenkäyntikulut neuvoston vaatimusten mukaisesti. Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta ja komissio vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Näillä perusteilla
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (kahdeksas jaosto)
on ratkaissut asian seuraavasti:
1) Kanne hylätään.
2) Pye Phyo Tay Za velvoitetaan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja korvaamaan Euroopan unionin neuvoston oikeudenkäyntikulut.
3) Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta ja Euroopan komissio vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Martins Ribeiro | Wahl | Dittrich |
Julistettiin Luxemburgissa 19 päivänä toukokuuta 2010.
Allekirjoitukset
Sisällys
Asian tausta
Oikeudenkäyntimenettely sekä asianosaisten ja väliintulijoiden vaatimukset
Oikeudellinen arviointi
1. Riidanalaisen asetuksen liitteen VI muuttamisesta asetuksella N:o 353/2009 aiheutuvat prosessuaaliset seuraukset
2. Asiakysymys
Kanneperuste, jonka mukaan riidanalaisella asetuksella ei ole oikeusperustaa
Asianosaisten ja väliintulijoiden lausumat
Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
Kanneperuste, jonka mukaan perusteluvelvollisuutta ei ole noudatettu
Asianosaisten ja väliintulijoiden lausumat
Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
Kanneperusteet, joiden mukaan tiettyjä perusoikeuksia ja suhteellisuusperiaatetta on loukattu
Kanneperuste, jonka mukaan oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin on loukattu
– Asianosaisten ja väliintulijoiden lausumat
– Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
Kanneperuste, jonka mukaan oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan on loukattu
– Asianosaisten ja väliintulijoiden lausumat
– Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
Kanneperusteet, joiden mukaan omaisuudensuojaa ja suhteellisuusperiaatetta on loukattu
– Asianosaisten ja väliintulijoiden lausumat
– Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
Kanneperusteet, joiden mukaan varojen jäädyttämisen rikosoikeudellisesta luonteesta johtuvia oikeusperiaatteita ja oikeusvarmuuden periaatetta on loukattu
Asianosaisten ja väliintulijoiden lausumat
Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta
Oikeudenkäyntikulut