Unionin yleisen tuomioistuimen määräys (muutoksenhakujaosto)

16 päivänä joulukuuta 2010

Asia T-48/10 P

Herbert Meister

vastaan

sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Muutoksenhaku – Henkilöstö – Virkamiehet – Ylennys – Vuoden 2008 ylennyskierros – Pisteiden myöntämisestä ylennyskierroksella tehty päätös – Maininta, joka koskee aikaisemmilla ylennyskierroksilla kertyneitä pisteitä – Tosiseikkojen vääristäminen – Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus – Valitus, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset osittain selvästi puuttuvat ja joka on osittain selvästi perusteeton

Aihe: Valitus, jossa vaaditaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa F-17/09, Meister vastaan SMHV, 30.11.2009 antaman määräyksen (Kok. H., s. I-A-1-501 ja II-A-1-2721) kumoamista.

Ratkaisu: Valitus hylätään. Herbert Meister vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan sisämarkkinoiden harmonisointivirastolle (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) tässä oikeusasteessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

Tiivistelmä

1.      Oikeudenkäyntimenettely – Perustellulla määräyksellä tehty päätös – Riitauttaminen − Edellytykset

(Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 76 artikla)

2.      Oikeudenkäyntimenettely – Perustellulla määräyksellä tehty päätös – Määräyksellä päätetty menettely, joka liittyy kanteisiin, jotka on otettu tutkittaviksi

(Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 76 artikla)

3.      Muutoksenhaku – Valitusperusteet – Oikeudellisen virheen määrittämättä jättäminen – Tutkimatta jättäminen

(SEUT 257 artikla; unionin tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevan 11 artiklan 1 kohta; unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohta)

4.      Muutoksenhaku – Valitusperusteet – Valitusperuste, joka koskee virkamiestuomioistuimen oikeudenkäyntikuluista antamaa ratkaisua – Valitusperusteen jättäminen tutkimatta, kun kaikki muut valitusperusteet on hylätty

(Unionin tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevan 11 artiklan 2 kohta)

1.      Sellaisen menettelyn soveltamisella, joka mahdollistaa asian ratkaisemisen määräyksellä ilman suullista käsittelyä, ei sinänsä loukata oikeutta oikeudenmukaiseen ja tehokkaaseen oikeudenkäyntiin, koska unionin tuomioistuimet voivat soveltaa tätä määräystä ainoastaan asioihin, joissa ne eivät selvästi ole toimivaltaisia ratkaisemaan kannetta tai joissa kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat. Jos unionin tuomioistuimet ovat menetelleet virheellisesti katsoessaan, että kyseisen menettelyn soveltamisedellytykset täyttyivät, asianomaisen osapuolen on riitautettava tämä arviointi.

(ks. 29 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑396/03 P, Killinger v. Saksa ym., 3.6.2005 (Kok., s. I‑4967, 9 kohta)

2.      Kantaja ei voi vedota hyödyllisesti siihen, että virkamiestuomioistuin on rikkonut kieltoa ratkaista asia ilman suullista käsittelyä, pelkästään siksi, että riidanalainen menettely, joka on päätetty tutkimatta jättämistä koskevalla määräyksellä, liittyi tietyllä tavalla tosiasiallisesti ja oikeudellisesti aikaisempiin kanteisiin, jotka kuuluivat samalle jaostolle ja samalle esittelevälle tuomarille ja jotka oli otettu tutkittaviksi. Tällainen yhteys ei itsessään voinut estää tuomaria ensimmäisessä oikeusasteessa ottamasta huomioon asian erityispiirteitä ja katsomasta, että asianomaisen kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuivat.

(ks. 31 kohta)

3.      SEUT 257 artiklan, unionin tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevan 11 artiklan 1 kohdan ja unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan johdosta valituksessa on ilmoitettava täsmällisesti sekä se, miltä kaikilta osin tuomion kumoamista vaaditaan, että ne oikeudelliset perusteet ja perustelut, joihin erityisesti halutaan vedota tämän vaatimuksen tueksi. Tätä vaatimusta ei täytä valitus, johon ei sisälly perusteluja, joiden tarkoituksena olisi erityisesti osoittaa asianomaiseen tuomioon tai määräykseen sisältyvä oikeudellinen virhe.

Liian yleisten ja epätäsmällisten väitteiden, joita ei voida arvioida oikeudellisesti, tutkittavaksi ottamisen edellytysten on katsottava selvästi puuttuvan.

(ks. 42 ja 43 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑19/95 P, San Marco v. komissio, 17.9.1996 (Kok., s. I‑4435, 37 kohta); asia C‑51/92 P, Hercules Chemicals v. komissio, 8.7.1999 (Kok., s. I‑4235, 113 kohta); asia C‑129/06 P, Autosalone Ispra v. komissio, 12.12.2006, 31 ja 32 kohta, ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa; yhdistetyt asiat C‑300/99 P ja C‑388/99 P, Area Cova ym. v. neuvosto, 1.2.2001 (Kok., s. I‑983, 37 kohta) ja asia C‑107/07 P, Weber v. komissio, 29.11.2007, 24 kohta, ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑107/07 P, Rossi Ferreras v. komissio, 12.3.2008, Kok. H., s. I-B-1-5 ja II-B-1-31, 27 kohta

4.      Unionin tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevan 11 artiklan 2 kohdan mukaan muutosta ei voida hakea vain oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden ja niiden määrän osalta. Lisäksi silloin, kun kaikki muut valitusperusteet on hylätty, oikeudenkäyntikuluja koskevan virkamiestuomioistuimen ratkaisun väitettyyn virheellisyyteen kohdistuvat vaatimukset on kyseisen määräyksen mukaan jätettävä tutkimatta.

(ks. 53 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: yhdistetyt asiat C‑302/99 P ja C‑308/99 P, komissio ja Ranska v. TF1, 12.7.2001 (Kok., s. I‑5603, 31 kohta) ja asia C‑301/02 P, Tralli v. EKP, 26.5.2005 (Kok., s. I‑4071, 88 kohta)