Language of document :

Tiedonanto virallisessa lehdessä

 

Piero Gonnellin ja Associazione Italiana Frantoiani Olearin (AIFO) 2.8.2002 Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan nostama kanne

(Asia T-231/02)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Piero Gonnelli ja Associazione Italiana Frantoiani Oleari (AIFO) ovat nostaneet 21.8.2002 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa kanteen Euroopan yhteisöjen komissiota vastaan. Kantajien edustajana on asianajaja Ugo Scuro.

Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin

(kumoaa oliiviöljyn kaupan pitämistä koskevista vaatimuksista 13 kesäkuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1019/20021 kokonaisuudessaan ja toissijaisesti tämän asetuksen 2, 3, 4, 5 ja 6 artiklan

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut:

Kantaja, AIFOn (Associazione Italiana Frantoiani Oleari) puheenjohtaja on riitauttanut oliiviöljyn kaupan pitämistä koskevista vaatimuksista 13 päivänä kesäkuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1019.

Kantaja väittää, että asetus on EY 33 artiklan, EY 34 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan, EY 153, ja EY 157(253 artiklan vastainen. Kantajan mukaan kyseessä oleva asetus suosii sitä, että alalla toimivat suuryritykset kykenevät säilyttämään määräävän asemansa markkinoilla, ja vaikeuttaa pienten ja keskisuurten yritysten kehittymistä, minkä lisäksi sillä ei pystytä takaamaan kuluttajalle tietoja tuotteen alkuperästä ja aitoudesta. Asetuksessa säädetään sillä tavoin tiedoista, jotka on ilmoitettava tuotteisiin liitettävissä etiketeissä, että tuotteelle ominainen laatu ei välttämättä käy niistä ilmi. Neitsyt- ja ekstraneitsytöljyjen alkuperään liittyvistä merkinnöistä säädetään ainoastaan merkintöjä koskevan mahdollisuuden muodossa, vaikka kuluttajalle on olennaisen tärkeää saada tietää tuotteen raaka-aineen maantieteellinen alkuperä. Asetuksen mukaan tuotteet on tarjottava loppukuluttajalle enimmäisvetoisuudeltaan viiden litran suuruisissa pakkauksissa, mikä aiheuttaa haittaa pienyrittäjien toiminnalle, koska nämä, kuten kantajayhdistyksen jäsenet, myyvät yleensä alkuperäpaikalla puristettua öljyä.

Kanteen kohteena olevassa asetuksessa ei kantajan mukaan myöskään anneta asianmukaisia välineitä tuotteen alkuperän ja aitouden takaamiseksi ja koska sillä vaikeutetaan korkeampilaatuisten öljytyyppien myyntiä ja sitä, että kuluttajilla olisi paremmat mahdollisuudet saada välitöntä tietoa tuotteen, kuten kantajina olevien tuottajien myymän öljyn alkuperästä.

Kyseessä olevalla asetuksella vaikeutetaan yhteisön maatalouspolitiikan päämäärien vastaisesti korkealaatuisen öljyn, kuten kantajien itse myymän öljyn jakelua, mikä lamaannuttaa tuotantoa, teknistä kehitystä ja maatalouden järkevää kehitystä.

____________

1 - EYVL L 155, 14.6.2002, s. 27.