Asia T-231/02

Piero Gonnelli ja Associazione Italiana Frantoiani Oleari (AIFO)

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Erikseen luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä koskevat toimet – Asetus – Oliiviöljyn kaupan pitämistä koskevat vaatimukset – Tutkimatta jättäminen

Määräyksen tiivistelmä

1.      Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Suoraan ja erikseen luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä koskevat toimet – Oliiviöljyn kaupan pitämistä koskevista vaatimuksista annettu asetus – Maatalousyrityksen omistajan oliiviöljyn tuottajana ja kuluttajana nostama kanne – Öljynpuristajien yhdistyksen kanne – Tutkimatta jättäminen

(EY 230 artiklan neljäs kohta; komission asetus N:o 1019/2002)

2.      Euroopan yhteisöt – Toimielinten toimien laillisuuden tuomioistuinvalvonta – Yleisesti sovellettavat toimet – Edellytys, jonka mukaan luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden on esitettävä lainvastaisuusväite tai vaadittava ennakkoratkaisupyynnön esittämistä pätevyyden arvioimiseksi – Jäsenvaltioiden velvollisuus luoda täysin kattava oikeussuojakeinojen järjestelmä, jolla voidaan taata oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan – Kumoamiskanteen nostamista yhteisöjen tuomioistuimissa tilanteessa, jossa kansalliset menettelysäännöt estävät kanteen nostamisen, ei hyväksytä

(EY 230 artiklan neljäs kohta, EY 234 artikla ja EY 241 artikla)

3.      Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Suoraan ja erikseen luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä koskevat toimet – Edellytyksen ”koskea erikseen” tulkintaa, joka on asianomaisen määräyksen sanamuodon vastainen, ei voida hyväksyä

(EY 230 artiklan neljäs kohta; EU 48 artikla)

1.      Jotta yleisesti sovellettavan säädöksen voidaan katsoa koskevan luonnollista tai oikeushenkilöä erikseen, säädöksen on vaikutettava sen oikeudelliseen asemaan sille tunnusomaisten erityispiirteiden tai sellaisen tosiasiallisen tilanteen takia, jonka perusteella se erottuu kaikista muista ja se voidaan yksilöidä samalla tavalla kuin se, jolle päätös on osoitettu.

Kumoamiskanne, jonka maatalousyrityksen omistaja oliiviöljyn tuottajana ja kuluttajana ja öljynpuristajien yhdistys ovat nostaneet oliiviöljyn kaupan pitämistä koskevista vaatimuksista annettua asetusta N:o 1019/2002 vastaan, on jätettävä tutkimatta.

Mainittu asetus koskee ensimmäistä kantajaa ainoastaan tämän objektiivisessa ominaisuudessa oliiviöljyn tuottajana tai kuluttajana samalla tavoin kuin mitä tahansa muuta kuluttajaa tai kyseisellä alalla toimintaa harjoittavaa taloudellista toimijaa. Vaikka asetuksella suosittaisiin kohtuuttomasti ja liiallisesti suuria tiloja kantajan kaltaisten pienten tuottajien kustannuksella, kyseinen seikka ei voisi missään tapauksessa yksinään yksilöidä sitä. Se, että toimi vaikuttaa taloudellisesti enemmän tiettyihin toimijoihin kuin heidän kilpailijoihinsa, ei nimittäin riitä siihen, että voitaisiin katsoa, että asetus koskee niitä erikseen. Lisäksi myös muille pienille oliiviöljyn tuottajille aiheutuu merkittäviä taloudellisia seurauksia. Seikalla, jonka mukaan kanteeseen annettavasta ratkaisusta voi olla kantajalle hyötyä sen poistaessa pieniin ja keskisuuriin tuottajiin vaikuttavat kohtuuttomat tuotannon esteet ja tietyt kuluttajien suojelua koskevat puutteet, ei myöskään ole mitään yhteyttä sen kysymyksen kanssa, koskeeko riidanalainen toimi kantajaa erikseen, vaan sillä on merkitystä ainoastaan ratkaistaessa sitä, onko kumoamiskanteen nostamista koskeva kantajan oikeussuojan tarve syntynyt ja edelleen olemassa.

Jonkin henkilöryhmän yhteisiä etuja edistämään perustettua yhdistystä ei voi koskea erikseen sellainen toimi, joka vaikuttaa tämän henkilöryhmän yleisiin etuihin, jos tämä toimi ei koske tähän henkilöryhmään kuuluvia erikseen, vaikka on totta, että erityisillä seikoilla, joihin kuuluu esimerkiksi yhdistyksen asema menettelyssä, joka johtaa EY 230 artiklassa tarkoitetun säädöksen antamiseen, voidaan perustella sellaisen yhdistyksen nostaman kanteen tutkittavaksi ottaminen, jonka jäseniä riidanalainen säädös ei koske erikseen, erityisesti, kun tämä säädös on vaikuttanut sen asemaan neuvottelijana.

(ks. 35, 38, 45, 46 ja 48 ja 49 kohta)

2.      EY:n perustamissopimuksen 230 ja 241 artiklalla sekä 234 artiklalla on luotu täysin kattava oikeussuojakeinojen ja menettelyjen järjestelmä, jonka tarkoituksena on antaa toimielinten toimiin kohdistuva laillisuusvalvonta yhteisöjen tuomioistuinten tehtäväksi. Tässä järjestelmässä luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, jotka eivät perustamissopimuksen 230 artiklan neljännessä kohdassa mainittujen tutkittavaksi ottamisen edellytysten vuoksi voi suoraan riitauttaa yleisesti sovellettavia yhteisön toimia, voivat tilanteen mukaan vedota tällaisten toimien pätemättömyyteen joko välillisesti perustamissopimuksen 241 artiklan nojalla yhteisöjen tuomioistuimissa tai kansallisissa tuomioistuimissa, jotka eivät ole toimivaltaisia itse toteamaan, että kyseiset toimet ovat pätemättömiä, ja vaatia viimeksi mainittuja esittämään yhteisöjen tuomioistuimelle tältä osin ennakkoratkaisukysymyksen.

Sen lisäksi, että jäsenvaltioiden on luotava täysin kattava oikeussuojakeinojen ja menettelyjen järjestelmä, jolla voidaan taata oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan, ei voida hyväksyä sellaista EY 230 artiklassa vahvistettujen tutkittavaksi ottamista koskevien sääntöjen tulkintaa, jonka mukaan kumoamiskanne on otettava tutkittavaksi, mikäli yhteisöjen tuomioistuinten suorittaman kansallisten menettelysääntöjen konkreettisen tarkastelun pohjalta on osoitettu, että näiden menettelysääntöjen mukaan yksityinen oikeussubjekti ei voi nostaa kannetta, jolla se voisi riitauttaa riidanalaisen yhteisön toimen pätevyyden. Yhteisöjen tuomioistuimissa ei voida nostaa kumoamiskannetta siinäkään tapauksessa, että tällaisen tuomioistuimen suorittaman kansallisten menettelysääntöjen konkreettisen tarkastelun pohjalta voidaan osoittaa, että näiden menettelysääntöjen mukaan yksityinen oikeussubjekti ei voi nostaa kannetta, jolla se voisi riitauttaa riidanalaisen yhteisön toimen pätevyyden. Tällaisessa järjestelmässä edellytettäisiin kussakin konkreettisessa tilanteessa, että yhteisöjen tuomioistuimet tutkivat ja tulkitsevat kansallisia menettelysääntöjä, mikä ylittäisi niiden toimivallan yhteisön toimien laillisuusvalvonnan alalla.

(ks. 52 ja 53 kohta)

3.      Vaikka EY 230 artiklan neljännen kohdan mukaista edellytystä, jonka mukaan toinen on koskettava henkilöä erikseen, onkin tulkittava tehokasta oikeussuojaa koskevan periaatteen valossa ottaen huomioon eri tekijät, joiden perusteella kantaja voidaan yksilöidä, tällaisen tulkinnan perusteella kyseistä edellytystä, josta määrätään nimenomaisesti perustamissopimuksessa, ei voida kuitenkaan poistaa ilman, että ylitettäisiin yhteisöjen tuomioistuimille perustamissopimuksella myönnetty toimivalta.

Vaikka on mahdollista harkita sellaista yleisesti sovellettavien yhteisön toimien laillisuusvalvontajärjestelmää, joka olisi erilainen kuin alkuperäisellä perustamissopimuksella luotu järjestelmä, jonka periaatteita ei ole milloinkaan muutettu, jäsenvaltioiden asiana on niin halutessaan muuttaa tällä hetkellä voimassa olevaa järjestelmää EU 48 artiklan mukaisesti.

(ks. 54 ja 55 kohta)