Kanne 15.2.2010 - Zuckerfabrik Jülich v. komissio

(Asia T-66/10)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Zuckerfabrik Jülich AG (Jülich, Saksa) (edustajat: Rechtsanwalt H.-J. Prieβ ja Rechtsanwalt B. Sachs)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Asetusten (EY) N:o 1762/2003, (EY) N:o 1775/2004, (EY) N:o 1686/2005 ja (EY) N:o 164/2007 oikaisemisesta ja sokerialan tuotantomaksujen vahvistamisesta markkinointivuosiksi 2002/2003, 2003/2004, 2004/2005 ja 2005/2006 3.11.2009 annettu komission asetus (EY) N:o 1193/2009 on kumottava

vastaaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja esittää kanteensa tueksi kuusi kanneperustetta.

Ensimmäisessä kanneperusteessa se väittää, että EY 233 artiklaa (SEUT 266 artikla) on rikottu, koska komissio ei ole pannut täytäntöön yhteisöjen tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa C-5/06 ja C-23/06-C-36/06, Zuckerfabrik Jülich ym., 8.5.2008 annetun tuomion (Kok., s. I-3231) määräyksiä. Tässä tuomiossa yhteisöjen tuomioistuin määräsi, kuinka parametrit "vietävä ylijäämä" ja "vientisitoumusten kokonaismäärä" on määritettävä, kun lasketaan sokerialan tuotantomaksuja markkinointivuosiksi 2002/2003-2005/2006. Kantaja katsoo, että komissio on riidanalaisessa asetuksessa muuttanut myös kolmatta parametriä "tukien kokonaismäärä", vaikka sen laskeminen ei ole ollut asian Zuckerfabrik Jülich kohteena.

Kantaja esittää toisessa kanneperusteessa, että komissio on rikkonut asetuksen (EY) N:o 1260/2001¹ 15 artiklan 1 kohdan d alakohtaa sekä tämän asetuksen tarkoitusta ja tavoitetta. Tältä osin esitetään, että komissio on laskenut tukien kokonaismäärään vientitukia, joita ei ole käytetty ja maksettu. Lisäksi kuukausittaisten vientien yhteenlaskeminen johtaa epätarkkuuteen. Kantaja esittää tässä yhteydessä, että yhteisöjen tuomioistuin on asiassa Zuckerfabrik Jülich kieltänyt vahvistamasta kokonaistappiota suuremmaksi kuin mitä vientitukiin liittyvät menot ovat.

Kolmanneksi taannehtivaa soveltamista koskevan kiellon periaatetta on loukattu, koska komissio on riidanalaisella asetuksella muuttanut taannehtivasti tukien kokonaismäärää.

Neljännessä kanneperusteessa esitetään, ettei komissio ollut enää toimivaltainen antamaan asetusta sokerialan tuotantomaksuista markkinointivuosiksi 2001/2003- 2005/2006 3.11.2009, koska asetus N:o 1260/2001, jonka komissio on maininnut oikeusperustana, ei ollut asetusta annettaessa enää voimassa eikä ollut olemassa muuta johdetun oikeuden mukaista oikeusperustaa, ja soveltuvien perustamissopimuksen määräysten mukaan toimivalta olisi ollut neuvostolla eikä komissiolla.

Kantaja väittää viidennessä kanneperusteessa, että EY 37 artiklan 2 kohtaa on rikottu, koska tämän määräyksen perusteella asetuksen antamiseksi olisi pitänyt valita toisenlainen menettely.

Viimeiseksi vedotaan EY 253 artiklan (SEUT 296 artiklan 2 kohta) mukaisen perusteluvelvollisuuden loukkaamiseen, koska komissio perusteli riitautettua asetusta asiassa Zuckerfabrik Jülich annetun tuomion täytäntöönpanolla, mutta poikkesi siinä kantajan mukaan kuitenkin kyseisen tuomion määräyksistä.

____________

¹ - Sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 19.6.2001 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1260/2001 (EYVL L 178, s. 1).